ammattikorkeassa? yliopistossa? osaisko joku vähän kertoa enemmän esim. mitä eroa on psykiatrilla ja psykologilla? Mikä ammatti kannattas lukea jos haluaa tuolle alalle lähteä opiskelemaan?jne.
missä opiskellaan psykologiksi
nuppu86
322512
0Äänestä
Muut lukivat myös
Odottaa vastausta
Näihin keskusteluihin ei ole vielä vastattu. Ole ensimmäinen.
Vastaukset 32
Vanhimmat
Psykologiaa opiskellaan yliopistoissa. Ainakin esim. Tampereella on mahdollisuus lukea psykologiaa.
Käsittääkseni psykiatri on opiskellut myös lääketiedettä..?
Kannattaa varmaan vaikka googlettaa netistä lisää tietoa...
psykologi on lääketiedettä joka sit voi antaa lääkemääräyksiä erilaisten mielenterveydenhäiriöiden hoitoon. psykologi taas antaa vaan terapeuttista hoitoa.
Psykologiksi ja psykiatriksi opiskellaan vain yliopistossa. Kumpikin hoitaa ihmisen mieltä, mutta psykiatri on paljon pitemmälle kouluttautunut kuin psykologi: hänen ensimmäisenä tutkintonaan on lääketieteen lisensiaatin tutkinto. Opiskeluun menee pitkälti toistakymmentä vuotta.
Kohta keksit kysyä psykoterapeutista, joten vastaan etukäteen: semmoinen on psykologi, joka opiskelee muutaman vuoden lisää psykologin tutkintoonsa.
Kipaise lääketieteellisen tiedekunnan palstalle. Se on tuolla yliopistot-osastolla.
Tottahan toki lääkäri on aina paaaaljon pitemmälle koulutettu kuin kukaan muu. Juujuu. Kuulehan, lääkäreitä eli akaatemisia amiksia eivät pidä minään ihan aikuisten oikean tieteen harjoittajina muut kuin lääkärit itse. Useimpien oikeita tieteitä lukeneiden (siis pitkälle koulutettujen) mielestä semmoisen koulutuksen, joka valmistaa terkkariin työntämään sormea huonosti kusevien keski-ikäisten miesten perseeseen, kuuntelemaan kähisevien mummojen yskintää stetoskoopin kautta ja painimaan benzoreseptiä vonkaavien narkkarien kanssa pimeinä viikonloppuöinä päivystyksessä, voisi huoletta siirtää ammattikorkeakouluihin. Lääketieteen opiskelijoilla on jo valmiiksi aitoammattikorkeakoulumainen luulomi-/uhonomi-asennekin, joten senkin puolesta olisivat omiaan ammattikorkeaan.
Ja juu, onhan lääkäreillä hyvät palkat. Mutta niin on mm. putkimiehilläkin. Suurin osa ihmisistä ei halua työkseen olla tekemisissä toisten eritteden ja ulosteiden kanssa, joten tottahan niille jotka moiseen suostuvat pitää siitä myös maksaa. Paskaisen työn lisä, nääs.
Psykoterapeutiksi voi kouluttautua niin psykologi kuin psykiatrikin, ja MOLEMMILTA vaaditaan yhtä lailla lisäopinnot ja omakohtainen terapia. Et semmosta.
Sen verran oli värittyneessä jutussasi kuitenkin perääkin, että niin psykologiksi kuin psykiatriksikin voi kouluttautua vain yliopistossa.
elämässäsi törmännyt tilanteeseen, jolloin lääkärin apu olisi ollut sinulle korvaamatonta... Kyllä se nöyryys sitä ammattikuntaa kohtaan löytyy vielä sinustakin, usko pois.
...tarvinnut elämässäni mm. lääkäriä, palomiestä, poliisia, autonkorjaajaa, putkimiestä ja puhelinasentajaa. Siivojaa tai kapiaista minun ei ole koskaan tarvinnut soittaa paikalle tai viedä heille jotain huollettavaksi, hoidettavaksi tai korjattavaksi, mutta olen silti iloinen siitäkin, että saan elää vapaassa maassa joka kykenee tarvittaessa puolustumaan vapauttaan sekä työskennellä ja asioida puhtaissa, siisteissä tiloissa. Olen iloinen myös siitä, että kaupoissa ja huoltoasemilla on töissä kassa- ym. henkilöitä, jotta saan ostettua ruokaa, kirjoja, kodinkoneita, huonekaluja, bensaa ja pyyhkijänsulkia. Hemmetin hienoa on sekin, että on rekkakuskeja, bussikuskeja, rautatieläisiä ja muita kuljetusalan ammattilaisia, jotta ihmiset pääsevät liikkumaan ja minulla ja muilla riittää ostettavaa kaupoissa ja huoltoasemilla.
