http://www.mtk.fi/liitot/uusimaa/Historia/fi_FI/liitonhistoriaa/_files/77497301453504642/default/k43-Suurkokousmarssi.jpg
eU-jäsenyysneuvottelut käynnistyivät
1990-luvun alussa alkoi kentälle tihkua tietoja Suomen aloittamisesta Euroopan Unionin jäsenyysneuvotteluista. Maatalouden kannalta heikko tuloratkaisu ja epätietoisuus maatalouden tulevasta kehityksestä sai viljelijät massoittain liikkeelle ilmaisemaan tuntojaan. Suurkokousten sarjan todellinen huipentuma ajoittui Helsingin jäähallissa 22.10.1991 järjestettyyn yli 10 000 viljelijän kokoukseen ja sitä seuranneeseen marssiin eduskuntatalon edustalle. Uusmaalaisia viljelijöitä osallistui noin 1500, mielenilmaisuun tätäkin enemmän.
k43-Suurkokousmarssi.jpg
Lähes 10 000 viljelijää osallistui suurkokousmarssiin Helsingin jäähallilta eduskuntatalolle. Eturivissä kulki liiton johtokunta.
EU-jäsenneuvottelut valmisteluun
Maataloutta koskevista jäsenyysehdoista neuvoteltaessa talvella 1994 liitto järjesti yhdessä jäsenyhdistystensä kanssa 21.2.1994 värikkään mielenosoituksen EU:n lähetystön edessä Esplanadin puistossa Helsingissä. Mielenosoitus kesti pari tuntia ja oli poliisin kertoman mukaan rajuin sitten vuoden 1968, jolloin kansalaiset vastustivat Tsekkoslovakian miehitystä.
osoituksena myös kuvainnollisesti sen, että viljelijät todella seurasivat tulevaisuuden kannalta elintärkeitä Eu-jäsenneuvotteluja, järjestö organisoi niin sanottujen vainovalkeiden sytyttämisen samanaikaisesti eri puolilla maata. vainovalkeat paloivat 27.2.1994 klo 17.00-20.00.
Suomi liittyi EU:n jäseneksi
EU-jäsenyys astui voimaan 1.1.1995. Suomen EU-jäsenyys nosti esiin jäsenyyden maataloudelle aiheuttamat suuret pulmatekijät. Totutun hintajärjestelmän purkaminen ja sen korvaaminen EU:n tukijärjestelmään perustuvalla toiminnalla oli maataloudelle todellinen shokki.
EU-jäsenyyden seurauksena liitto käynnisti toimialueellaan laajan koulutusohjelman perehdyttääkseen viljelijät uusien ja monien erilaisten tukihakemusten tekoon ja jäsenyyden edellyttämien sopeutumistoimien ymmärtämiseen. Esimerkiksi jäsenyyden myötä maatilataloudenharjoittajista oli tullut arvonlisäverovelvollisia.
Liitto, maaseutukeskus ja maaseutuelinkeinopiiri kouluttivat kuntiin EU-avustajia.
Liiton muu toiminta
Tiedotus
1950-luvulta lähtien liitto on ollut erittäin aktiivinen tiedottaja. Se piti jäsenkunnan tapahtumien tasalla toimi- ja hallintohenkilöiden säännöllisten osallistumisien avulla tai jäsenistölle lähetetyillä jäsenkirjeillä.
Julkista tiedotusta liitto toteutti järjestämällä radion, TV:n ja lehdistöedustajille tiedotustilaisuuksia tai lähetti tiedotteita ja julkilausumia. Julkisen sanan edustajille lähetettiin aina kutsu kokouksiin tai muihin merkittäviin tilaisuuksiin. Myös tiedotusvälineiden toimi- tai hallintohenkilöiden haastattelut pitivät tuottaja-asian hyvin esillä.
