Meillä tulee, ihanaa,ilmoitti juuri että käydään yhdessä sitten ex anoppiloissakin. Mennään sitten kuulemma syömään kunnon perheateria. Mulla on kiva eksä, kun muistaa että minä olen lastensa äiti, ja mua pitää muistaa.
Tuleeko teillä ex mies
äitienpäivää viettää?
14880
0Äänestä
Muut lukivat myös
Ketjusta on poistettu 1 sääntöjenvastainen viesti.
Odottaa vastausta
Näihin keskusteluihin ei ole vielä vastattu. Ole ensimmäinen.
Vastaukset 14
Vanhimmat
Mullakin on hyvin asiat sen suhteen, että välin exään on hyvät. Ollaan käyty sen kanssa myös mun äidillä ja muuallakin kyläilemässä.
Tää on oikeen hyvä juttu. Mehän ollaan ystäviä. Ja lapsethan on meidän yhteiset, vaikka aikuisia jo ovatkin.
Soitellaan muutenkin puolin ja toisin.
Hyvää äitienpäivää sulle, ja kiva että on muitakin joilla välit exään on kunnossa.
Jotut tosin pitää meitä kummajaisina. Esim. mun ex-anoppi..
Hoitakoon uusi ukko äitienpäiväateriat jos siltä tuntuu. Eipä hänkään kyllä ole minua isänpäivänä mitenkään muistanut enkä kyllä sitä kaipaakaan.
Miten sinä muuten teet? Vietkö lastesi isän syömään isänpäivänä vai miten muistat?
Viime isänpäivänä tosin sattui niin, että olin muksun kanssa ex-anoppilassa ja ex aviomiehineen tuli myös sinne. Eli välit kyllä on ok, mutta en minä katso olevani exälleni aterioita velkaa.
exästäsi puhut lapsesi äidistä.
En osaa sanoa, oletko hänelle velkaa aterioita, mutta kiitollisuudenvelassa olet hänelle aina siitä, että hän on synnyttänyt, kasvattanut ja ilmeisesti elättänytkin sinun lapsesi.
..lapseni äiti on aivan samanlaisessa kiitollisuudenvelassa minulle siitä, että olen siittänyt, kasvattanut ja puoliksi elättänytkin hänen lapsensa.
Kohtalaisen tasoissa ollaan.
Siihen olisin silti halunut saada vastauksen, millä tavalla Sinä muistat isänpäivänä lastesi isää.
ottanut sinulla lujille, jos vertaat sitä raskauteen, synnytykseen ja imetykseen.
Tosimiehet eivät isänpäivää vietä. Oma isäni olisi suuttunut, jos hänet olisi pantu moisen kaupallisen hömpötyksen mannekiiniksi. Äidille hän kävi poimimassa meidän lasten kanssa joka äitienpäiväaamu suuren kimpun valkovuokkoja.
..niin se on ainakin se, etten voi synnyttää ja imettää. Siitä ainakin on turha syyttää.
Enhän minäkään isänpäivää sen enempää vietä, mutta kyllä minua aina lämmittää lasten itse tekemät isänpäiväkortit.
Miksi naiset sitten haluavat olla »moisen kaupallisen hömpötyksen mannekiineja»?
Aivan yhtä naurettavaahan sekin on.
olet siihen, ettet pysty synnyttämään. Eikä se ole vaimosikaan syy. Älä siitä ole hänelle katkera. Se tekee, joka pystyy.
Itse en ole äitienpäiviä juurikaan viettänyt sen jälkeen kun oma äitini kuoli. Haudalle vien viikon päästä taas kukkaset. Miehenikään ei ole äitienpäiviä viettänyt äitinsä kuoltua. Kaunis perinne se kuitenkin on, ja monet tosimiehet muistavat silloin lastensa äitiä.
"Muut korvas aika, minkä vei, sydäntä äidin konsaan ei."
