Rossipohjan lisäeristys

Pehku

100v. vanha rakenne on seuraava:
- aluslaudoitus (ei tervapahvia tms. tuulensuojaa)
- sammalta n. 10cm matto
- hiekkaa n. 20cm todella kovaksi tiivistynyttä
Lattialankkujen alla rakoa n. 5cm.

Vanha kovottunut rakennehan toimii tuulensuojana, joten koko helahoidon auki kaivamisen aion jättää tekemättä. Pintaan vasojen väliin ajattelin puristaa pari kerrosta huokoista puukuitulevyä ja päälle laittaa ilmansulkupaperin seinille nousevin limityksin ja lattialankut takaisin. Vai täytänkö 5cm raon selluvillalla tai purulla?

Onko muilla kokemuksia tämän tyyppisestä rossipohjan täytteestä? Kuinka lattia pitää lämmön näin nykyajan vaatimusten mukaan ajateltuna? Muuta huomioitavaa?

47

12638

    Vastaukset

    Anonyymi (Kirjaudu / Rekisteröidy)
    5000
    • Jocu

      Minä tein vanhaan lankkulattiaiseen taloon kylpyhuoneen. Lankkujen alle laitoin 5 cm polyuretaania, ja lämmin tuli.

    • Jouni

      Ei sitä kokonaan kannata pois repiä. Selluvilla ei välttämättä ole paras ratkaisu. Sitä pitäisi laittaa kukkukuormallinen siihen, koska se painuu aika paljon. Itse kaivoin seinän reunoista purua pois ja laitoin 30 senttiä vuorivillalevyä sinne. ja keskikohdalle tein sen verran tilaa, että siihen sai 10 senttiä paksun vuorivillan puristettua väliin, ettei sinne jää rakoa. Päälle ennen lattiamateriaaleja tervepaperi, pikipoika ja lämmin tuli. Itse en sotkisi vanhaan taloon, polyuretaania kuin sen paremmin muoviakaan. siitä ei ajan oloon seuraa mitään hyvää.

      Kaksi talvea asunut ja lattiat ovat lämpimät.

      • Anssi

        Tervapaperi ajaa ihan saman asian kuin muovikin. Ihan sama kumpaa laittaa. Ilman kunnolista vesihörynvastusta vuorivilla olisi paljon vaarallisempi materiaali, kun polyuretaani levy.


      • Jocu

        Kun kuivan lankun päällä on ehdottoman tiivis muovimatto, on polyuretaanin käyttö hyvin perusteltua.
        Tuossa talossa ovat lattian alla ongelmana hiiret ja joskus rotatkin, joten uretaanilevy oli helppo suojata pellillä.
        Tein homman kesällä 1994, ja kaikki on tuon työmaan jäljiltä kunnossa.


      • Pehku
        Jocu kirjoitti:

        Kun kuivan lankun päällä on ehdottoman tiivis muovimatto, on polyuretaanin käyttö hyvin perusteltua.
        Tuossa talossa ovat lattian alla ongelmana hiiret ja joskus rotatkin, joten uretaanilevy oli helppo suojata pellillä.
        Tein homman kesällä 1994, ja kaikki on tuon työmaan jäljiltä kunnossa.

        Tärkeintä kumminkin lienee saada lattia tuulelta ja ilmavirtauksilta suojatuksi, tällöinhän asian ajaa ilmansulkupaperi, tervapahvia käyttäisin itse vain ulkoverhouksen alla. Tärkeää lattian lämpimänä pysymisen kannalta lienee myös se, että kissanluukut ja kivijalan raot eivät puhaltele talvella kylmää ilmaa alustaa, vaan ovat suljetut. Ja lumi seinustoillahan toimii aina...

        Ajattelin pysyä orgaanisissa eristeissä, eipähän tule ristiriitaa eristeiden ominaisuuksien kanssa. Hiekka tosin ei ole organista, mutta pohjalla oleva sammal kylläkin...

        Suosituksena on myös asentaa hirsiseinien puukuitulevyt, jos sellaisia laittaa, rossipohjan eristeisiin saakka, onko kokemusta, vai miten olette seinän ja lattian liittymisen ratkaiseet?


      • Jocu
        Pehku kirjoitti:

        Tärkeintä kumminkin lienee saada lattia tuulelta ja ilmavirtauksilta suojatuksi, tällöinhän asian ajaa ilmansulkupaperi, tervapahvia käyttäisin itse vain ulkoverhouksen alla. Tärkeää lattian lämpimänä pysymisen kannalta lienee myös se, että kissanluukut ja kivijalan raot eivät puhaltele talvella kylmää ilmaa alustaa, vaan ovat suljetut. Ja lumi seinustoillahan toimii aina...

        Ajattelin pysyä orgaanisissa eristeissä, eipähän tule ristiriitaa eristeiden ominaisuuksien kanssa. Hiekka tosin ei ole organista, mutta pohjalla oleva sammal kylläkin...

        Suosituksena on myös asentaa hirsiseinien puukuitulevyt, jos sellaisia laittaa, rossipohjan eristeisiin saakka, onko kokemusta, vai miten olette seinän ja lattian liittymisen ratkaiseet?

        Tilanpuutteen takia laitoin toiselle hirsiseinälle polyuretaania. Toiselle vuorivillaa.
        Raot tilkitssin hirsihuvilaprojektista jääneellä tiivistenauhalla.

        Päälle tuli Cyprock ja muovitapetti. Kyllä se seinä siellä takana hengittelee.
        Eivät ne materiaalit riitele..

        'Tuulentorvet' tietenkin tukitaan syksyisin.


      • Anssi
        Pehku kirjoitti:

        Tärkeintä kumminkin lienee saada lattia tuulelta ja ilmavirtauksilta suojatuksi, tällöinhän asian ajaa ilmansulkupaperi, tervapahvia käyttäisin itse vain ulkoverhouksen alla. Tärkeää lattian lämpimänä pysymisen kannalta lienee myös se, että kissanluukut ja kivijalan raot eivät puhaltele talvella kylmää ilmaa alustaa, vaan ovat suljetut. Ja lumi seinustoillahan toimii aina...

        Ajattelin pysyä orgaanisissa eristeissä, eipähän tule ristiriitaa eristeiden ominaisuuksien kanssa. Hiekka tosin ei ole organista, mutta pohjalla oleva sammal kylläkin...

        Suosituksena on myös asentaa hirsiseinien puukuitulevyt, jos sellaisia laittaa, rossipohjan eristeisiin saakka, onko kokemusta, vai miten olette seinän ja lattian liittymisen ratkaiseet?

        Rakenteen täytyy olla vesihöyryä vastaan tiiviimpi sisäpinnasta ja vastuksen heikentyä ulospäin. Tervapaperi estää kosteuden kulun kuten muovikin ja sen tulee kyllä sijaita lähellä sisäpintaa. Jos tiivein kohta on ulkoverhouksen alla, niin seinähän kompostoituu kivasti :)


      • Jocu
        Anssi kirjoitti:

        Rakenteen täytyy olla vesihöyryä vastaan tiiviimpi sisäpinnasta ja vastuksen heikentyä ulospäin. Tervapaperi estää kosteuden kulun kuten muovikin ja sen tulee kyllä sijaita lähellä sisäpintaa. Jos tiivein kohta on ulkoverhouksen alla, niin seinähän kompostoituu kivasti :)

        Kyllä kondessi-ilmiö Mollierin käppyröineen on tuttu.
        Muovimatto ja -tapetti ovat aika lähellä sisäpintaa. Vanhaa mainosta siteeratakseni: Sen lähemmäksi ei pääse..


      • Anssi
        Jocu kirjoitti:

        Kyllä kondessi-ilmiö Mollierin käppyröineen on tuttu.
        Muovimatto ja -tapetti ovat aika lähellä sisäpintaa. Vanhaa mainosta siteeratakseni: Sen lähemmäksi ei pääse..