Kunnioitan jokaisen mainitsemani työtä, ja monen muunkin, mutta ei minun silti tarvitse kellekään noista otsa lattiassa kiitollisuuttani julistaa. He nimittäin saavat kaikki palkkaa työstään. Kaikki ovat minua auttaneet, mutta kaikki ovat siitä myös maksun saaneet. Osalle maksan suoraan rahalla, osalle ostosteni hinnassa, osalle verottajan kautta.
Kunnioitan kaikkien työtä, mutta miksi minun pitäisi ruveta nöyristelemään ketään? Ei lääkärikään minua pyyteettömästi auta silloin kun olen kipeä, vaan tienatakseen elantonsa. Kyllä tässä maassa on lupa pitää lähtöoletuksena, että jos joku saa työstään rahaa, hän myös hoitaa työnsä eikä odota vielä nöyristelyä päälle siitä hyvästä, että vaivautuu työnsä tekemään.
Kaikkein vähiten kannattaa tietysti nöyristellä jotakuta sellaista, joka korottaa itse itsensä muiden ihmisten yläpuolelle. Semmoista juuri pitääkin katsoa omien silmiensä korkeudelta, eikä yhtään alempaa, ettei pääse raukalta todellisuudentaju kokonaan katoamaan.
Vai meinaatko, että ellei lääkäriä nöyristele, hänellä on oikeus hoitaa potilas huonommin tai jättää hoitamatta? Onkohan tämä mainittu oikein lääkärien työehtosopimuksessa? Kerro toki, jos olet semmoisen pykälän löytänyt.
Millä tavalla vastaukseni oli värittynyt? Taisit käydä katkeruuksissasi lukemassa rivien välistä.
Kysyjä halusi tietää, missä psykologiaa opiskellaan ja mikä on psykologin ja psykiatrin ero. Minä kerroin. Ja sen, että psykiatrin koulutus on todella pitkä, kerroin sen vuoksi, että harvinaisen moni ihminen ei ole ikinä kuullutkaan psykiatrin olevan "peruskoulutukseltaan" lääkäri. Neuvoin vielä, mistä sopii käydä hakemassa lisätietoa. Mikä sinua niin kovasti tuossa itkettää? Se, että et päässyt lääkikseen vaan sinun piti tyytyä sairaanhoitajan opintoihin?
Mikä ihmeen vimma teillä joillakin muuten on puhua joka paikassa putkimiehistä? Onko putkimies jonkinlainen ammattikorkeakoululaisten ylin olomuoto?
Oivalsit mainiosti edellisen kirjoittajan pointin. Putkimiehethän tosiaan olivat jutun keskeisin sisältö.
Tuo oli vissiin siitä kuuluisaa akateemista kokonaisuuksien hahmottamista?
Itse asiassa lääkiksessä tehdään rutkasti enemmän tiedettä, kuin oikeastaan missään muussa tiedekunnassa. Se että lääketiede/kemia/biokemia/farmakologia/fysiologia/jnejne... menee sinulta yli hilseen, ei tarkoita etteikö alat olisi arvostettuja.
Mistä muista tiedekunnista tulee yhtä paljon tohtoreita ja uutta tutkimusta kuin lääketieteellisestä?
...sillä sinä sekoilet kympillä. Vai yritätkö vain luoda lääkiksen touhuille ansiotonta tieteellistä imagoa ymppäämällä samaan virkkeeseen joukon ihan oikeita tieteitä, jotka eivät kuitenkaan ole lääkärien heiniä. Vai mitä sinä hourit? Lääkäritkö tekevät kemistien, biokemistien ja farmaseuttien/proviisorien työtkin? Lääkiksessäkö noita aloja opiskellaan?
Kemiaa luetaan ammattikorkeakouluissa, teknillisissä korkeakouluissa ja yliopistojen matemaattis-luonnontieteellisissä tiedekunnissa. Sanopa sen yliopiston nimi, jossa kemistejä mielestäsi valmistuu lääketieteellisestä tiedekunnasta.
Biokemiaa voi lukea Kuopion, Helsingin, Turun ja Oulun yliopistoissa. Kuopiossa sitä opetetaan Luonnontieteiden ja ympäristötieteiden tiedekunnassa, Helsingissä Biotieteiden tiedekunnassa, Turussa Matemaattis-luonnontieteellisessä tiedekunnassa ja Oulussa Luonnontieteiden tiedekunnassa. Miten lääkis liittyy tähänkään?
Farmakologiaa voi lukea ammattikorkeakouluissa ja yliopistoissa. Ainakin Kuopion ja Helsingin yliopistoissa sitä opetetaan Farmasian tiedekunnassa eikä suinkaan lääketieteellisessä.