1990-luvulta lähtien liitto julkaisi omaa, kerran vuodessa ilmestyvää ”Uusmaalainen” –järjestölehteä. Lehden painosmäärä oli 6000 kpl ja se jaettiin postin kautta viljelijätalouksiin.
myrskyla.jpg
Myrskylän yhdistys kampanjoi kuntamessuilla hyvän ruuan puolesta.
kolmeseppaa.jpg
Kuluttajatempaus 3-sepän patsaalla Helsingissä 1998. Tietoa ja leipää jakamassa järjestökonsulentti Martti Mäkelä ja toimistosihteeri Tuula Kerko-Ervasto.
Kummitilat
Syksyllä 1998 liitto ja keskusliitto käynnistivät Uudellamaalla kummitilatoiminnan. Tavoitteena oli tarjota mahdollisimman monelle peruskoululaiselle mahdollisuus tutustua käytännössä maatilan arkipäivään. Kokeilun jälkeen oli tarkoitus levittää toimintaa muihinkin maakuntiin. Idea sai kouluissa innostuneen vastaanoton. Toiminta jatkui seuraavina vuosina.
Kauppatapahtumat
Vuoden 2000 syksyllä järjestettiin muutama kauppatapahtuma kotimaisen ruoan tunnetuksi tekemiseksi. Tapahtumilla pyrittiin markkinoimaan suomalaista ruokaa ja lähestymään kuluttajia. Mukana oli koko elintarvikeketju. Kuluttajille tarjottiin mahdollisuus keskustella ruokaan liittyvästä tuotannosta, jalostuksesta ja kaupasta. Tapahtumapaikkoja olivat. CM Itäkeskus, Euromarket Hyvinkää, Maxi - Leppävaara, Citymarket Espoo, Super - Spar Klaukkala ja Maxi - Kannelmäki.
Ruokatori
2000-luvun alussa liitto oli kahtena vuotena järjestämässä keskusliiton ja SLC:n kanssa ruokatoria Helsingin Kaisaniemen puistoon. Mukana olivat myös elintarviketyöläiset sekä eräät elintarvikealan yritykset. Tilaisuus oli tarkoitettu pääkaupunkiseudun asukkaille.
Konerengas
Uudenmaan maataloustuottajain Liitto, Uudenmaan Maaseutukeskus ja Työtehoseura käynnistivät vuoden 2000 alussa koneyhteistyö- ja konerengashankkeen. Hankkeen tavoitteena oli käynnistää konerengastoiminta Uudellamaalla. Perustajatahojen lisäksi rahoitusta saatiin TE-keskukselta.
Yhdessä hankkeeseen mukaan lähteneiden 29 viljelijän kanssa liitto perusti Uudenmaan konerengas ry:n. Konerenkaan tehtäväksi määriteltiin ylläpitää tiedostoa käytettävissä olevista urakoitsijoista ja heidän koneistaan sekä välittää tiedot työn teettäjän ja tekijän välillä. Tiedon välittäjinä toimivat tehtävään nimetyt rengasmestarit. Vuoden 2002 lopussa konerenkaassa oli 57 jäsentä.
Elotanssit
Vuonna 2000 aloitettiin yhdessä Etelä-Hämeen, ja Kymenlaakson tuottajaliittojen kanssa vuosittain toistuvat elotanssit. Ensimmäiset elotanssit järjestettiin Riihimäellä Riutanharjun lavalla. Tilaisuuteen osallistui noin 1700 henkilöä.
elotanssit.jpg
Uudenmaan, Etelä-Hämeen ja Kymenlaakson liittojen järjestämät elotanssit Mäntsälässä 2002. Jäsenkunnan lisäksi tilaisuuteen osallistuivat myös liittojen toimihenkilöt. Vasemmalla toiminnanjohtaja Juhani Ristola Kymenlaakso, Toimistosihteeri Riitta Kuivasaari Etelä-Häme, toimistosihteeri Pirjo Toivanen Uusimaa jqa järjestökonsulentti Martti Mäkelä Uusimaa.
