Kaikki se kestää, kaikki se kärsii..

Eikö sytyttänyt avaus? No, ei ihme, rakkaus kun ei "kestä "kaikkea, Raamatun mukaan. ;) Tämä ei ollut alunperin mikään vitsi, vaikka sellaiseksi meni, kun tuli virhesana. Vakavaa asiaa oli tarkoitus puhua.

Minä väitän että jos palsta-aktiivi on rakkauden asialla ja haluaa kaikille hyvää, niin hänen on helpompi suhtautua rauhallisesti toisten ilkeyteen ja tyhmyyteen kuin sellaisen joka ajattelee vain itseään ja omia tunteitaan.

Mitä sanotte tästä?

Eipä taida kukaan ihminen kyetä täyttämään todellisen rakkauden määritelmää. Mutta tuota konrintholaiskirjettä on oikein hyvä toisinaan sekä muistella että siitä muistuttaa. Kirjeen sanat ovat niin vaikuttavat, että et saanut tännekään vastauksia koska me kaikki tunsimme piston sydämessämme. Minäkin vasta nyt kirjoitan.

Olen ollut huomaavinani,että ihmisten käsitys Jeesuksesta on kahtalainen.Joidenkin mielestä Hän oli suorastaan vetelys, joka antoi kaikessa periksi. Noin ajattelevat käyttävät joskus jopa sanontaa "jeesustelija", jes-mies. Tällaisen määritelmän mukaan Jeesus antaa lähes kaikessa periksi, koska Hänen rakkautensa on niin valtaava. Näin Jeesuksesta ajatteleva ihminen on taipuvainen noudattamaan toisen posken kääntämisen -periaatetta.Jotkut kristityt myös ihailevat tällaista asennetta. Koska kärsimys on sallittua, sille ei tule tehdä mitään ja koska rakkauden tulee Jeesuksen esimerkin mukaan olla uhrautuvaa, he tulkitsevat sen helposti siten,että oman persoonan särmät on hiottava. Tässä näkemyksessä kuitenkin helposti unohdetaan, että vaikka Jeesus oli inhimillinen, Hän oli kuitenkin sitä vailla syntiä ja meiltä kuolevaisilta tämä ei voi onnistua. Tämä on vaikea tie seurattavaksi, turhaudumme, alamme voimien loppuessa turvautua marttyyriuteen.

Toisenlaisen näkemyksen mukaan Jeesus on lujatahtoisempi, ei anna joka asiassa periksi,karkoittaa torikauppiaat synagogan edestä, toruu Pietaria korvan sivaltamisesta,samoin keittiössä liiaksi ahertavaa Martaa, kehoittaa yleisöä heittämään ensimmäisen kiven. Tämän tien kannattajan vaarana on luulla pystyvänsä itse samaan kuin Jeesus, ojentamaan rehellisesti toisia joutumatta ylimielisyyden syntiin.

Me emme voi tietää, millainen Jeesus on todellinen vai onko Hän inhimillisesti kahtalainen. Sen kuitenkin tiedämme, että Hän oli kaikkea sitä mitä oli vailla syntiä.

On kuitenkin mielenkiintoista pohtia Jeesuksen olemusta, sillä oma mielikuvamme Hänestä saattaa kertoa jotakin meidän omasta suhtautumisestamme rakkauteen ja uskomiseen.