        Joo tuskimpa sitä höyrynsulkua saa lähemmäs sisäpintaa, jos laittaa sen pinnoitteeksi...

        Pehkulla oli seuraava kommentti "tervapahvia käyttäisin itse vain ulkoverhouksen alla"... Tuolla periaatteella voi tulla ongelmia eteen.


      • Pehku
        Anssi kirjoitti:

        Joo tuskimpa sitä höyrynsulkua saa lähemmäs sisäpintaa, jos laittaa sen pinnoitteeksi...

        Pehkulla oli seuraava kommentti "tervapahvia käyttäisin itse vain ulkoverhouksen alla"... Tuolla periaatteella voi tulla ongelmia eteen.

        Itsellä tuvan nurkassa nököttää rakennuspaperia, ei tervattua, odottamassa ulkoseinään pääsyään.

        Tervapahvia on aikoinaan käytetty juuri ulkoverhouksen alla, mutta on todellakin liian tiivistä nykyisen tietämyksen mukaan. Tosin monessa vanhassa talossa tällainen rakenne vieläkin on, eikä ongelmia vielä ole, lisäeristyksen tai jonkin muun muutoksen jälkeen tilanne voi ollakin toinen...

        Kommentilla tarkoitin, että lattiaan en sitä ainakaan laittaisi, pahoittelen epätarkkuutta. Hyvä, kun huomiota kiinnitetään...


      • Pehku
        Pehku kirjoitti:

        Itsellä tuvan nurkassa nököttää rakennuspaperia, ei tervattua, odottamassa ulkoseinään pääsyään.

        Tervapahvia on aikoinaan käytetty juuri ulkoverhouksen alla, mutta on todellakin liian tiivistä nykyisen tietämyksen mukaan. Tosin monessa vanhassa talossa tällainen rakenne vieläkin on, eikä ongelmia vielä ole, lisäeristyksen tai jonkin muun muutoksen jälkeen tilanne voi ollakin toinen...

        Kommentilla tarkoitin, että lattiaan en sitä ainakaan laittaisi, pahoittelen epätarkkuutta. Hyvä, kun huomiota kiinnitetään...

        Tervapahvi kuuluu vesihöyrynläpäisevyysluokkaan "heikosti läpäisevä", eli ei ole aivan sama asia kuin varsinainen höyrynsulkumuovi. Tervapahvilla ulkopuolelta suojatussa seinässä seinä vaatii sisäpuolisen höyrynsulun, jos sisäpuolen halutaan olevan oikeaoppisesti tiiviimpi kuin ulkopuolen ja eritoten jos käytetään esim. mineraalivillaa...


      • Timpuri
        Anssi kirjoitti:

        Tervapaperi ajaa ihan saman asian kuin muovikin. Ihan sama kumpaa laittaa. Ilman kunnolista vesihörynvastusta vuorivilla olisi paljon vaarallisempi materiaali, kun polyuretaani levy.

        Bitumipaperi läpaisee tuhansia kertoja paremmin vesihöyryä kuin muovi, joten mitenköhän Anssi "asiantuntian" mielestä tervapaperi ajaa saman asian kuin laittaisi muovin?

        Materiaalien vesihöyrynläpäisykertoimia kg/m2sPa

        Höyrynsulkumuovi 0,2 mm 3,0 x 10^ –12
        Bitumipaperi 130 g/m2 0,6 x 10^ –9
        Gyproc 12 mm 2,5 x 10^ –9
        Kuitulevytuulensuoja 0,9 x 10^ -9
        Paroc ilmansulkupaperi 185 g/m2 3,0 x 10^ -11


      • Insinööri
        Timpuri kirjoitti:

        Bitumipaperi läpaisee tuhansia kertoja paremmin vesihöyryä kuin muovi, joten mitenköhän Anssi "asiantuntian" mielestä tervapaperi ajaa saman asian kuin laittaisi muovin?

        Materiaalien vesihöyrynläpäisykertoimia kg/m2sPa

        Höyrynsulkumuovi 0,2 mm 3,0 x 10^ –12
        Bitumipaperi 130 g/m2 0,6 x 10^ –9
        Gyproc 12 mm 2,5 x 10^ –9
        Kuitulevytuulensuoja 0,9 x 10^ -9
        Paroc ilmansulkupaperi 185 g/m2 3,0 x 10^ -11

        ...no ainakin kaksisataa kertaa...:)


      • Puupää
        Anssi kirjoitti:

        Rakenteen täytyy olla vesihöyryä vastaan tiiviimpi sisäpinnasta ja vastuksen heikentyä ulospäin. Tervapaperi estää kosteuden kulun kuten muovikin ja sen tulee kyllä sijaita lähellä sisäpintaa. Jos tiivein kohta on ulkoverhouksen alla, niin seinähän kompostoituu kivasti :)

        Kompostia taitaa olla sun päässä :) Mitenköhän Anssin mielestä vaikuttaa asiaan vuodenaikojen vaihtelut? Entä rakennuksen ilmanvaihto? raennusmateriaalin kyky sitoa ja luovuttaa kosteutta?
        Paljonkohan muuten on maalien höyrynläpäisevyys Anssi?
        Ja eikä edelleenkään bitumipaperi ole sama asia kuin muovi!
        Muuten, Anssi, rakentamisesta ja rakennusfysiikasta oikeasti tietäminen on eri asia kuin hokemien kirjoittelu keskustelupalstoille.

        Ps. Allekirjoittanut ei tiedä itse rakentamisesta ja rakennusfysiikasta mitään.


      • Anssi
        Timpuri kirjoitti:

        Bitumipaperi läpaisee tuhansia kertoja paremmin vesihöyryä kuin muovi, joten mitenköhän Anssi "asiantuntian" mielestä tervapaperi ajaa saman asian kuin laittaisi muovin?

        Materiaalien vesihöyrynläpäisykertoimia kg/m2sPa

        Höyrynsulkumuovi 0,2 mm 3,0 x 10^ –12
        Bitumipaperi 130 g/m2 0,6 x 10^ –9
        Gyproc 12 mm 2,5 x 10^ –9
        Kuitulevytuulensuoja 0,9 x 10^ -9
        Paroc ilmansulkupaperi 185 g/m2 3,0 x 10^ -11

        Hyvin se bitumipaperikin vielä vastustaa vesihöäyryä. Jos sisäpinnassa on gyproc ja ulkopinnassa bitumi, niin se on kyllä lähes yhtä vaarallinen rakenne kuin että ulkopinnassa olisi muovi. Sisäpinnan häyrynvastuksenhan tulisi olla vähintään viisinkertainen ulkopintaan verrattuna (enempi parempi).


      • Anssi
        Puupää kirjoitti:

        Kompostia taitaa olla sun päässä :) Mitenköhän Anssin mielestä vaikuttaa asiaan vuodenaikojen vaihtelut? Entä rakennuksen ilmanvaihto? raennusmateriaalin kyky sitoa ja luovuttaa kosteutta?
        Paljonkohan muuten on maalien höyrynläpäisevyys Anssi?
        Ja eikä edelleenkään bitumipaperi ole sama asia kuin muovi!
        Muuten, Anssi, rakentamisesta ja rakennusfysiikasta oikeasti tietäminen on eri asia kuin hokemien kirjoittelu keskustelupalstoille.

        Ps. Allekirjoittanut ei tiedä itse rakentamisesta ja rakennusfysiikasta mitään.

        VTT:llä on oikein simulointi ohjelmalla jolla asiaa voi kokeilla (Wufi).

        Rakenteen suurin kosteusrasitus tulee talvelta rakennuksen sisältä. Säärasitus kohdistuu lähinnä pintaverhoiluun. Kun huolehtii kunnollisella häyrynsululla että rakenteeseen ei pääse suuremmin kosteutta, niin ei tarvitse niin valtavasti raapia päätä rakenteen kosteuden sietokyvyn kanssa (miksi ottaa edes riskiä?). Useimmissa rakenteissa bitumipaperi on riittävä häyryvastukseltaan, mutta parempi on aina parempi.


