Minulla ja miehelläni on 3kk ikäinen vauva (ensimmäinen lapsi), ja olen tällä hetkellä vanhempainrahakaudella, joka siis loppuu kun lapsi täyttää sen 10kk.
Tällä hetkellä tulen jotenkuten rahallisesti toimeen (mies käy töissä), mutta minua huolestuttaa että miten tiukaksi tilanne menee sitten kun vanhempainrahakausi päättyy. Eli jos haluan jäädä hoitamaan lasta kotiin vielä sen jälkeen kun tämä täyttää 10kk, tulen saamaan lapsilisän 100€ ja kodinhoidontuen eli vajaat 300€. Verojen jälkeen käteen jää se kolmesataa euroa, eli en todellakaan tiedä miten voin niin naurettavalla rahasummalla tulla toimeen!
En ole vielä keskustellut asiasta mieheni kanssa, mutta itse olen sitä mieltä että minun on pakko lähteä töihin siinä vaiheessa kun vanhempainrahakausi päättyy, muuten joutuisin kerjäämään mieheltäni rahaa joka kuukausi jos jäisin vielä kotiin...
Miten te muut perheelliset miehet koette tuon toimeen tulemisen, eikö teistä tunnu vittumaiselta jos kotona istuu vaimo hoitamassa lasta joka on pakko elättää ihan täysin kun sillä ei ole mitään omia tuloja?
Tällä hetkellä tulen jotenkuten rahallisesti toimeen (mies käy töissä), mutta minua huolestuttaa että miten tiukaksi tilanne menee sitten kun vanhempainrahakausi päättyy. Eli jos haluan jäädä hoitamaan lasta kotiin vielä sen jälkeen kun tämä täyttää 10kk, tulen saamaan lapsilisän 100€ ja kodinhoidontuen eli vajaat 300€. Verojen jälkeen käteen jää se kolmesataa euroa, eli en todellakaan tiedä miten voin niin naurettavalla rahasummalla tulla toimeen!
En ole vielä keskustellut asiasta mieheni kanssa, mutta itse olen sitä mieltä että minun on pakko lähteä töihin siinä vaiheessa kun vanhempainrahakausi päättyy, muuten joutuisin kerjäämään mieheltäni rahaa joka kuukausi jos jäisin vielä kotiin...
Miten te muut perheelliset miehet koette tuon toimeen tulemisen, eikö teistä tunnu vittumaiselta jos kotona istuu vaimo hoitamassa lasta joka on pakko elättää ihan täysin kun sillä ei ole mitään omia tuloja?
Vastaukset 24
Vanhimmat
kaikki rahat on yhteisiä, kummankaan ei tarvitse ruinata toiselta
kun kerran perhe on perustettu niin siitä pidetään yhdessä huolta, toistemme laskuja maksetaan aina sieltä tililtä missä rahaa on
en nyt ainakaan itse vittuuntunut kun vaimo jäi lasten kanssa kotiin kun ne olivat pienempiä, olisin itsekin silloin jäänyt jos olisi ollut mahdollista
nyt tosin olen itse koti-isänä kun vaimo on kouluaan käymässä loppuun
sinun yksiksesi ole? hullu ajatus tuollainen että sinun pitää pärjätä omilla rahoillasi vaikka olet kotona hoitamassa teidän yhteistä lasta ja siitä syystä sinun tulosi on pienemmät.
Jos pitää olla sun ja mun rahat parisuhteessa, ei voi kovin toimivaa suhdetta toivoa.
Juuri tämän takia peräänkuulutan aina sitä, että asiat pitäisi pystyä puhumaan selväksi ennen lasten tekoon ryhtymistä. Lapsi on useimmille meistä elämän "kallein" hankinta niin rahallisest kuin emotionaalisestikin.
Sopikaa nyt äkkiä miten meinaatte toimia. Tavallisin ratkaisu (aviossa on elatusvelvollisuus) on se, että miehen tuloilla elätetään molemmat tasapuolisesti sen aikaa kun äiti on kotona. Kodinhoidon tuki on vai tuki, ei sillä ole tarkoitus kaikkia äidin kuluja kustantaa. Suomen lakipykälät ja sossu lähtevät siitä, että tämä on se standardi ratkaisu. Moni pariskunta on tietysti voinut sopia asian toisin, vaikkapa niin että lasta haluava (mies ei halua) äiti kustantaa lapsen ja hoidon kulut kokonaan.
