RKP ja identiteetti

Ennen eduskuntavaaleja RKP sanoi suomeksi olevansa suomalainen puolue (ruotsiksi finländskt parti). Sanat finsk ja finländsk ovat käytännöllisiä kun halutaan korostaa suomenruotsalaisuuden toiseutta. Monikansallisessa Suomessa tämä käy hyvin päinsä. RKP:n taholta on usein korostettu, että suomenruotsalaisilla on oma erillinen historiansa, ja tätä historiaa tutkimaan on muodostettu projekti, jota suomenruotsalaiset säätiöt rahoittavat 1,5 miljoonalla eurolla. Näyttävin projektin tavoitteista on neliosainen Finlands svenska historia, teossarja toisaalta suomenruotsalaisuuden, toisaalta Suomen ja Ruotsin vuorovaikutuksen historiasta (HS 1.5.08).

Teossarjan ensimmäinen, Kari Tarkiaisen kirjoittama osa on nyt ilmestynyt, ja siitä kirjoittaa Mirkka Lappalainen HS:ssa mm. seuraavaa:

" Kirja käsittelee meren länsipuolelta tulleita vallan ja vaikutteiden aaltoja, mutta on kuitenkin ensi sijassa ruotsinkieliselle yleisölle kirjoitettu suomenruotsalaisen kulttuurin historia.
Modernista ja objektiivisesta tutkimusotteestaan huolimatta teos antaa siis jo aiheellaan ymmärtää, että suomenruotsalaisilla on erillinen historia, joka nivoutuu tiukasti yhteen Ruotsin ja ruotsalaisuuden kanssa."

Edellä oleva Mirkka Lappalaisen toteamus ei ole sopusoinnussa RKP:n suomalaisuusväitteiden kanssa. Toivoisin, että suomenruotsalaisten historiankäsitys nivoutuisi myös Suomeen ja suomenkielisiin. On muistettava, että Suomen vanhin tunnettu ja nykyisin ruotsinkielinen suku on lähtöisin Halikosta, ja esi-isät olivat pitkään suomenkielisiä. Suomi, venäjä, jiddish ja myös keskieurooppalaiset kielet tulevat vastaan, kun suomenruotsalaisia sukuja aletaan tutkia.

Suomenruotsalaiseen historiankäsitykseen kannattaa kiinnittää huomiota, koska historiahankkeella ja perusteilla olevalla suomenruotsalaisella tulevaisuusinstituutilla on osittain samat rahoittajat. Instituutti, tankesmedjan, valmistelee sellaisia asioita, joita virallisesti käsittelevät folktinget ja RKP. Toivottavasti historia ja nykyaika silti säilyvät omissa rajoissaan. Demokratiassa ei oikein sovi ratsastaa esi-isien saavutuksilla, eikä RKP:n tule vedota niihin päivänpolitiikassaan.
7778
Äänestä

Muut lukivat myös

Vastaukset 7

Vanhimmat

identiteettiinsä. Jotkut vaan haluavat sotkeutua muiden identiteettiin varmaankin siksi, että heillä itsellään se on heikko.

Äänestä
  • Aloittaja

    Näilläkin palstoilla on moneen kertaan vakuuteltu, että ruotsin kieli kuuluu suomalaiseen identiteettiin. En ole silloin huomattanut, ettei tuolla tavalla saa sekaantua muiden asioihin, oletko sinä?

    Nyt voin aikaisempaan viitaten muistuttaa, että suomalaisuus kuuluu suomenruotsalaisten identiteettin ja historiakäsitykseen, eikä siitä pitäisi kenenkään pahastua, oli hänen itsetuntonsa heikko tai vahva.

    Vanhat kreikkalaiset sanoivat "tunne itsesi". Tuohon voi kai lisätä "tunne naapurisi", samassa maassa kun eletään, ja historiakin on yhteistä.