      • Kielitoimisto
        Anssi kirjoitti:

        VTT:llä on oikein simulointi ohjelmalla jolla asiaa voi kokeilla (Wufi).

        Rakenteen suurin kosteusrasitus tulee talvelta rakennuksen sisältä. Säärasitus kohdistuu lähinnä pintaverhoiluun. Kun huolehtii kunnollisella häyrynsululla että rakenteeseen ei pääse suuremmin kosteutta, niin ei tarvitse niin valtavasti raapia päätä rakenteen kosteuden sietokyvyn kanssa (miksi ottaa edes riskiä?). Useimmissa rakenteissa bitumipaperi on riittävä häyryvastukseltaan, mutta parempi on aina parempi.

        Simulointiohjelma ja kosteustekninen ovat yhdyssanoja.


      • Anssi
        Kielitoimisto kirjoitti:

        Simulointiohjelma ja kosteustekninen ovat yhdyssanoja.

        Ja kun ei muuta keksitä, niin aletaan huomauttelemaan yhdyssanoista ja pilkun paikoista :)

        Nämä kirjoitukset ovat vähän niin kuin kahvipöytä keskusteluita. Ne joille kieliasu on asiaa tärkeämpi, voivat mennä lukemaan jotain kaunokirjallisuutta.


      • Puupää
        Anssi kirjoitti:

        VTT:llä on oikein simulointi ohjelmalla jolla asiaa voi kokeilla (Wufi).

        Rakenteen suurin kosteusrasitus tulee talvelta rakennuksen sisältä. Säärasitus kohdistuu lähinnä pintaverhoiluun. Kun huolehtii kunnollisella häyrynsululla että rakenteeseen ei pääse suuremmin kosteutta, niin ei tarvitse niin valtavasti raapia päätä rakenteen kosteuden sietokyvyn kanssa (miksi ottaa edes riskiä?). Useimmissa rakenteissa bitumipaperi on riittävä häyryvastukseltaan, mutta parempi on aina parempi.

        No eipä tarvisikaan raapia päätään jos kaikki talot olisivat samanlaisia. Joskus kannattaa sitä päätään vähän raapia vaikka kaikkitietävyys olisikin NIIN itsetäänselvää.

        Mutta asiaan... Näen myös riskinä nämä mineraalivillamuovitalot, joiden höyrynsulkua ei tulla nykyisillä tiivistymenetelmillä (eikä rakennusmiesten asenteilla) saamaan ikinä pysyvästi tiiviiksi.
        Kun muovitalot eivät ole tiiviitä (konvektion eikä diffuusion) -> kosteus pääsee rakenteeseen(mineraalivilla), jolla ei ole minkäänlasta kykyä sitoa tai tasata sitä eli kuivua niin taitaa tulla ongelmia.

        Hengittävässä rakenteessa materiaaleilla on kyky ottaa vastaan kosteutta sekä kyky kuivua turvallisesti, vaikka rakenteen höyrynvastukset heittäisivätkin hieman suosituksista. Tiedoksi: hengittämisellä tarkoitetaan kosteuden liikettä rakenteessa ei ilman, eli rakenteen ei tarvi(eikä saa) olla hatara.

        Mitenkehän teoriasi mukaan muovitalossa kosteustiivistyy kesällä kun sisällä on kuivempaa ja viileämpää? Mahtaakohan kuivua talvella?

        Minulla talo (rintamamiestalo) ottaa turvallisesti kosteutta itsensä pakkaskaudella ja kuivuu viimeistään kesällä. Muovitaloissa kosteus kertyy rakenteeseen, eikä käytännössä ikinä kuivu (mineraalivillan ominaisuus)


      • Kielitoimisto
        Anssi kirjoitti:

        Ja kun ei muuta keksitä, niin aletaan huomauttelemaan yhdyssanoista ja pilkun paikoista :)

        Nämä kirjoitukset ovat vähän niin kuin kahvipöytä keskusteluita. Ne joille kieliasu on asiaa tärkeämpi, voivat mennä lukemaan jotain kaunokirjallisuutta.

        Kahvipöytäkeskustelukin on yhdyssana.

        Enkös olekin HAUSKA!


      • Pehku
        Puupää kirjoitti:

        No eipä tarvisikaan raapia päätään jos kaikki talot olisivat samanlaisia. Joskus kannattaa sitä päätään vähän raapia vaikka kaikkitietävyys olisikin NIIN itsetäänselvää.

        Mutta asiaan... Näen myös riskinä nämä mineraalivillamuovitalot, joiden höyrynsulkua ei tulla nykyisillä tiivistymenetelmillä (eikä rakennusmiesten asenteilla) saamaan ikinä pysyvästi tiiviiksi.
        Kun muovitalot eivät ole tiiviitä (konvektion eikä diffuusion) -> kosteus pääsee rakenteeseen(mineraalivilla), jolla ei ole minkäänlasta kykyä sitoa tai tasata sitä eli kuivua niin taitaa tulla ongelmia.

        Hengittävässä rakenteessa materiaaleilla on kyky ottaa vastaan kosteutta sekä kyky kuivua turvallisesti, vaikka rakenteen höyrynvastukset heittäisivätkin hieman suosituksista. Tiedoksi: hengittämisellä tarkoitetaan kosteuden liikettä rakenteessa ei ilman, eli rakenteen ei tarvi(eikä saa) olla hatara.

        Mitenkehän teoriasi mukaan muovitalossa kosteustiivistyy kesällä kun sisällä on kuivempaa ja viileämpää? Mahtaakohan kuivua talvella?

        Minulla talo (rintamamiestalo) ottaa turvallisesti kosteutta itsensä pakkaskaudella ja kuivuu viimeistään kesällä. Muovitaloissa kosteus kertyy rakenteeseen, eikä käytännössä ikinä kuivu (mineraalivillan ominaisuus)

        150v. vanha hirsikartano, jossa seinärakenteena on pinkopahvi sisällä, tapetoituna esim. paperitapetilla, hirsi, tervapahvi ja vaakaempirevuoraus ILMAN tuuletusrakoa ja pellavaöljymaali. Nykytietämyksen mukaan täysin tuhoon tuomittava yritys, mutta paremmassa kunnossa kuin moni ns. uusien normien mukainen talo.

        Pelkkä materiaalien ominaisuuksien tuijottelu ei riitä, vaan kokonaisuus. Ylläolevan kartanon voi saada happanemaan laittamalla vain pinkopahvin päälle uuden muovipinnoitteisen tapetin (tai jopa paperitapetin, jossa sideaineina muoveja) ja nykyaikaisen liisterin, jossa voi olla muovisideaineita. Kokonaisuus usein unohtuu... Kaikki vaikuttaa kaikkeen.

        Sama materiaali eri kohteessa voi toimia aivan eri tavalla, ja aiheuttaa suurtakin murhetta, ja sitten koko materiaali kirotaan, vaikka lopullinen syy voi ollakin aivan jokin muu. Se tekeekin tästä rakentamisesta niin vaikeata ja mielipiteiden kirjo on niin moninainen...

        Itse koitan ajatella hieman Puupään malliin, ja sen ajattelumallin pohjalta teen päätöksiä. Kukin tavallaan...


      • höyrynpaine
        Puupää kirjoitti:

        No eipä tarvisikaan raapia päätään jos kaikki talot olisivat samanlaisia. Joskus kannattaa sitä päätään vähän raapia vaikka kaikkitietävyys olisikin NIIN itsetäänselvää.