Maaseutuyrittäjyyden teemavuosi 2002
Vuosi 2002 oli MTK:ssa maaseutuyrittäjyyden teemavuosi. Järjestö halusi vastata jäsenkunnan muuttuviin tarpeisiin eli ottaa maa- ja metsätalouden lisäksi tiloilla harjoitettavan muun yritystoiminnan näkyväksi osaksi edunvalvontaa ja organisaation toimintaa.
Teemavuoden aikana järjestettiin mm. tietoiskuja yritystoimintaa suunnitteleville sekä yrityskäyntejä päättäjille. Tapahtumien kautta etsittiin myös sopivia ja yrittäjiä kiinnostavia toimintamuotoja. Tavoitteena oli yhteistyössä neuvontatahojen kanssa tarjota yritystoiminnasta kiinnostuneille tietoa yrittäjyydestä ja toisaalta muistuttaa eri organisaatioita tärkeästä kohderyhmästä.
Teema vuoden tilaisuuksia olivat: yhdistysten yrittäjävastaavien koulutuspäivä, maaseutuyrittäjien teemaillat, liiton maaseutuyrittäjien toimikunnan ja yhdistysten yrittäjävastaavien yhteiskokous sekä maaseutuyrittäjien ja teollisuuden alihankintaverkoston kehittämishanke.
Kehittyvä maatila
Liitto oli mukana vuoden 2002 alussa käynnistyneessä Kehittyvä Maatila - Gårdar I Utveckling -hankkeessa. Hanketta hallinnoi Laurea - ammattikorkeakoulu. Muut hankkeen osapuolet olivat Uudenmaan Maaseutukeskus, Nylands Svenska Landbbrukssällskap ja Nylands Svenska Landbruksproducentförbund. Hankkeella oli kolme tavoitetta: parantaa viljelijöiden tietotekniikan ja uuden tekniikan valmiuksia, antaa EU-tukien hakuun liittyvää koulutusta ja antaa Tyky-koulutusta.
eU-jäsenyysneuvottelut käynnistyivät
1990-luvun alussa alkoi kentälle tihkua tietoja Suomen aloittamisesta Euroopan Unionin jäsenyysneuvotteluista. Maatalouden kannalta heikko tuloratkaisu ja epätietoisuus maatalouden tulevasta kehityksestä sai viljelijät massoittain liikkeelle ilmaisemaan tuntojaan. Suurkokousten sarjan todellinen huipentuma ajoittui Helsingin jäähallissa 22.10.1991 järjestettyyn yli 10 000 viljelijän kokoukseen ja sitä seuranneeseen marssiin eduskuntatalon edustalle. Uusmaalaisia viljelijöitä osallistui noin 1500, mielenilmaisuun tätäkin enemmän.
k43-Suurkokousmarssi.jpg
Lähes 10 000 viljelijää osallistui suurkokousmarssiin Helsingin jäähallilta eduskuntatalolle. Eturivissä kulki liiton johtokunta.
EU-jäsenneuvottelut valmisteluun
Maataloutta koskevista jäsenyysehdoista neuvoteltaessa talvella 1994 liitto järjesti yhdessä jäsenyhdistystensä kanssa 21.2.1994 värikkään mielenosoituksen EU:n lähetystön edessä Esplanadin puistossa Helsingissä. Mielenosoitus kesti pari tuntia ja oli poliisin kertoman mukaan rajuin sitten vuoden 1968, jolloin kansalaiset vastustivat Tsekkoslovakian miehitystä.
osoituksena myös kuvainnollisesti sen, että viljelijät todella seurasivat tulevaisuuden kannalta elintärkeitä Eu-jäsenneuvotteluja, järjestö organisoi niin sanottujen vainovalkeiden sytyttämisen samanaikaisesti eri puolilla maata. vainovalkeat paloivat 27.2.1994 klo 17.00-20.00.