    Äänestä

  • UPDATE_8783786 kirjoitti:

    Näilläkin palstoilla on moneen kertaan vakuuteltu, että ruotsin kieli kuuluu suomalaiseen identiteettiin. En ole silloin huomattanut, ettei tuolla tavalla saa sekaantua muiden asioihin, oletko sinä?

    Nyt voin aikaisempaan viitaten muistuttaa, että suomalaisuus kuuluu suomenruotsalaisten identiteettin ja historiakäsitykseen, eikä siitä pitäisi kenenkään pahastua, oli hänen itsetuntonsa heikko tai vahva.

    Vanhat kreikkalaiset sanoivat "tunne itsesi". Tuohon voi kai lisätä "tunne naapurisi", samassa maassa kun eletään, ja historiakin on yhteistä.

    1930-luvulle:

    "Nyt voin aikaisempaan viitaten muistuttaa, että suomalaisuus kuuluu suomenruotsalaisten identiteettin ja historiakäsitykseen"

    Äänestä

"Edellä oleva Mirkka Lappalaisen toteamus ei ole sopusoinnussa RKP:n suomalaisuusväitteiden kanssa."

Niin on, jos lähdemme siitä olettamuksesta, että suomenruotsalaisuus ja yhteys ruotsalaisuuteen ei kuuluisi Suomeen. Niin kapeasta näkökulmasta maailmaa ei kuitenkaan kannata katsoa. Silloin voi monikulttuurisuus nimittäin alkaa ahdistamaan.

Äänestä

Plen lukenut yhden opuksen Tarkiaiselta, Finnarnas historia i Sverige 1-2.
Tarkiaiselle ominaista on asenteellisuus. Hänellä on suomenruotsalainen särö silmässä. Rasistinen asenne pulpahtaa esiin silloin tällöin ja odottamatta. Hyvin epämiellyttävää.
Eräs ruotsalainen historioitsija piti Tarkiaista heikkona amätöörinä.
Tarkiainen syyllistyy mm sellaiseen loogiseen johtopäätökseen, että jos jonkin suvun jäsenen nimi Ruotsissa on ollut Erik, niin henkilön suku ei voi olla suomalaista alkuperää. Näinollen Skansenin perustaja Hazeliuksella ei ole suomalaisia juuria.

Tarkiainen ei osaa tarpeeksi paljon voidakseen tehdä poliittisia analyyseja ja vertailla ilmiöitä eri perspektiiveistä. Hänellä on taipumus katalogisoida, tilastoida ja naulata faktoja melko irrallisesti.
Luulen, että hän on sopiva henkilö kirjoittamaan suomenruotsalaisen kansan historian.

Äänestä

"Toivoisin, että suomenruotsalaisten historiankäsitys nivoutuisi myös Suomeen ja suomenkielisiin."

Älä huolestu. Ei kukaan ole väittänyt etteikö suomenruotsalaisten historia nivoituisi myös Suomeen ja suomenkielisiin. Lienee kuitenkin aika vaikea kirjoittaa Suomen ruotsinkielisen väestön varhaishistoriasta mainitsematta Ruotsia.

"Edellä oleva Mirkka Lappalaisen toteamus ei ole sopusoinnussa RKP:n suomalaisuusväitteiden kanssa."

Tarkoitatko että jos suomenruotsalaisten historia nivoutuu yhteen Ruotsin kanssa, ei RKP voi olla suomalainen puolue? Tuossa nyt ei ole mitään järkeä.

Äänestä

ruotsalaisten ja suomenruotsalaisten suomalaisiin kohdistuvat kidutukset ja murhatyöt v. 1918.

Äänestä

Ketjusta on poistettu 2 sääntöjenvastaista viestiä.