        Mutta asiaan... Näen myös riskinä nämä mineraalivillamuovitalot, joiden höyrynsulkua ei tulla nykyisillä tiivistymenetelmillä (eikä rakennusmiesten asenteilla) saamaan ikinä pysyvästi tiiviiksi.
        Kun muovitalot eivät ole tiiviitä (konvektion eikä diffuusion) -> kosteus pääsee rakenteeseen(mineraalivilla), jolla ei ole minkäänlasta kykyä sitoa tai tasata sitä eli kuivua niin taitaa tulla ongelmia.

        Hengittävässä rakenteessa materiaaleilla on kyky ottaa vastaan kosteutta sekä kyky kuivua turvallisesti, vaikka rakenteen höyrynvastukset heittäisivätkin hieman suosituksista. Tiedoksi: hengittämisellä tarkoitetaan kosteuden liikettä rakenteessa ei ilman, eli rakenteen ei tarvi(eikä saa) olla hatara.

        Mitenkehän teoriasi mukaan muovitalossa kosteustiivistyy kesällä kun sisällä on kuivempaa ja viileämpää? Mahtaakohan kuivua talvella?

        Minulla talo (rintamamiestalo) ottaa turvallisesti kosteutta itsensä pakkaskaudella ja kuivuu viimeistään kesällä. Muovitaloissa kosteus kertyy rakenteeseen, eikä käytännössä ikinä kuivu (mineraalivillan ominaisuus)

        mineraalivilla ei ole ongelma. Höyryn kannalta se on läpinäkyvä. Ongelma on tiivistyminen villan ja sen ulkopuolisen rakenteen väliin. Muovi ehkäisee tätä ilmiötä.
        Muoviton talo hengittää, mutta ei sekään välttämättä toimi. Hengittävät villat / (ympäröivät materiaalit!) homehtuvat kyllä, jos ehtivät ottaa kosteutta vastaan enemmän kuin luovuttaa sitä.
        Molemmissa tapauksissa voidaan tehdä samat virheet eri lähtökohdista. On väärin puhua toisesta parempana kuin toinen. Tärkeintä on ilmanvaihto.


      • Anssi
        Kielitoimisto kirjoitti:

        Kahvipöytäkeskustelukin on yhdyssana.

        Enkös olekin HAUSKA!

        tappavanlystikäshuuliveikko


      • Anssi
        Puupää kirjoitti:

        No eipä tarvisikaan raapia päätään jos kaikki talot olisivat samanlaisia. Joskus kannattaa sitä päätään vähän raapia vaikka kaikkitietävyys olisikin NIIN itsetäänselvää.

        Mutta asiaan... Näen myös riskinä nämä mineraalivillamuovitalot, joiden höyrynsulkua ei tulla nykyisillä tiivistymenetelmillä (eikä rakennusmiesten asenteilla) saamaan ikinä pysyvästi tiiviiksi.
        Kun muovitalot eivät ole tiiviitä (konvektion eikä diffuusion) -> kosteus pääsee rakenteeseen(mineraalivilla), jolla ei ole minkäänlasta kykyä sitoa tai tasata sitä eli kuivua niin taitaa tulla ongelmia.

        Hengittävässä rakenteessa materiaaleilla on kyky ottaa vastaan kosteutta sekä kyky kuivua turvallisesti, vaikka rakenteen höyrynvastukset heittäisivätkin hieman suosituksista. Tiedoksi: hengittämisellä tarkoitetaan kosteuden liikettä rakenteessa ei ilman, eli rakenteen ei tarvi(eikä saa) olla hatara.

        Mitenkehän teoriasi mukaan muovitalossa kosteustiivistyy kesällä kun sisällä on kuivempaa ja viileämpää? Mahtaakohan kuivua talvella?

        Minulla talo (rintamamiestalo) ottaa turvallisesti kosteutta itsensä pakkaskaudella ja kuivuu viimeistään kesällä. Muovitaloissa kosteus kertyy rakenteeseen, eikä käytännössä ikinä kuivu (mineraalivillan ominaisuus)

        Ei minulla ole mitään omaa teoriaa... ihan vain normaali tietämys kosteuden käyttäytymisestä ja olen lukenut joitain alan julkaisuja kosteusteknisestä käyttäytymisestä.

        Kertomasi riskit höyrysulun vuotamisesta ja mineraalivillasta ovat ihan todellisia. Olenkin monesti yrittänyt tarjota vaihtoehtona kahta hyvää samaan rakenteeseen. Eli muovilla kunnollinen höyrynsulku sisäpintaan ja eristeeksi kosteuden kanssa paremmin pärjäävänä vaikka selluvilla. Jostain syystä selluvillaa käyttävät haluavat mahdollistaa kosteuden pääsyn rakenteeseen, jättämällä höyrynsulun pois.

        Seuraavaa kysymystä en ymmärrä "Mitenkehän teoriasi mukaan muovitalossa kosteustiivistyy kesällä kun sisällä on kuivempaa ja viileämpää? Mahtaakohan kuivua talvella?"

        Mahdollisesti talvella sisäilmasta seinään päässyt kosteus kuivaa kesällä oli rakenteessa muovia tai ei...


      • Juha
        Anssi kirjoitti:

        Ei minulla ole mitään omaa teoriaa... ihan vain normaali tietämys kosteuden käyttäytymisestä ja olen lukenut joitain alan julkaisuja kosteusteknisestä käyttäytymisestä.

        Kertomasi riskit höyrysulun vuotamisesta ja mineraalivillasta ovat ihan todellisia. Olenkin monesti yrittänyt tarjota vaihtoehtona kahta hyvää samaan rakenteeseen. Eli muovilla kunnollinen höyrynsulku sisäpintaan ja eristeeksi kosteuden kanssa paremmin pärjäävänä vaikka selluvilla. Jostain syystä selluvillaa käyttävät haluavat mahdollistaa kosteuden pääsyn rakenteeseen, jättämällä höyrynsulun pois.

        Seuraavaa kysymystä en ymmärrä "Mitenkehän teoriasi mukaan muovitalossa kosteustiivistyy kesällä kun sisällä on kuivempaa ja viileämpää? Mahtaakohan kuivua talvella?"

        Mahdollisesti talvella sisäilmasta seinään päässyt kosteus kuivaa kesällä oli rakenteessa muovia tai ei...

        Jos talossa ei ole ilmastointia niin ei siitä muovista ole haittaa sisällä. Kesällä lämpötilaerot on melko pieniä ja kuumemmalla ilmalla ulkoilman kosteus ei nouse mahdottomaksi, vaikka vettä onkin reilusti.

        Ilmatointi voi jo muuttaa tilannetta -- rakenteen on hyvä toimia molemminpäin.

        Sinänsä tämä vanha hirsiseinä on korvannut vähän ilmastointia. Lämpimällä se hivenen kostea hirsi kuivaa ja veden haihtuminen laskee lämpötilaa. Puussa voi olla 10..30% kosteutta ilman mitään ongelmia eli hirsiseinä tasaa hyvin lämpöä myös kesällä.

        Mulla ei ole hirsiseiniä, mutta kyllä vanhoissa tekniikoissa on paljon hyviä ominaisuuksia. Nyt niitä tehdään kalliimmalla ja monimutkaisemmalla tekniikalla.


      • Anssi
        Juha kirjoitti:

        Jos talossa ei ole ilmastointia niin ei siitä muovista ole haittaa sisällä. Kesällä lämpötilaerot on melko pieniä ja kuumemmalla ilmalla ulkoilman kosteus ei nouse mahdottomaksi, vaikka vettä onkin reilusti.

        Ilmatointi voi jo muuttaa tilannetta -- rakenteen on hyvä toimia molemminpäin.

        Sinänsä tämä vanha hirsiseinä on korvannut vähän ilmastointia. Lämpimällä se hivenen kostea hirsi kuivaa ja veden haihtuminen laskee lämpötilaa. Puussa voi olla 10..30% kosteutta ilman mitään ongelmia eli hirsiseinä tasaa hyvin lämpöä myös kesällä.