Ja noiden alojen tohtoritkin ovat sitten sinun mielestäsi lääkäreitä pohjakoulutukseltaan? Kerropa rehellisesti kuinka laajat esim. kemiat opinnot lääketieteen lisensiaatin tutkintoon liittyy. Lukiopohjalta tohtoriksi, vai?
Eiköhän tässä nyt ole jollain muulla kuplia puhkottavana kuin sinua edellisellä kirjoittajalla.
Äh, se on vain se vakipeikko, joka haluaa huomiota lääkäripalstalla aloittamalleen liekkisodalle.
Mihin ihmeen postaukseen oikein yritit vastata? Sepustuksessasi ei ainakaan ole mitään järkeä. Lääketieteessä tosiaan sivutaan noita kaikkia aloja, ja jokaisen mainitun alan kanssa tehdään yhteistyötä lähes kaikissa yliopistoissa. Missä ihmeessä on väitetty kemistejä valmistuvan lääketieteellisestä? Rauhoitu, ja lue kirjoitus uudestaan ajan kanssa. Jos haluat, voin tavuttaa tekstin teille ammattikoululaisillekin ymmärrettävään muotoon?
"Kemiaa luetaan ammattikorkeakouluissa, teknillisissä korkeakouluissa ja yliopistojen matemaattis-luonnontieteellisissä tiedekunnissa"
Mikä ei kuulu joukkoon? =)
Jos kerran listaasi mahtui AMK:t, miksei myöskin peruskoulu, ammattikoulut ja lukiot, joissa kemiaa myös opetetaan?
Kyllä kemiantekniikan insinööri (AMK) taitaa PIKKUISEN enemmän kemiasta tietää, kuin joku lääkäriopiskelijanplanttu...
...tuli nimittäin kumman hiljaista, kun tuolla edellä joku pyysi kertomaan paljonko lääkärinopintoihin sisältyy kemian kursseja. Päivän naurut sain minäkin, kun näin miten arkaan paikkaan oli osunut. Ihan turha se on lääkärien minään luonnontietelijöinä esiintyä. Amis mikä amis.
Öh, siis lääkärit ovat koulutkseltaan lisensiaatteja, mikä on 3-4 tasoa ylempi koulutus kuin amiskan leikkikemian "insinöörit".
Mutta lahjojen mukaan sekin voi olla hieno (tai ainakin hienolta kuulostava, jos ei paremmasta tiedä) koulutus. Kaikkea hyvää sinulle!
Nyt rupesi kyllä kiinnostamaan minuakin tämä sivusilmällä seuraamani hedelmätön väittely.
Siis: minkä tasoiset kemian opinnot lääkärien koulutukseen sisältyy?
Jos valmistuu kemistiksi yliopistosta - siis filosofian maisteriksi kemia pääaineenaan tai kemian DI:ksi - niin opinnot kestävät 6-7 vuotta. Lisensiaatiksi jatkaminen vie muutaman vuoden lisää. FM:n tutkintoon kuuluu pro gradu ja DI:n tutkintoon sitä vastaava diplomityö. Myös lisensiaatin tutkintoa varten pitää tehdä oma tieteellinen tutkielmansa, lisensiaatintutkielma, kirjoittajan oman tutkimuksen pohjalta. Lisensiaatin tutkinnon suorittaminen kemian alalta vie siis hyvinkin toistakymmentä vuotta, ja vaatii vähintään kahden tieteellisen tutkielman kirjoittamista ja hyväksyttämistä.
Lääkärien nimelliseen lisensiaatin tutkintoon kuuluu kuuden vuoden koulumaiset opinnot eikä edes gradun tai diplomityön tasoisen tutkielman kirjoittamista. Sitä paitsi lääketieteen lisensiaatin tutkintoon ei tietääkseni kuulu edes appron tasoisia kemian opintoja - oikaise toki, jos olen väärässä. Kuuluukos lääkräin opintoihin muuten OLLENKAAN lukion jälkeisiä kemian opintoja?
Eli minkäs "Johdanto kliinisen kemian perusteisiin 2 ov" -kurssin päältä arvon medisinaarit rinnastavat itsensä kemian alan lisensiaatteihin? Semmoiselta rinnastukselta nimittäin kuulostaa tuo puhe mukamas 3-4 tasoa korkeammasta tutkinnosta ja AMK:n "leikkikemiasta".