Kommentoi aloitusta


UPDATE_8783786 kirjoitti:

Ennen eduskuntavaaleja RKP sanoi suomeksi olevansa suomalainen puolue (ruotsiksi finländskt parti). Sanat finsk ja finländsk ovat käytännöllisiä kun halutaan korostaa suomenruotsalaisuuden toiseutta. Monikansallisessa Suomessa tämä käy hyvin päinsä. RKP:n taholta on usein korostettu, että suomenruotsalaisilla on oma erillinen historiansa, ja tätä historiaa tutkimaan on muodostettu projekti, jota suomenruotsalaiset säätiöt rahoittavat 1,5 miljoonalla eurolla. Näyttävin projektin tavoitteista on neliosainen Finlands svenska historia, teossarja toisaalta suomenruotsalaisuuden, toisaalta Suomen ja Ruotsin vuorovaikutuksen historiasta (HS 1.5.08).

Teossarjan ensimmäinen, Kari Tarkiaisen kirjoittama osa on nyt ilmestynyt, ja siitä kirjoittaa Mirkka Lappalainen HS:ssa mm. seuraavaa:

" Kirja käsittelee meren länsipuolelta tulleita vallan ja vaikutteiden aaltoja, mutta on kuitenkin ensi sijassa ruotsinkieliselle yleisölle kirjoitettu suomenruotsalaisen kulttuurin historia.
Modernista ja objektiivisesta tutkimusotteestaan huolimatta teos antaa siis jo aiheellaan ymmärtää, että suomenruotsalaisilla on erillinen historia, joka nivoutuu tiukasti yhteen Ruotsin ja ruotsalaisuuden kanssa."

Edellä oleva Mirkka Lappalaisen toteamus ei ole sopusoinnussa RKP:n suomalaisuusväitteiden kanssa. Toivoisin, että suomenruotsalaisten historiankäsitys nivoutuisi myös Suomeen ja suomenkielisiin. On muistettava, että Suomen vanhin tunnettu ja nykyisin ruotsinkielinen suku on lähtöisin Halikosta, ja esi-isät olivat pitkään suomenkielisiä. Suomi, venäjä, jiddish ja myös keskieurooppalaiset kielet tulevat vastaan, kun suomenruotsalaisia sukuja aletaan tutkia.

Suomenruotsalaiseen historiankäsitykseen kannattaa kiinnittää huomiota, koska historiahankkeella ja perusteilla olevalla suomenruotsalaisella tulevaisuusinstituutilla on osittain samat rahoittajat. Instituutti, tankesmedjan, valmistelee sellaisia asioita, joita virallisesti käsittelevät folktinget ja RKP. Toivottavasti historia ja nykyaika silti säilyvät omissa rajoissaan. Demokratiassa ei oikein sovi ratsastaa esi-isien saavutuksilla, eikä RKP:n tule vedota niihin päivänpolitiikassaan.

Anonyymi
5000

Ilmoita asiaton sisältö

  • Sisältää materiaalia, joka on loukkaavaa, herjaavaa, rasistista, uhkailevaa tai ahdistelevaa.

  • Materiaali sisältää nimiä, yhteystietoja tai muita henkilökohtaisia tietoja. Julkisuuden henkilöistä, julkisissa viroissa toimivista ihmisistä sekä yritysten vastuuhenkilöistä saa keskustella työhön liittyen. Myös yksityiselämään liittyvistä asioista voi keskustella siltä osin, kuin niistä on julkisesti kerrottu.

  • Sisältää lapsille haitallista tai heiltä kiellettyä materiaalia. Seksuaalinen sisältö on sallittua aiheeseen tarkoitetuilla palstoilla, joiden ikäraja on 18 vuotta.

  • Lainvastaista sisältöä voi olla mm. yksityiselämää loukkaavan tiedon levitys, kiihottaminen kansanryhmää vastaan, laiton uhkaaminen, alaikäisiin liittyvä seksuaalinen sisältö/grooming, petokset, identiteettivarkaudet, kunnianloukkaukset ja tekijänoikeusrikkomukset.

  • Sisältö ei liity palstan tai keskusteluketjun aiheeseen.

  • Viesti ei ole suomea tai ruotsia (pl. International Forums), se sisältää mainontaa, se sisältää tekijänoikeuksin suojattua materiaalia, se on massapostitus tai jokin muu syy.

Jaa keskustelu