        Mulla ei ole hirsiseiniä, mutta kyllä vanhoissa tekniikoissa on paljon hyviä ominaisuuksia. Nyt niitä tehdään kalliimmalla ja monimutkaisemmalla tekniikalla.

        Jos talossa on jäähdytys niin kylmin kohta on taatusti siinä paikassa, jossa ilma jäähdytetään, jolloin siinä tapahtuu veden tiivistyminen, eli iv-koneen sisällä jäähdytytskennossa.


      • Puupää
        Anssi kirjoitti:

        Ei minulla ole mitään omaa teoriaa... ihan vain normaali tietämys kosteuden käyttäytymisestä ja olen lukenut joitain alan julkaisuja kosteusteknisestä käyttäytymisestä.

        Kertomasi riskit höyrysulun vuotamisesta ja mineraalivillasta ovat ihan todellisia. Olenkin monesti yrittänyt tarjota vaihtoehtona kahta hyvää samaan rakenteeseen. Eli muovilla kunnollinen höyrynsulku sisäpintaan ja eristeeksi kosteuden kanssa paremmin pärjäävänä vaikka selluvilla. Jostain syystä selluvillaa käyttävät haluavat mahdollistaa kosteuden pääsyn rakenteeseen, jättämällä höyrynsulun pois.

        Seuraavaa kysymystä en ymmärrä "Mitenkehän teoriasi mukaan muovitalossa kosteustiivistyy kesällä kun sisällä on kuivempaa ja viileämpää? Mahtaakohan kuivua talvella?"

        Mahdollisesti talvella sisäilmasta seinään päässyt kosteus kuivaa kesällä oli rakenteessa muovia tai ei...

        Kesällä "kosteusvirta" voi olla vastakkaiseen suuntaan talveen verrattuna eli ulkoa sisällepäin (vrt. kesämökin seinärakenne). Joten on mahdollista että kosteus tiivistyy sisältäpäin katsottuna höyrynsulkumuovin taakse.
        Eli selittänee...mihin kosteus tiivistyy kesällä kun sisällä on kuivempaa ja viileämpää? Mahtaakohan kuivua talvella?...
        "Mahdollisesti talvella sisäilmasta seinään päässyt kosteus kuivaa kesällä oli rakenteessa muovia tai ei..." Ei todellakaan kuivu, eli mineraalivilla kuivuu todella hitaasti kastuttuaan, eli käytännössä ei ollenkaan (huom. vuodenaikojen vaihtelut).

        Muovin ja selluvillan yhdistämisestä sen verran että siinä menetetään "hengittävän rakenteen" tärkein ominaisuus eli hyvä sisäilma. En jaksa selittää asiaa tarkemmin, mutta sen verran että se liittyy kaasujen difuusioon... Nyt sitten joku alkaa selittämään koneellisen ilmanvaihdon toiminnasta ja plaaplaa... mutta minua ei ainakaan innosta ilmanvaihtokoneiden jatkuva säätäminen, melu, energiankulutus, kuiva sisäilma jne.


      • Puupää
        höyrynpaine kirjoitti:

        mineraalivilla ei ole ongelma. Höyryn kannalta se on läpinäkyvä. Ongelma on tiivistyminen villan ja sen ulkopuolisen rakenteen väliin. Muovi ehkäisee tätä ilmiötä.
        Muoviton talo hengittää, mutta ei sekään välttämättä toimi. Hengittävät villat / (ympäröivät materiaalit!) homehtuvat kyllä, jos ehtivät ottaa kosteutta vastaan enemmän kuin luovuttaa sitä.
        Molemmissa tapauksissa voidaan tehdä samat virheet eri lähtökohdista. On väärin puhua toisesta parempana kuin toinen. Tärkeintä on ilmanvaihto.

        Mineraalivillahan se juuri on ongelma; ei pysty sitomaan kosteutta eikä luovuttamaan sitä. -> puurunko kastuu ja lahoaa. Mineraali villa homehtuu.
        "Muoviton talo hengittää, mutta ei sekään välttämättä toimi. Hengittävät villat / (ympäröivät materiaalit!) homehtuvat kyllä, jos ehtivät ottaa kosteutta vastaan enemmän kuin luovuttaa sitä".
        Hegittävällä rakenteella tarkoitetaan rakennetta, joka pystyy ottamaan vastaan hetkelliseti ylimääräisen kosteuden ja kuivumaan. Eli HENGITTÄVÄ rakenne EI homehdu.
        Oikein suunnitellussa rakenteessa höyrynvastus pienenee sisältä ulospäin. (läpivuoden asuttavat/lämmitetävät talot)

        Eikä todellakaan ole väärin puhua toisesta parempana kuin toinen, jos toinen ratkaisu on parempi.


      • Juha
        Anssi kirjoitti:

        Jos talossa on jäähdytys niin kylmin kohta on taatusti siinä paikassa, jossa ilma jäähdytetään, jolloin siinä tapahtuu veden tiivistyminen, eli iv-koneen sisällä jäähdytytskennossa.

        Jos seinässä ei olisi muovia ja kosteuspääsisi vapaasti kulkemaan seinän läpi, niin silloin se tiivistyisi _ainostaan_ siellä iv-koneessa. Talon kylmin kohta ei tuota ratkaise, todennäköisesti se on kumminkin pakastimessa...

        En sitten tiedä kuinka paljon sinne seinään muovin taakse kosteutta tiivistyy kesällä, jos jäähdytystä käytetään pitkään jossain määrin sitä sinne siirtyy, parempi kun ei niin paljoa että tiivistyisi. Se vähäinen(?) määrä kai kuivaa ennen pakkasia.


      • Anssi
        Juha kirjoitti:

        Jos seinässä ei olisi muovia ja kosteuspääsisi vapaasti kulkemaan seinän läpi, niin silloin se tiivistyisi _ainostaan_ siellä iv-koneessa. Talon kylmin kohta ei tuota ratkaise, todennäköisesti se on kumminkin pakastimessa...

        En sitten tiedä kuinka paljon sinne seinään muovin taakse kosteutta tiivistyy kesällä, jos jäähdytystä käytetään pitkään jossain määrin sitä sinne siirtyy, parempi kun ei niin paljoa että tiivistyisi. Se vähäinen(?) määrä kai kuivaa ennen pakkasia.

        Tarkoitatko että sisällä olisi niin paljon kylmempää että ulkoilmassa oleva kosteus alkaisi tiivistyä eristeisiin?

        Ongelma on kyllä melko teoreettinen, älä huolestu. Sisä ja ulkolämpötilan ero ei ole ääritilanteissakaan yli kymmentä astetta ja yli 30 asteen helteellä taitaa ulkoilmakin olla jo melko kuivaa. Lisäksi noin korkeat lämpötilat ovat erittäin lyhytkestoisia.


      • Anssi
        Puupää kirjoitti:

        Kesällä "kosteusvirta" voi olla vastakkaiseen suuntaan talveen verrattuna eli ulkoa sisällepäin (vrt. kesämökin seinärakenne). Joten on mahdollista että kosteus tiivistyy sisältäpäin katsottuna höyrynsulkumuovin taakse.
        Eli selittänee...mihin kosteus tiivistyy kesällä kun sisällä on kuivempaa ja viileämpää? Mahtaakohan kuivua talvella?...
        "Mahdollisesti talvella sisäilmasta seinään päässyt kosteus kuivaa kesällä oli rakenteessa muovia tai ei..." Ei todellakaan kuivu, eli mineraalivilla kuivuu todella hitaasti kastuttuaan, eli käytännössä ei ollenkaan (huom. vuodenaikojen vaihtelut).

        Muovin ja selluvillan yhdistämisestä sen verran että siinä menetetään "hengittävän rakenteen" tärkein ominaisuus eli hyvä sisäilma. En jaksa selittää asiaa tarkemmin, mutta sen verran että se liittyy kaasujen difuusioon... Nyt sitten joku alkaa selittämään koneellisen ilmanvaihdon toiminnasta ja plaaplaa... mutta minua ei ainakaan innosta ilmanvaihtokoneiden jatkuva säätäminen, melu, energiankulutus, kuiva sisäilma jne.