Suomi liittyi EU:n jäseneksi
EU-jäsenyys astui voimaan 1.1.1995. Suomen EU-jäsenyys nosti esiin jäsenyyden maataloudelle aiheuttamat suuret pulmatekijät. Totutun hintajärjestelmän purkaminen ja sen korvaaminen EU:n tukijärjestelmään perustuvalla toiminnalla oli maataloudelle todellinen shokki.
EU-jäsenyyden seurauksena liitto käynnisti toimialueellaan laajan koulutusohjelman perehdyttääkseen viljelijät uusien ja monien erilaisten tukihakemusten tekoon ja jäsenyyden edellyttämien sopeutumistoimien ymmärtämiseen. Esimerkiksi jäsenyyden myötä maatilataloudenharjoittajista oli tullut arvonlisäverovelvollisia.
Liitto, maaseutukeskus ja maaseutuelinkeinopiiri kouluttivat kuntiin EU-avustajia.
Liiton muu toiminta
Tiedotus
1950-luvulta lähtien liitto on ollut erittäin aktiivinen tiedottaja. Se piti jäsenkunnan tapahtumien tasalla toimi- ja hallintohenkilöiden säännöllisten osallistumisien avulla tai jäsenistölle lähetetyillä jäsenkirjeillä.
Julkista tiedotusta liitto toteutti järjestämällä radion, TV:n ja lehdistöedustajille tiedotustilaisuuksia tai lähetti tiedotteita ja julkilausumia. Julkisen sanan edustajille lähetettiin aina kutsu kokouksiin tai muihin merkittäviin tilaisuuksiin. Myös tiedotusvälineiden toimi- tai hallintohenkilöiden haastattelut pitivät tuottaja-asian hyvin esillä.
1990-luvulta lähtien liitto julkaisi omaa, kerran vuodessa ilmestyvää ”Uusmaalainen” –järjestölehteä. Lehden painosmäärä oli 6000 kpl ja se jaettiin postin kautta viljelijätalouksiin.
myrskyla.jpg
Myrskylän yhdistys kampanjoi kuntamessuilla hyvän ruuan puolesta.
kolmeseppaa.jpg
Kuluttajatempaus 3-sepän patsaalla Helsingissä 1998. Tietoa ja leipää jakamassa järjestökonsulentti Martti Mäkelä ja toimistosihteeri Tuula Kerko-Ervasto.
Kummitilat
Syksyllä 1998 liitto ja keskusliitto käynnistivät Uudellamaalla kummitilatoiminnan. Tavoitteena oli tarjota mahdollisimman monelle peruskoululaiselle mahdollisuus tutustua käytännössä maatilan arkipäivään. Kokeilun jälkeen oli tarkoitus levittää toimintaa muihinkin maakuntiin. Idea sai kouluissa innostuneen vastaanoton. Toiminta jatkui seuraavina vuosina.
Kauppatapahtumat
Vuoden 2000 syksyllä järjestettiin muutama kauppatapahtuma kotimaisen ruoan tunnetuksi tekemiseksi. Tapahtumilla pyrittiin markkinoimaan suomalaista ruokaa ja lähestymään kuluttajia. Mukana oli koko elintarvikeketju. Kuluttajille tarjottiin mahdollisuus keskustella ruokaan liittyvästä tuotannosta, jalostuksesta ja kaupasta. Tapahtumapaikkoja olivat. CM Itäkeskus, Euromarket Hyvinkää, Maxi - Leppävaara, Citymarket Espoo, Super - Spar Klaukkala ja Maxi - Kannelmäki.
Ruokatori
2000-luvun alussa liitto oli kahtena vuotena järjestämässä keskusliiton ja SLC:n kanssa ruokatoria Helsingin Kaisaniemen puistoon. Mukana olivat myös elintarviketyöläiset sekä eräät elintarvikealan yritykset. Tilaisuus oli tarkoitettu pääkaupunkiseudun asukkaille.