Meillä on aina ollut et molemmilla on omat rahat & kulut tilanne ja muut maksetaan puoliks. Ennen lasta ja lapsen jälkeen. Ukko on raatanut kahta työtä, kun minä opiskelin & olin lapsen kans kotona. Laitettu ylös sit mitä oon velkaa. Ehkä kuulostaa hullulta, mutta ei se nyt niinkään ole. Lähdin opiskelemaan ku halusin paremman tulevaisuuden meille kaikille. Oli yhteinen päätös. Mulla on ura nousussa (tulen tuplaa tienaa kuin ukko 2v päästä), joten nyt on kiva miehella ku saa vähä rahaa takaisin vuosien raatamisen takia. Eli ei kumpikaan "hyödy" toisistaan.
minulla oli veroton tulo koska lasketutin verokorttini etukäteen verottajalla koko vuodeksi, nyt teen sen netissä nettipankkitunnuksilla. meillä nyt kolme lasta ja olen kotihoidontuella ollut kotona yhteensä 7v. kunnes nyt päätin mennä opiskelemaan ja oikeastaan minä olen se elättäjä ruoan puolesta ollut, nytkin kun koulussa ja maksanut omat laskut mieheni hoitanut muut menot, kertaakaan en ole mieheltäni alannut ruikuttaa rahaa.
laske bruttona mitä saisit kotihoidontukea, huom. teille voi tulla hoitolisäkin( 168e enimmillään)! ja tee verokortti joko puhelimitse, eli ilmoitat mitä olet saamassa, mitä olet saanut, oletko maksanut veroa, mitä ne nyt kysyy siellä. niin varmasti saat myös verovapaana tulosi kotihoidontuella.
eli näin tulosi olisivat 294e 100e 168e = 562e
on vaan hienoa, että äiti viitsii nähdä vaivaa ja hoitaa lapsemme kotona. mielestänu lapselle paras paikka on kotona ainaki 2 vuotiaaksi asti. ja meillä ainaki rahat ovat yhteisiä.
Jos oot ollu ansiotöissä ja maksanut liiton maksut, niin jättäydy työttömäksi. Tämä tietenkin toimii vain, jos voit olla varma, että et ns. joudu töihin työvoimatoimiston passittamana. Helpoin keino tähän on saattautua mahdollisimman nopeasti uudelleen raskaaksi, tällöin työvoimatoimistot eivät laita koulutukseen eikä myöskään työnantajista ole pelkoa, kuka nyt raskaana olevaa naista ottaisi töihin uutena työntekijänä.
Tämä kuvio edellyttää sitä, että on valmis kärsimään 3 kk:n karenssin, jona aikana ei saa työttömyyskorvausta ollenkaan. Sen sijaan jos on pokkaa, niin menee 10 kk:n ikäisen vauvelin kanssa sossun luukulle, niin eiköhän sieltä jotain heltiä.
Ja jotta oravanpyörä ei katkea, niin tämä kannattaa toistaa useamman kerran peräkkäin. Mitä nopeammin seuraava lapsi syntyy edellisen jälkeen, sitä vähemmän kulutat ansiosidonnaisen päivärahoja ja sitä pidempään tätä kuviota voi jatkaa.
Huom! Muistathan, että jokaisesta lapsesta saa myös viidenteen lapseen saakka aina enemmän ja enemmän lapsilisää. Lisäksi samat vauvanvaatteet menevät useammalla ja myös lelut ja muut tarvikkeet, joten käytännössä menot pienenee, mutta tulot suurenee (edellyttäen, ettei ole tarvista matkustaa kotoa kovinkaan usein pois ja että kämppään mahtuu populaatiota).
Vaatii tietenkin hieman asennetta, mutta kaikkeen tottuu ja vanhempana on mukavampaa, kun on paljon lapsia ja myöhemmin myös lapsenlapsia.
:D jep jep...
Naisena vastaan, vaikka osoititkin sen miehille:
Meillä on yhteiset tulot. Onhan lapsi ja koti yhteinen jota minä äitinä hoidan. -Se on varsinkin lapselle paras asia, että äiti on kotona hoitamassa.
Minusta nykyään menee liian pitkälle nämä "mun ja sun rahat" keskustelu. Meillä on kaikki yhteistä. Työtä se on se lastenhoitokin. Valitettavasti siitä ei vain juuri makseta, mutta en valita.
Toimeen ollaan tultu hyvin, vaikka uusi asuntokaan ei ole sieltä halvimmasta päästä. Vaatteita tms. kivaa ostan itselleni aika harvoin, kun en niitä niin kaipaa. Mutta vaatteita lapselle ja ruoat ostan sen sijaan usein, pyöritänhän muutenkin meidän ruokapuolta. Mies maksaa muut juoksevat menot ja tämä toimii meillä. Ei tule mieleenkään riidellä "sinun ja minun rahoista". Säälittäväähän se olisi.
Puhuminen on juuri se mitä olisi pitänyt tehdä jo ennen lasta. Nytkään ei ole kyllä liian myöhäistä.