        Kesällä voi olla hetkellisesti maksimissaan jotain 10 asteen lämpötilaero, muutamana päivänä vuodessa... talvella voi olla useita vuorokausia yhtäsoittoa yli 40 asteen lämpötilaeroa ja yli 20 asteen lämpötilaeroa kuukausi tolkulla... Kummanko tilanteen mukaan rakenne kannattaa suunnitella toimimaan?


      • Anssi
        Puupää kirjoitti:

        Mineraalivillahan se juuri on ongelma; ei pysty sitomaan kosteutta eikä luovuttamaan sitä. -> puurunko kastuu ja lahoaa. Mineraali villa homehtuu.
        "Muoviton talo hengittää, mutta ei sekään välttämättä toimi. Hengittävät villat / (ympäröivät materiaalit!) homehtuvat kyllä, jos ehtivät ottaa kosteutta vastaan enemmän kuin luovuttaa sitä".
        Hegittävällä rakenteella tarkoitetaan rakennetta, joka pystyy ottamaan vastaan hetkelliseti ylimääräisen kosteuden ja kuivumaan. Eli HENGITTÄVÄ rakenne EI homehdu.
        Oikein suunnitellussa rakenteessa höyrynvastus pienenee sisältä ulospäin. (läpivuoden asuttavat/lämmitetävät talot)

        Eikä todellakaan ole väärin puhua toisesta parempana kuin toinen, jos toinen ratkaisu on parempi.

        Mitä hengittävälle rakenteelle tapahtuu siinä tilanteessa kun sen kyky sitoa kosteutta ei enään syystä tai toisesta riitäkkään? Hukkuuko tai tukehtuuko se... hometta siitä kuitenkin tulee.


      • puupää
        Anssi kirjoitti:

        Kesällä voi olla hetkellisesti maksimissaan jotain 10 asteen lämpötilaero, muutamana päivänä vuodessa... talvella voi olla useita vuorokausia yhtäsoittoa yli 40 asteen lämpötilaeroa ja yli 20 asteen lämpötilaeroa kuukausi tolkulla... Kummanko tilanteen mukaan rakenne kannattaa suunnitella toimimaan?

        Kysymys on siitä, että hengittävä rakenne toimii kaikissa olosuhteissa, kun taas muovitalot ei toimi käytännössä missään tilanteessa halutulla tavalla.


      • puupää
        Anssi kirjoitti:

        Mitä hengittävälle rakenteelle tapahtuu siinä tilanteessa kun sen kyky sitoa kosteutta ei enään syystä tai toisesta riitäkkään? Hukkuuko tai tukehtuuko se... hometta siitä kuitenkin tulee.

        Siinä tapahtuu, juuri niin kuin kaikissa rakenteissa, joihin syntyy ennalta-arvaamaton kosteusrasitus.

        Toisaalta hengittävä rakenne pystyy toipumaan paremmin kosteusvaurioista.


      • Pehku
        puupää kirjoitti:

        Siinä tapahtuu, juuri niin kuin kaikissa rakenteissa, joihin syntyy ennalta-arvaamaton kosteusrasitus.

        Toisaalta hengittävä rakenne pystyy toipumaan paremmin kosteusvaurioista.

        mm. selluvillahan pystyy sitomaan itseensä n. 10*oman painonsa edestä vettä, eli 100 kg:ssa villaa olisi 1000 l vettä!!! Esimerkiksi ilmankosteuden siirtymisessä rakenteiden läpi ei noihin rajoihin pääse koskaan, ellei tee taloaan vaikka Päijänteen pohjaan...

        Eihän selluvilla täysin ongelmaton eriste ole, mutta sellaista ei olekaan. Selluvillan kyky käsitellä ilmankosteudenvaihteluita on vain yksinkertaisesti hyvä verrattuna mm. mineraalivilloihin.


      • höyrynpaine
        Puupää kirjoitti:

        Mineraalivillahan se juuri on ongelma; ei pysty sitomaan kosteutta eikä luovuttamaan sitä. -> puurunko kastuu ja lahoaa. Mineraali villa homehtuu.
        "Muoviton talo hengittää, mutta ei sekään välttämättä toimi. Hengittävät villat / (ympäröivät materiaalit!) homehtuvat kyllä, jos ehtivät ottaa kosteutta vastaan enemmän kuin luovuttaa sitä".
        Hegittävällä rakenteella tarkoitetaan rakennetta, joka pystyy ottamaan vastaan hetkelliseti ylimääräisen kosteuden ja kuivumaan. Eli HENGITTÄVÄ rakenne EI homehdu.
        Oikein suunnitellussa rakenteessa höyrynvastus pienenee sisältä ulospäin. (läpivuoden asuttavat/lämmitetävät talot)

        Eikä todellakaan ole väärin puhua toisesta parempana kuin toinen, jos toinen ratkaisu on parempi.

        puukin ottaa hometta vaikka on hengittävä rakenne. Täten on puppua sanoa että hengittävä rakenne ei homehdu. Höyrynsulun poisjättäminen on rakenteellisesti suurempi riski kuin sen laittaminen. Siitä totuudesta ei päästä mihinkään. Jotkut laittavat höyrynsulun vaikka käyttävät selluvillaa. Se on ehkä paras ratkaisu monipiippuiseen ongelmaan.


      • höyrynpaine
        puupää kirjoitti:

        Kysymys on siitä, että hengittävä rakenne toimii kaikissa olosuhteissa, kun taas muovitalot ei toimi käytännössä missään tilanteessa halutulla tavalla.

        parempi sanoa että kuivat rakenteet toimivat kaikissa olosuhteissa mutta märät rakenteet joko toimivat tai eivät. Riski on pienin höyrynsulullisissa, mutta hengittävistä materiaaleista tehdyissä seinissä, ja etenkin taloissa joissa ilmanvaihto (erit. ilmankosteuden suhteen) on kunnossa. Suuri merkitys seinän kuivumisen kannalta on maantieteellisillä (tuuliolosuhteen, ilmankosteus, lämpötila -jakaumilla) seikoilla.


      • Puupää
        höyrynpaine kirjoitti:

        puukin ottaa hometta vaikka on hengittävä rakenne. Täten on puppua sanoa että hengittävä rakenne ei homehdu. Höyrynsulun poisjättäminen on rakenteellisesti suurempi riski kuin sen laittaminen. Siitä totuudesta ei päästä mihinkään. Jotkut laittavat höyrynsulun vaikka käyttävät selluvillaa. Se on ehkä paras ratkaisu monipiippuiseen ongelmaan.

        En ole väittänuytkään etteikö puu ja muutkin materiaalit homehdu. Tarkoitin käsitettä "hengittävä rakenne", joka on suunniteltu toimimaan kaikissa normaaleissa olosuhteissa ilman riskiä homehtumisesta tai kosteusvauriosta. Eli rakenne ei ole vielä "hengittävä", vaikka se rakennettaisiinkin hengittävistä materiaaleista.


      • Puupää
        höyrynpaine kirjoitti:

        parempi sanoa että kuivat rakenteet toimivat kaikissa olosuhteissa mutta märät rakenteet joko toimivat tai eivät. Riski on pienin höyrynsulullisissa, mutta hengittävistä materiaaleista tehdyissä seinissä, ja etenkin taloissa joissa ilmanvaihto (erit. ilmankosteuden suhteen) on kunnossa. Suuri merkitys seinän kuivumisen kannalta on maantieteellisillä (tuuliolosuhteen, ilmankosteus, lämpötila -jakaumilla) seikoilla.