Konerengas
Uudenmaan maataloustuottajain Liitto, Uudenmaan Maaseutukeskus ja Työtehoseura käynnistivät vuoden 2000 alussa koneyhteistyö- ja konerengashankkeen. Hankkeen tavoitteena oli käynnistää konerengastoiminta Uudellamaalla. Perustajatahojen lisäksi rahoitusta saatiin TE-keskukselta.
Yhdessä hankkeeseen mukaan lähteneiden 29 viljelijän kanssa liitto perusti Uudenmaan konerengas ry:n. Konerenkaan tehtäväksi määriteltiin ylläpitää tiedostoa käytettävissä olevista urakoitsijoista ja heidän koneistaan sekä välittää tiedot työn teettäjän ja tekijän välillä. Tiedon välittäjinä toimivat tehtävään nimetyt rengasmestarit. Vuoden 2002 lopussa konerenkaassa oli 57 jäsentä.
Elotanssit
Vuonna 2000 aloitettiin yhdessä Etelä-Hämeen, ja Kymenlaakson tuottajaliittojen kanssa vuosittain toistuvat elotanssit. Ensimmäiset elotanssit järjestettiin Riihimäellä Riutanharjun lavalla. Tilaisuuteen osallistui noin 1700 henkilöä.
elotanssit.jpg
Uudenmaan, Etelä-Hämeen ja Kymenlaakson liittojen järjestämät elotanssit Mäntsälässä 2002. Jäsenkunnan lisäksi tilaisuuteen osallistuivat myös liittojen toimihenkilöt. Vasemmalla toiminnanjohtaja Juhani Ristola Kymenlaakso, Toimistosihteeri Riitta Kuivasaari Etelä-Häme, toimistosihteeri Pirjo Toivanen Uusimaa jqa järjestökonsulentti Martti Mäkelä Uusimaa.
Maaseutuyrittäjyyden teemavuosi 2002
Vuosi 2002 oli MTK:ssa maaseutuyrittäjyyden teemavuosi. Järjestö halusi vastata jäsenkunnan muuttuviin tarpeisiin eli ottaa maa- ja metsätalouden lisäksi tiloilla harjoitettavan muun yritystoiminnan näkyväksi osaksi edunvalvontaa ja organisaation toimintaa.
Teemavuoden aikana järjestettiin mm. tietoiskuja yritystoimintaa suunnitteleville sekä yrityskäyntejä päättäjille. Tapahtumien kautta etsittiin myös sopivia ja yrittäjiä kiinnostavia toimintamuotoja. Tavoitteena oli yhteistyössä neuvontatahojen kanssa tarjota yritystoiminnasta kiinnostuneille tietoa yrittäjyydestä ja toisaalta muistuttaa eri organisaatioita tärkeästä kohderyhmästä.
Teema vuoden tilaisuuksia olivat: yhdistysten yrittäjävastaavien koulutuspäivä, maaseutuyrittäjien teemaillat, liiton maaseutuyrittäjien toimikunnan ja yhdistysten yrittäjävastaavien yhteiskokous sekä maaseutuyrittäjien ja teollisuuden alihankintaverkoston kehittämishanke.
Kehittyvä maatila
Liitto oli mukana vuoden 2002 alussa käynnistyneessä Kehittyvä Maatila - Gårdar I Utveckling -hankkeessa. Hanketta hallinnoi Laurea - ammattikorkeakoulu. Muut hankkeen osapuolet olivat Uudenmaan Maaseutukeskus, Nylands Svenska Landbbrukssällskap ja Nylands Svenska Landbruksproducentförbund. Hankkeella oli kolme tavoitetta: parantaa viljelijöiden tietotekniikan ja uuden tekniikan valmiuksia, antaa EU-tukien hakuun liittyvää koulutusta ja antaa Tyky-koulutusta.
Vastaukset
Vanhimmat
Ei viela vastauksia.