Aikoinaan minäkin mieheni kanssa samasta aiheesta kävin keskustelua. Lopputuloksena se että olen vuosia ollut kotona lapsien kanssa ja mieheni on elättänyt meitä. Minun ei tarvitse selittää eikä kerjätä jos rahaa tarvitsen. Mieheni tietää tuloni ja yleensä aina kysyy että tarviinko rahaa.
Ei tuo kotiäidin työ ole pelkkää istumista kotona lapsen kanssa. Meillä minä hoidan lapset, siivoan teen ruokaa ja leivon. Mieheni on monesti todennut että minun työ on varmana henkisesti raskaampaa kun hänen. Ja se mistä mieheni tykkää erityisesti on tulla kotiin kun vastassa on omat lapset ja vaimo. Jos töissä on ollut huono/kiireinen päivä, lapset ovella halaamassa isiä on se päivän piristys. Joku joka odottaa kotiin. Monesti olen miettinyt töihin lähtöä, mutta mieheni on aina todennut että ei olisi kivaa tulla tyhjään kotiin kun on tottunut siihen, että aina joku on ovella vastassa.
Raha ei ole se tärkein, vaan perhe. Varmana harvassa on ne kotiäidit jotka rahaa mieheltään joutuvat kerjäämään. Siinä vaiheessa jos joutuu niin kannattaa miettiä kuinka paljon mies arvostaa kotiäitiä.
Kuten moni mies onkin vastannut että on ihanaa kun nainen on kotona hoitamassa lapsia. Lasten paikka on kotona äidin suojassa mahdollisimman kauan. Niin on ollut aina. Mies töissä ja nainen hoitamassa kotia. Tämän vaan on nykyään niin moni unohtanut. Monelle miehelle se että nainen hoitaa lapsia kotona ylpeyden aihe, koska he pystyvät elättämään perheensä.
"Monesti olen miettinyt töihin lähtöä, mutta mieheni on aina todennut että ei olisi kivaa tulla tyhjään kotiin kun on tottunut siihen, että aina joku on ovella vastassa"
Miksi et voisi olla ovella vastassa? Kai sinä ja lapset kotiin tulisitte viimeistään työpäivän päätyttyä?
Mitenköhän nuo hienot periaatteesi muuttuisivat jos miehesi vaan päättäisi että hän jää vuosiksi kotiin ja sinä saat elättää koko pesueen. Voisi olla ero ovella hyvinkin pian.
Kysyppä voisiko miehesi jäädä kotihoidontuelle pariksi kuukautta? Itse olen 4 viikkoa kesälomalla, 2 vkoa pekkasvapailla, 4 vkoa "isäkuukaudella" ja 9 vkoa kotihoidontuella, koska vaimoni työ on kausiluonteista. Taloudellisestihan tämä ei tietenkään ole järkevää, mutta harva isä jättää tilaisuuden tutustua omaan lapseensa käyttämättä. Sitä kun ei voi enää tehdä myöhemmin.
Minä käyn töissä, vaimo lasten kanssa kotona.
Lapset 5 ja 1,5 v. Tullaan ihan hyvin toimeen, rahat samalla tilillä, johon kaksi korttia.
Minulle elämän perusyksikkö ei ole vaimo tai mies erikseen vaan se on _perhe_. Perheen kokonaistilanne on tärkeämpi kuin se, että jompi kumpi tai molemmat maksimoi rahalliset tulonsa. Sääliksi käy naapureita, kun ei ole aikaa lapsille - tärkeämpää tienata rahaa ja kuluttaa se pois.
Lapset on pieniä vaan kerran - sitten ne kasvaa eikä niiden lapsuusaikaa saa ikinä takaisin...
Ideaali tilanne olis että kenenkään ei "tarttes" tehdä töitä. Vois kaikki olla kotona ja nauttia olostaan. Ja onnistuuhan se jos voittaa loton tai rupee työttömiksi. Sit olis aikaa.
Sanot et käy sääliksi naapureita. Ei kai ne oo aina töissä? Kuka lapsia hoitaa?
Käykö sinua itseäsi sääliksi ku et voi kotona olla? Kun ei saa lapsista nauttia koko ajan? Jos susta niin pahalta tuntuu miksi et jää kotiin? Eli mun laskennan mukaan teillä on siis vaan puoliksi parempi tilanne. Paras :kaikki kotona ; huonoin: ei kukaan kotona.
Niin lapset kasvaa ja kun ne kasvaa ne tarttee tavaroita. Pakollisia juttuja koko ajan. Täällä ollaan ainakin oltu niin pa joskus et on kiva ku nyt on töitä molemmilla. Mies oli paljo kotona alussa ja tykkäs. Lapset ovat nyt hyvässä hoitopaikassa ja saavat erinomaista opetusta. Iltaisin ja viikonloppuisin yhdessä peuhataan. Tulisi kalliiksi jos haluais kotona opettaa samoja juttuja lapsille kuin ne opettavat tarhassa. Niillä on kaiken maailman juttuja.
