Tiedäthän, että suolistofloorasi, ne 400-500 eri bakteerilajia, voivat parhaiten, kun käytät runsaasti kuitua. Bakteerit fermentoivat kuitua ja tuottavat samalla joitain vitamiinejakin. Niitä 400-500 lajia ei mitenkään voi eikä tarvitse syödä itseensä. Mahahappokin niitä tappaisi jo heti suurimmaksi osaksi. Ne kypsyvät syntymän jälkeen steriilissä suolessa vähitellen aivan itsestään ruoasta käsin pitkän ajan mittaan, niin että jo 1 vuotiaalla on samantapaista flooraa kuin aikuisella. Floora on kuin "oma lammas", jota pitää muistaa syöttää hyvin kasvisperäisellä kuidulla, niin silloin se toimii hyvin: se taistelee patologisia bakteerikantoja vastaan. Afrikkalainen käyttää kuitua jopa 150 g päivässä, mutta Suomessa kyllä riittää sellainen 25- 30 g grammaa, jotta suoli pysyy hyvässä kunnossa, enempi kuitu on vain hyväksi. Olisi hyvä, jos viljatuotteista tulee kuidusta puolet, 15 g ja hedelmistä, pavuista, pähkinöistä ja kasviksista toiset puolet 15 g.
Syömäsi kuitu on suolistofloorasi ravinto
leamarketta
5624
0Äänestä
Muut lukivat myös
Odottaa vastausta
Näihin keskusteluihin ei ole vielä vastattu. Ole ensimmäinen.
Vastaukset 5
Vanhimmat
PRO-JA PREBIOOTIT
Probiootit ovat elävää mikrobia sisältävää ravintoainesta, mikä on terveydelle edullista.
Prebiootit määritellään sellaisina ravintokomponentteina, jotka vaikuttavat isännässä ( ihmisessä) edullisesti stimuloimalla selektiivisesti yhden tai useamman paksunsuolen oman ( isännän terveyttä edistävän) bakteerikannan kasvua tai aktiviteettia.
NNR 2004 Kuidun hajoitus fermentaatiolla.
MIKROFLOORA.
Paksunsuolen oma mikrofloora fermentoi anaerobisesti ravintokuidun osasia. Tämän fermentaation aste riippuu useista tekijöistä niin fermentoitavasta aineesta kuin flooran isännästä, ihmisestä. Kuidun molekulaarinen rakenne ja fysikaalinen muoto ovat tärkeitä, samoin bakteeriflooran ominaisuudet ja suoliston läpikulkuaika.
Paksusuolen loppuosassa vettä sitomaan pystyvä kuituosa vaikuttaa eniten BULK massavaikutusta: FERMENTOITUVA kuitu kuten viljanjyvien lignifikoituneet, puisevat ulkopinnat antavat huonosti sellaista bulkvaikutusta (volyymiä). Mutta BULK-massaa toisaalta pystyy lisäämään myös fermentoituvakin kuitu, koska mikrobimassa saa siitä kasvuvauhtia ja lisääntyy. On vankentuvaa näyttöä siitä, että bakteeriston suorittama fermentaatio ja fermentaatiotuotteet ovat paksunsuolen terveyden kannalta tärkeitä.
MITÄ KUIDUISTA VOIT TULLA BAKTEERIEN AVULLA?
Fermentaation päätuotteita ovat lyhyet rasvahapot (Short Chain Fatty Acids , SCFA). Näitä ovat etikkahappo (C2:0), propionihappo (C3:0) ja voihappo (C4:0) sekä suolistokaasut, lähinnä vety (H2) ja metaani (CH4).
Tekijä, mikä suojaa paksunsuolen limakalvoa ja terveyttä paksunsuolen syöpää vastaan, on fermentaatiotuotteena syntyvien happojen aiheuttama pH:n lasku, mikä taas esim. vähentää karsinogeneesiä aiheuttavaa sappisuolojen aineenvaihduntatuotteiden muodostusta.
Lisäksi voihappo (C4:0) on tärkeä paksunsuolen limakalvon soluille, colonosyyteille, niiden solujen pääasiallisena energian lähteenä ja se vaikuttaa solujen erikoistumiseen ja apoptoosiin, mikä voi olla protektiivista.
Sen sijaan etikkahappo (C2:0) ja propionihappo (C3:0) imeytetään takaisin paksusuolesta verenkiertoon ja ne käytetään hiiliketjujen tapaan aineenvaihdunnassa, ja asialla voi olla systeemistä vaikutusta niin hiilihydraatti-kuin lipidiaineenvaihduntaan. Koe-eläimillä on osoitettu propionihapon (C3:0) estävän maksassa tapahtuvaa kolesterolin synteesiä, mutta ihmisellä tällainen mekanismi on vielä osoittamatta. Se missä suhteessa näitä eri rasvahappoja (SCFA) fermentaatiossa kehittyy, riippuu substraattista, KUIDUSTA, jonka henkilö on syönyt. Tärkeää voihappoa (C4:0) kehittyy runsain määrin sellaisesta ravintokuidusta, jossa on resistenttiä tärkkelystä (RS) ja kaurakuitua, beetta-glukaania.
kerrotko tämän lähdeartikkelin/kirjan?
Johan löit ällikällä mua, pam*
kun jaksoit kertoa aiheesta.kiitos vielä.