Aiheita?
Mielikuvissani häilyy unelma aiheesta, joka liittyisi jollain tavalla eläimiin/luontoon. Alan ihmiset: jumppauttakaa mielikuvitustanne ja keksikää, mikä aiheeni voisi olla? ;)
Oma pääni tuntuu tyhjältä ja pro-seminaari alkaa 17.9... En haluaisi aloittaa ilman mitään hajua aiheesta.
Mielikuvissani häilyy unelma aiheesta, joka liittyisi jollain tavalla eläimiin/luontoon. Alan ihmiset: jumppauttakaa mielikuvitustanne ja keksikää, mikä aiheeni voisi olla? ;)
Oma pääni tuntuu tyhjältä ja pro-seminaari alkaa 17.9... En haluaisi aloittaa ilman mitään hajua aiheesta.
Vastaukset 4
Vanhimmat
...haastattele jotain mummeleita jostain eläintenpidosta Helsingissä vuonna 1901-1950, tyyliin hevosia ei pidetty ns. huvin vuoksi ja että koirat pyöri kadulla jaloissa... ja nykyään harrasteheppoja kääritään pinteleihin ja koirat syö maksapateeta - ja antibiootteja joka vaivaan.
Vai onks toi jo kulunut aihe? ..taitaa olla.
Itse olen jonkinlainen harrastelijasemiotiikko, joten siksi aihekin on tällainen. En ole kovin varma sopiiko tämä tällaisenaan juuri sinun oppiaineeseesi, varmaankin joudut soveltamaan tästä eteenpäin. Mutta, esim. koira (tai mikä vain lemmikki) esim. sosiaalisen aseman/statuksen merkitsijänä ennen ja nyt.
Kuvittelisin niin, että koiria on alettu "jalostaa" kotilemmikeiksi jokunen vuosisata sitten, kun niiden aiempi funktio on ollut jotain aivan muuta. Nyky-yhteiskunnassa on sitten niitä joilla on se omakotitalo, kaksi lasta ja koira. Sitten on esim. metsästystä harrastavia joilla koira on "työväline". Eli voisit vaikka haastatella koiran/lemmikin omistavia perheitä/ihmisiö siitä mitä koira/lemmikki heillä merkitsee. Jos tästä teksisi joskus gradua, niin siinä voisi sitten selvitellä sitä millaisia koirarotuja/muita lemmekkijä eri yhteiskuntaluokat (koulutus, työpaikka, ikä jne.) näyttävät suosivan: siis hypoteesi olisi se että tuleva aineisto tulee jakautumaan niin että jotkut eri yhteiskuntaluokat suosivat erilaisia lemmikkejä, ihan niin kuin eri yhteiskuntaluokat suosivat vaikkapa erilaisia autoja - taloudelliset syythän siellä ovat usein tietenkin taustalla. Mutta
edelleen, sitä kautta ne myös toimivat tietyn yhteiskuntaluokan merkitsijöinä.
Jos merkki, merkitsijä, merkitty eivät ole tuttuja termejä niin lainaa joku semiotiikan perusteos niin jo selviää. Siinä olisi sitten teoria taustaksi työllesi ja empiria olisivat nuo haastattelut, joita ei varmaankaan jossakin pro-semmassa montakaan tarvitse olla.
Chydenius instituutti Kokkolassa järjestää oheisen verkkokurssin, käy katsomassa linkki, ehkä saat siitä jotain vinkkejä työllesi vaikka kurssi onkin erit. kasvatustieteen alalta.
http://www.chydenius.fi/verkkoantti/oppimisymparisot/hannalliset.html
Kiitos vastanneille!
Tuota punjabin ehdotusta olen itsekin aikaisemmin miettinyt, mutta en tiedä, onko se tosiaan jo käsitelty liian monesti...?
Semiotiikka on luullakseni enemmän kulttuuriantropologian puolen juttuja (jota tosin luen sivuaineena), mutta mielenkiintoiselta silti kuulosti. Täytyy laittaa nämä korvan taa ja katsoa ohjaajan ilmettä, kun ne esitän. ;)
Linkkivinkistä kiitinkin jo tuolla gradu-keskustelun puolella, se oli mielenkiintoinen - tosin kaukana kotipaikastani... Ilmottauduin kyllä kurssille, mutta saa nähdä pääsenkö ilman tarvittavia kriteerejä (asuinpaikka siis mättää).
Lisää ehdotuksia?