Asuntolainaa on, kaunis koti ja uusi auto, mies työssä, minä kotosalla enimmän osan, joskus töissä. Hyvin on mennyt tähän asti, yhteiseloa yli 20 v., matkustellaan paljon ja yleensä saadaan mitä halutaankin. Ei ole valittamista, lainat ja yleensä kaikki laskut ollaan maksettu aina kun ne postilaatikkoon kolohtaa. En ymmärrä, miten jotkut valittaa, varsinkin sellaiset, joilla toisella on vakityö, että he eivät pysty laskujaan maksamaan. Ymmärtäisin, jos olisivat työttömiä molemmat. Jos vaan toinen on töissä niin luulisi rahat aika hyvin riittävän. Mottoni on aina ollut: LASKUT MAKSETAAN ENSIN ja sitten vasta tuhlataan. Miten on? Onko muita samanlaisia?
Hyvin menee..
Likka
5699
0Äänestä
Muut lukivat myös
Odottaa vastausta
Näihin keskusteluihin ei ole vielä vastattu. Ole ensimmäinen.
Vastaukset 5
Vanhimmat
Mulla ei ainakaan mene hyvin. En tosin halua keskiluokkaistuakaan, vaikka niin elämä on helppoa. Mä oon kaikki tai ei mitään tyyppi.
Ei mitään, onko todella vapaasta tahdostaan "ei mitään"??
Naiset rakastuu renttuihin ja rakkaus on kuitenkin ihan nastaa laiffissa... =) Toisaalta saapa sitä rakkautta rahallakin.
Rakkaus on suht suurta edelle menee vaan köyhyys ja persvago.
Yess ja yess, olen tismalleen samaa mieltä. Omat omaisuuteni olen hankkinut liksalla, laskut on maksettu ekaksi ja lainaakin on tarvittu, mutta juuri tuossa järjestyksessä on eletty. Enemmän teikäläisiä vaan kun olisi.
Samaa järjestystä minäkin olen koittanut noudattaa, mutta silti nyt joutuu ottamaan lainaa jotta selviää.. onneksi vaan vähän. Kersasta asti on jo opetettu että laskut maksetaan ensin, mutta syömiseen pitää myös jäädä rahaa. Jos jotain yli jää, se laitetaan säästöön. Viimeinen ei itsellä päde, mutta hyvä ajatus. ;)