        Se on aika yleistä että muovitaloja ei käytännössä pystytä eikä rakenneta niin kuin ne on suunniteltu.
        kun mineraalivilla kastuu se ei käytännössä enää kuivu.
        Lisäksi hengittävän rakenteen paras ominaisuus on sisäilman laatu, joka liittyy seinärakenteen kykyyn vaihtua rakenteen läpi (kaasujen diffuusio.
        Asia erikseen on sitten muovitalot, joissa epätoivoisesti yrteään ilman laatuun vaikuttaa koneellisesti, joka meluaa,vaatii jatkuvaa säätämistä ja huoltoa, eikä sittnkään toimi halutulla tavalla, ilma on kuivaa jne.


      • Höyrynpaine
        Puupää kirjoitti:

        En ole väittänuytkään etteikö puu ja muutkin materiaalit homehdu. Tarkoitin käsitettä "hengittävä rakenne", joka on suunniteltu toimimaan kaikissa normaaleissa olosuhteissa ilman riskiä homehtumisesta tai kosteusvauriosta. Eli rakenne ei ole vielä "hengittävä", vaikka se rakennettaisiinkin hengittävistä materiaaleista.

        esimerkiksi en pidä nykyisin paljon käytettävää selluvillaeristystä kovinkaan hengittävänä, koska siinä suositellaan ja käytetään ilmansulkupaperia, joka on vain hiukan paremmin kosteutta läpäisevää kuin muovi. Siis lähes muovia ja 100 kertaa huonommin kosteutta läpäisevää kuin esimerkiksi tervapaperi.
        Mielikuvamarkkinointi puree...


      • Pehku
        Höyrynpaine kirjoitti:

        esimerkiksi en pidä nykyisin paljon käytettävää selluvillaeristystä kovinkaan hengittävänä, koska siinä suositellaan ja käytetään ilmansulkupaperia, joka on vain hiukan paremmin kosteutta läpäisevää kuin muovi. Siis lähes muovia ja 100 kertaa huonommin kosteutta läpäisevää kuin esimerkiksi tervapaperi.
        Mielikuvamarkkinointi puree...

        Miten niin ilmasulkupaperi vastaa muovia?

        Aiemmasta vastauksesta katsotuista vesihöyryn läpäisevyyksistä saa toki sen kuvan, että paperi vastaisi lähes muovia, vaikken viimeisen luvun ( 11 ja 12) merkitystä osaakaan tulkita. Paperi siinä oli Parocin, liekö tarkoitettu juuri heidän omille tuotteilleen...

        Jos jollain on parempaa tietoa, niin mielellään kuuntelen. Jos paperi vastaa muovia, niin sitten jätän aiheesta kinastelun ja muutan telttaan...

        Muutenkin käsite "hengittävä rakenne" tuntuu olevan todella väärin ymmärretty...


      • Pehku
        Höyrynpaine kirjoitti:

        esimerkiksi en pidä nykyisin paljon käytettävää selluvillaeristystä kovinkaan hengittävänä, koska siinä suositellaan ja käytetään ilmansulkupaperia, joka on vain hiukan paremmin kosteutta läpäisevää kuin muovi. Siis lähes muovia ja 100 kertaa huonommin kosteutta läpäisevää kuin esimerkiksi tervapaperi.
        Mielikuvamarkkinointi puree...

        Koitin laittaa vastinetta jo aiemmin, muttei jostain syystä ole mennyt... Mutta...

        Miten niin paperi vastaa melkein muovia, ja tervapahvi olisikin jotenkin hengittävämpää??? Ei mahdu minun logiikkaani, tervapahvihan on bitumipohjaisella aineella tai vastaavalla tehty hieman kosteutta kestävämmäksi esim. säärasitusta vastaan, joten luulisi sen olevan tiiviimpää kuin paperin???

        Aiemmasta vastauksesta myös ihmettelin paperin ja muovin kosteudenläpäisykyvyn eroa. Mitä viimeinen numero meinaa, eli kuinka suuri ero on? Vai onko juuri Parocin paperi niiden omille tuotteille suunniteltu?

        Jos paperi alkaakin nyt vastata muovia, niin jätän asian sikseen ja muutan vaikka telttaan...

        Muutenkin "hengittävä rakenne" - käsite ymmärretään vieläkin usein aivan väärin. Harvoin kosteutta niin paljoa seinien ja eristeiden läpi kulkeutuu suuntaan tahi toiseen, ettei vuorokauden-, vuodenaikojen ja lämpötilojen normaali vaihtelu kuivattaisi rakenteita. Tällöin kysymyksessä on jokin rakenne- tai suunnitteluvirhe, piilohöyrysulku jossain tai jokin "uutuuksien" kokeilu, josta ei vielä käytännön kokemusta.

        Minä ainakin luotan rakenteeseen, joka on talossani ollut kohta 100 vuotta. Talo oli tyhjillään 20-vuotta, eikä siellä haissut ostaessa edes umehtuneella, vaan raikkaalle hirsitalolle, puhumattakaan nyt, kun on tuuletettu ja siivoiltu pölyt nurkista... eli miten tämä orgaaninen seinärakenne ei nyt yht'äkkiä toimisikaan??? Kysyn vaan.

        Hengittävästä rakenteesta puhuvia usein pidetään jonain "lahkolaisina", joita tulee hieman sääliä ja "opastaa" totuuksiin. Minä en vaan halua, että taloni on tiivis pullo, jonka terveydestä ja toimivuudesta vastaa suuri määrä IV-laitteita. Entäs jos seiniin pääseekin vettä vuodon seurauksena tai IV-laitteet menevät epäkuntoon omistajan huomaamatta. Kuinka rakenne tällaisesta vauriosta toipuu, jos se on mitoitettu toimimaan erilaisten laitteiden ehdoilla...??? Entäs jos talo vanhemmiten talo jää kylmilleen, onko mitään takeita, että talo selviää edes lyhyestä seisonnasta ilman lämpöjä ja konellista ilmanvaihtoa ym.?

        Palveleeko nämä uudet rakenteet massiivisine IV-laitteistoineen ja määräyksineen eniten laitemyyjiä, uusien systeemien kehittelijöitä, vai onko kaikki tehty asujan parhaaksi???

        Miettimisen arvoisia asioita...


      • hkhkhk
        höyrynpaine kirjoitti:

        puukin ottaa hometta vaikka on hengittävä rakenne. Täten on puppua sanoa että hengittävä rakenne ei homehdu. Höyrynsulun poisjättäminen on rakenteellisesti suurempi riski kuin sen laittaminen. Siitä totuudesta ei päästä mihinkään. Jotkut laittavat höyrynsulun vaikka käyttävät selluvillaa. Se on ehkä paras ratkaisu monipiippuiseen ongelmaan.

        Vanhojen korjaajien keskuudessa kiertää sanonta, että yli 100-vuotiasta taloa on muuteltava rakenteeltaan varovasti tai ei ensinkään. Mulla on tuossa tuvan alla vanhoja juoksuja multapenkissä. Ilmeisesti 300 vuotta sitten laitettuja. Kun löin niitä purkuraudalla, ne olivat kovia, aivan kuin faaraon haudassa säilyneitä. Ilmeisesti puut olivat olleet vanhoja sinne laitettaessakin, koska niissä oli lovia. Lattia vuotaa sinne sun tänne, mutta toimii. -Kommentti vuorivillasta. Yhden korjatun (100 v) koulun lattiaan oli laitettu vuorivillaa. 15 vuoden sisään lattia ja villat olivat lapiolla nostettavaa tavaraa. Eli vuorivilla ei tosiaankaan helposti kuivu rakenteessa. -Eräs tärkeä seikka on, että kosteutta tulee sisältäkin. Huoneessa on lämmintä yläosasssa, josta kosteutta sisältävä ilma laskeutuu alas ja tiivistyy lattialle. Jos lattia on tiukka astia, se kostuu. Kosteusongelma on tosiaan moniselkoinen. Tiukka lattia on hankala myös siksi, kun alhaalta tuleva kosteus tiivistyy rakenteisiin. Mutta ei näillä uusilla rakennuksilla ja korjauksilla ole tarkoituskaan pärjätä kuin 50 - 100 vuotta. Sama se miten tekee.