Kyllä perinne mielestäni kaunis on, mutta näiden päivien kaupallisuuteen en kanna korttani. Kukat on jees, mieluiten itse poimitut. Kortit ovat kanssa kivoja, itse tehdyt. Ja tietenkin vierailut äidin ja isoäidin luona (isänpäivänä miespuolisten).
Itse en nyt pääse äitini luokse ja tyttökin on äidillään. Isoäitejä ei enää ole.
Mutta exäni saa mielestäni viettää äitienpäivää ihan oman perheensä kanssa.
Tytön kanssa poimitaan kukkia äidilleen ja tehdään kortti, se saa minun osaltani riittää.
Ja niin, en ole katkera siitä kuka pystyy synnyttämään enkä syytä synnytykseen kykeneviä kykeneväisyydestään. Sen sijaan inhoan miesten dissaamista sillä perusteella ettemme siihen sattuneesta syystä kykene.
Vähän sama kuin syyttäisi huonoiksi ihmisiksi naisia jotka eivät pysty tulemaan raskaaksi.
Meillä kyllä lapsen isä hakee aina lapsen kanssa minulle ruusun, minkä poika sitten polleana antaa, kun on saanut käydä hakemassa.
Me pojan kanssa askarrellaan sitten isänpäivänä iskälle jotakin mukavaa ja ehkä haetaan jotakin pientä lahjaa jos ei tule askarreltua tarpeeksi.
Nämä siksi, koska se on pojalle tärkeää.
Mutta ei, ei todellakaan vietetä sen kummemmin äitien-, eikä isänpäivääkään yhdessä. Olisi vähän kornia, vaikka hyvät välit onkin.
kummallakin on omat menonsa.Isänpäivänä menneinä vuosina,kun lapset oli pienempiä,pyysimme isän meille ja pidettiin hänelle isänpäivä meillä.
Ex antaa yleensä ruusun yhteisten lasten vuoksi, mutta mihinkään perhekuvioihin hän ei enää kuulu.
Äitienpäivä on mielestäni lähinnä lasten (myös aikuisten sellaisten) päivä muistaa omaa äitiään ja puolisot lähinnä auttavat lapsia järjestelyissä.
Minusta kuulostaa lähinnä siltä, että toivoisit liittonne yhä jatkuvan. Tuollaiset eron jälkeiset "perhekuviot" liittyvät yleensä jonkinlaiseen ylimenovaiheeseen, jolloin kummallakaan ei ole uutta suhdetta tai jos elätellään toiveita yhteenpalaamisesta.
Itse kokisin outona ja jo lapsiakin kohtaan epäreiluna, että kerran pari vuodessa leikitään sellaista kuviota, jota ei enää ole. Oma exäni ostaa minulle kukkakimpun, mutta perhepäivälliselle en häntä todellakaan enää ottaisi. Siitä huolimatta olemme hyvissä väleissä.
Mutta kukin tietysti tavallaan.
Kuulostaa siltä, että miehellä on käynyt huono flaksi naismaailmassa ja nyt soittelee sinulle kun tietää sinun odottelevan kieli vyön alla. Ei miehet muuten exiensä kanssa PERHEkuvioita virittele.
Täytyy sanoa, etten ole koskaan ymmärtänyt näitä eron jälkeen väkisin kokoonkyhättyjä "perhetapahtumia". Itse vietimme exäni kanssa aikoinaan eron jälkeen yhden yhteisen joulun lastemme vuoksi. Väkisinhän siitä puuttui se vanha henki ja perheyhteys, minkä lapsetkin tietenkin aistivat, eikä sellaisia enää sittemmin pidetty.
Jos todella kokee, että exän kanssa vietetyt perhejuhlat ovat ihania, miksi ylipäätään on erottu? Tai jos on itse jätetty osapuoli, miksi alentua ottamaan vastaan toiselta ns. armopaloja kerran tai kaksi vuodessa? En ymmärrä.
Itse olen hyvissä väleissä lasteni isän kanssa ja hänkin yleensä muistaa minua kukilla. Varsinaisen juhlapäivällisen nautin kuitenkin lasteni, nykyisen aviomieheni ja oman äitini seurassa -sehän on minun perheeni.