Mua ei ainakaan kannata sääliä. Töistä tullessa on virkee mieli ja jaksaa lasten kans olla. Lapset kans ovat tyytyväisiä kun on niin paljon joka päivä tehty & opetettu. Kaikki ovat iloisia.
No enhän minä periaatteessa vaimoa elätä vaan lastani... vaimo huolehtii ja hoitaa lastamme kotona ja minä työssäkäyvänä vanhempana jaan ansaitsemani rahat vaimon kanssa. Yhdessä ollaan lapsi tehty ja yhdessä ponnistellaan perheemme hyvinvoinnin eteen.
Meillä on aina ollut yhteiset rahat, joista ensin huolehditaan perheen yhteiset menot ja ylijäävästä rahasta voi kukin käyttää omiin menoihinsa osansa... emme kuitenkaan pidä mitään kirjaa menoista.
Meillä mies maksaa vuokrat, laskut yms. ja kotihoidontuen saan minä käyttää omiin juttuihini, hygieniatuotteet, kosmetiikka, vaatteet jne. Myös lapsen jutut kuten lelut ja vaatteet maksan minä. Käytän rahat mahdollisimman fiksusti, esim. ostamalla kirppiksiltä, jotta voin myös välillä maksaa ruokaostokset tms. ettei mieheni aina tarvitse. Koitan myös säästää loppukuuksi vähän siltä varalta, että mieheltäni loppuu rahat. Ostan kyllä miehellekin ylläreitä aina välillä...
että voisitte avata yhteisen tilin? Siis, kun ilmeisesti kuitenkin olette perhe. Voisitte esimerkiksi siirtää tälle tilille 70 prosenttia kummankin tuloista ja sitten siltä tililtä käytte kaupassa, ostatte vauvan tavarat, maksatte laskut ja se mikä sinne omalle tilille jää saisi käyttää ihan vaan itseensä.
Meillä mies ei haluaisi maksaa mitään!
Viikon valitus seuraa siitä jos hän on joutunut maksamaan liian usein kaupassa!
Minä maksan kotihoidontuestani asumiskulutkin.
Hänen omat harrastuksensa syö hänen tilistään reippaasti yli puolet!
helvettiä katot tollasta äijää. Oma vika jos et tajua hanttiin laittaa!
sinulla on ja mitkä ovat vauvan kulut?
Vauvan kuluthan nyt tiedetään, mutta entäs vaihtaisit kerkakäyttö vaipat kestovaippoihin.
Ostatko eineksiä,purkkiruokaa? Teetkö osan ruuista itse. Vaikuttaisi siltä ettei tuo 300e riitä itsekkäisiin tarpeisiisi. kulostat nimittäin ihan joltain teini-ikäiseltä joka valittaa kavereilleen kun ei saa vanhemmiltaan tarpeeeksi vko.rahaa.
Minusta oli aina täysin selvää,että vaimokkeeni jää pitemmäksi aikaa lapsia hoitamaan kuin se 10kk. Jos hän hoitaa kotia ja lapsia,niin mikäpä se olisi parempaa. Nykyään hän on ollut jo vaikean sairauden takia pitkään sairaslomalla ja nuorimmainen täyttää 4. Mielestäni se on parasta mitä lapsille voisi tapahtua, että äidillä on mahdollisuus olla kotona pitkään.
Tietysti rahat ovat tiukalla, mutta pyrin antamaan hänelle rahaa aina kun pystyn ja ilman pyytämistä. Minä siis hoidan meillä kaikki laskut ja raha-asiat. Ja kuten aikasemmin täällä mainittiinkin, niin miehenä olen kyllä ylpeä siitä että pystyn elättämään perheeni ja vaimoke voi olla kotona!;)
Yhteinen tili.
vain onnistu kuin hyvin harvoilta. Eihän se asia nyt ole niin että emäntä jouten kotona olisi, etenkin jos on pieniä lapsia. Kyllähän siinä on kotiemännälle hommaa ihan kylliksi jos kodin ja lapsen / lapset hoitaa. Siitä vain ei kukaan ulkopuolinen maksa palkkaa siitä työstä, kotihoidontukea ja lapsilisää kummempaa. Kai siihe suhtaudutaan että se on perheen oma ja vähän suvunkin projekti. Minä mielelläni tienaisin niin paljon että se riittäisi ihan reilusti perheen tarpeisiin, nyt vähän niillä rajoilla, kun suurten hankintojen tekeminen ei innosta.