    • marja

      rossipohjan "eristys" on hoidettu nurmijärveläisessä asunto-osakeyhtiössä niin että jätetään reilu aukko sokkeliin jotta hiiret, rotat ja muut pieneläimet pääsevät sinne talveksi lämmittämään taloa.

      • Pehku

        En oikein ymmärtänyt viestistä, mutta onko niitä aukkoja sokkeliin ilmestynyt itsestään vai miten???

        Rossipohjaisessa talossa sokkelissa tuleekin olla määrätty laskennallinen määrä AVOIMIA aukkoja, jotta alapohjan tuuletus toimii. Nämä aukot eli "kissanluukut" suljetaan talveksi, että alapohjan lämpötila nousee alapohjan lämpöhukan ansiosta ja lattiat pysyvät lämpiminä. Näiden tuuletusaukkojen kiinnipitäminen ympäri vuoden johtaa alapohjan kosteuden nousuun ja todennäköisesti jonkinlaiseen mikrobikasvustoon ennemmin tai myöhemmin. Sitten rossipohjaa syytetään huonoudesta eikä käyttäjien tietämättömyyttä edes huomata... Liian yleistä...

        Sitäpaitsi hiiret ja muut ötökät kyllä löytävät tiensä avoimeen alapohjaan, avoimet luukut ovat siinä melko pienessä osassa. Sitäpaitsi luukut voi suojata verkolla, mutta täytyy huomata, että verkko pienentää melko paljon luukun laskennallista pinta-alaa...

        Kertomastasi tilanteesta hankala sanoa mitään noin epämääräisen selostuksen takia. On helppo spekuloida, kun ei faktat ole tiedossa...


      • marja
        Pehku kirjoitti:

        En oikein ymmärtänyt viestistä, mutta onko niitä aukkoja sokkeliin ilmestynyt itsestään vai miten???

        Rossipohjaisessa talossa sokkelissa tuleekin olla määrätty laskennallinen määrä AVOIMIA aukkoja, jotta alapohjan tuuletus toimii. Nämä aukot eli "kissanluukut" suljetaan talveksi, että alapohjan lämpötila nousee alapohjan lämpöhukan ansiosta ja lattiat pysyvät lämpiminä. Näiden tuuletusaukkojen kiinnipitäminen ympäri vuoden johtaa alapohjan kosteuden nousuun ja todennäköisesti jonkinlaiseen mikrobikasvustoon ennemmin tai myöhemmin. Sitten rossipohjaa syytetään huonoudesta eikä käyttäjien tietämättömyyttä edes huomata... Liian yleistä...

        Sitäpaitsi hiiret ja muut ötökät kyllä löytävät tiensä avoimeen alapohjaan, avoimet luukut ovat siinä melko pienessä osassa. Sitäpaitsi luukut voi suojata verkolla, mutta täytyy huomata, että verkko pienentää melko paljon luukun laskennallista pinta-alaa...

        Kertomastasi tilanteesta hankala sanoa mitään noin epämääräisen selostuksen takia. On helppo spekuloida, kun ei faktat ole tiedossa...

        Sokkelissa on siis reikiä joita ei ole tarkoitettu siinä olevan. Näitä ei isännöitsijä suostu paikkaamaan, ja kyllä lattiat ovat hel-ve-tin kylmät. Mistään "kissanluukuista" ei ole kyse.

        Terveystarkastaja nyt onneksi on tulossa käymään joten toivoa on että isännöitsijä suostuu paikkauksen hoidattamaan. Taloyhtiöllä kun ei ole huoltosopimusta.

        On siinä sokkelissa myös niitä tuuletusputkiakin, joiden niidenkin läpiviennit tarvitsisivat tilkitsemistä. Paska yhtiö, paska isännöitsijä ja paskat naapurit. Pian voi onneksi myydä pois.

        asuntoyhtiöstä oli muuten kommentteja www.kyttaajat.net sivuillakin - kunnes sensuuri iski.


    • Joppe2

      Minä laittaisin selluvillaa. Huokoiseen kuitulevyyn
      verrattuna tuossa tapauksessa etu on lähinnä
      asennusmukavuus, sillä selluvilla täyttää
      tiiviistii kaikki kummallisen muotoiset onkalot,
      mitä kuitulevy ei tee.

      Selluvilla painuu jonkin verran eli sitä
      on laitettava painumisvaran verran enemmän.

    Ketjusta on poistettu 0 sääntöjenvastaista viestiä.

    Luetuimmat keskustelut

    1. Putin hoiti Suomen natoon ja myös Ruotsin

      Iso kiitos Vladimir Putinille. Hänen ansiosta pääsemme nyt Natoon. Putin halusi Naton lähelle ja nyt sai. Voimme tästä kiittää vain Putinia.
      Maailman menoa
      650
      7989
    2. Niinistö teki hetkessä Suomesta Venäjän ydinaseiden maalitaulun

      Kaiken lisäksi mies vielä lällätteli Putinille eilisessä tiedotustilaisuudessa ja käski katsomaan itseään peiliin. Kyllä vähän asiallisempaa käytöstä
      Maailman menoa
      467
      2273
    3. Voi Stefu ja sun kiivas luonteesi

      Sielä lentelee ullakkohuoneiston ikkunasta daamin vaatteet ja matkalaukut pitkin pihaa. Toisaalta,en ihmettele yhtään että tämä suhde päättyi näin,kyl
      Kotimaiset julkkisjuorut
      233
      2194
    4. Poliisi otti Stefun kiinni!

      Seiska tietää kertoa.
      Kotimaiset julkkisjuorut
      147
      1764
    5. Ohhoh! Martina Aitolehti ja seurapiirihurmuri-Jesper ekassa yhteiskuvassa - Sutinaa Mallorcalla!

      Martina Aitolehti ja seurapiirijulkkis-Jesper nauttivat toisistaan varsin vauhdikkaissa merkeissä Mallorcalla. Aitolehti ei ole esitellyt rakastaan vi
      Kotimaiset julkkisjuorut
      25
      1254
    6. Veikkaus: Miten The Rasmus pärjää Euroviisuissa?

      Euroviisuhuuma on ylimmillään, kun Suomi ja The Rasmus taistelee biisillään Jezebel. Bändi on tikissä, kunhan Lauri Ylösen ääni kantaa. Mitä veikka
      Viihde ja kulttuuri
      51
      1239
    7. Stefanilta tuli taas karu totuus Sofiasta

      Marokkolainen h*o*ra! Voi tsiisus kun mulla on hauskaa! Lumput lentää ikkunasta kun Stefu raivoaa h*uralleen🤣🤣🤣 Nyt ne popparit tulille, tästä tule
      Kotimaiset julkkisjuorut
      110
      1158
    8. Ootko onnellinen kun ei tarvitse

      nähdä tätä tyhmää naamaa enää koskaan? Multa se särkee sydämen, mutta minkäs teen. Vaikka olisi kuinka sinnikäs eikä hellittäisi, se ei aina auta.
      Ikävä
      65
      845
    9. Steppuli veressä

      Seiskan lööpissä Steppulilla naama ja nyrkit veressä. Ei tainnut ihan kamojen pihalle paiskominen riittää. Onkohan pistänyt kämpän tuusannuuskaks.
      Kotimaiset julkkisjuorut
      59
      806
    10. Oletko nähnyt eroottiset kohuleffat? Fifty Shades Of Grey -trilogia tv:stä

      Fifty Shades -trilogia starttaa, kun nuori opiskelijanainen Anastasia tapaa rikkaan liikemiehen. Seksisuhdehan siitä starttaa, höystettynä sadistisill
      Suhteet
      7
      750
    Aihe