Kemian inssiksi (AMK) lukevilla pitää kumminkin olla lukion kemiat pohjina, ja niistä jatketaan sitten pitemmälle vietyjä kemian opintoja 4 vuotta. On aika lapsellista lähteä nimittämään sitä "leikkikemiaksi", jos itsellä ei ole muuta takana kuin se lukion kemia. Kyllä minä olen sitä mieltä, että takana pitäisi olla vähintään cum laude -tason akateemiset kemian opinnot ennen kuin kannattaisi lähteä vertailemaan kemian tietojaan AMK:ssa kemiaa opiskelevien kanssa. Mutta kuuluuko lääketieteen lisensiaatin tutkintoon kemian cumu? Ei taida kuulua. Eikä taida kuulua edes approbatur-tason keian opintoja. Kyllä pelkällä lukion kemialla on turha kuvitella olevansa edes samalla viivalla kenenkäään muun kuin lukiolaisten kanssa. Ja kemian lisensiaattina on lääkärin ihan turha esiintyä. Olipa omalla alallaan - eli lääketieteessä - kuinka etevä tahansa, ei lääketieteen lisensiaatti vastaa KEMIAN tiedoiltaan ja taidoiltaan edes kemiasta aineopinnot suorittanutta luonnontieteiden kandia.
Lääketieteen opiskelijat pitävät mielellään hajurakoa luonnontieteilijöihin, ja tuntuvat pitävän itseään vähän parempana väkenä. Sitä saa mitä kylvää, ja toimii se toisinkin päin: älkää poijaat tupatko luonnontieteilijöiden tontille. Teillä ei ole siihen eväitä. Eikä muuten osoita myöskään yleistä korkeakoulukypsyyttä esiintyä asiantuntijana alalla, josta ei omaa kuin alkeistiedot.
Maisteriksi valmistuu 4-5 vuodessa, toki yliopistolla voi roikkua kauemminkin, mutta mielestäni on väärin sanoa esim. "folkloristiikan maisterin opinnot kestävät 9-12 vuotta"
Lääketieteellisessä tiedekunnassa lisensiaatin tutkintoon kuuluu luonnollisesti myös opinnäytetyö, joka on laajuudeltaan 20-50opintopistettä. Omani tein immunologian alalta, ja kertyneestä datasta aion myös väitellä. Ainakin tutkimusta tehdessä luulin olevani luonnontieteiden kanssa tekemisissä, saman harhaluulon jakoi ryhmään kuulunut (bio)kemisti.
Tutkintoon pakollisena kuuluvaa kemiaa opiskelin muistaakseni n. 15 opintopisteen edestä. Suurin kurssi oli biokemian n. 10-12op:n laajuiden kurssi. Tämän lisäksi kemiaa sivuttiin myös monessa muussa oppiaineessa(esim. farmakologiassa ja solubiologiassa). Tosin sinun mielestäsihän nämä tietenkin ovat ihan lukiotason juttuja.
Taidat ilmeisesti edustaa uonnontieteellisessä tiedekunnassa yleistä opiskelijatyyppiä, joiden mielestä oikeita tieteitä ovat vain matematiikka, fysiikka ja epäorgaaninen kemia?
Suosittelen näin lopuksi sinua noudattamaan omaa neuvoasi; "älkää poijaat tupatko luonnontieteilijöiden tontille. Teillä ei ole siihen eväitä. Eikä muuten osoita myöskään yleistä korkeakoulukypsyyttä esiintyä asiantuntijana alalla, josta ei omaa kuin alkeistiedot"
Väitit, että
"Maisteriksi valmistuu 4-5 vuodessa"
Roskaa. Eikö siellä lääkiksessä opeteta ottamaan selvää mistä puhuu? Eikö semmoinen kuulu korkeakoulutetun perustottumuksiin?
Yliopistot on velvoitettu järjestämään opetus niin, että maisterin tutkinto on MAHDOLLISTA suorittaa 5 vuodessa.
Maisterin tutkinnon tavoiteaika on 5 vuotta, ja sitä saa suorittaa 7 vuotta. Luonnontieteissä keskimääräinen suoritusaika on 6,4 vuotta (2006 valmistuneilla).
Joten höpinäsi maisteriksi valmistumisesta 4-5 vuodessa on täyttä roskaa. Neljässä-viidessä vuodessa valmistuminen SAATTAA onnistua, jos valitsee sivuaineet vain mahdollisimman nopeaa valmistumista silmälläpitäen, siten että ne eivät vaadi muuta kuin kirjatenttejä parhaiten omaan aikatauluun sopivana ajankohtana. Eri juttu sitten kuinka moni valitsee sivuaineensa ensisijaisesti sillä perusteella, että ne sopivat lukujärjestykseen ja niistä pääsee helposti ja nopeasti läpi. Sellaisista sivuaineista kun ei ole työmarkkinoilla suurtakaan hyötyä. Niin että turha puhua yleistäen mistään 4-5 vuoden maisteritutkinnoista.
"Lääketieteellisessä tiedekunnassa lisensiaatin tutkintoon kuuluu luonnollisesti myös opinnäytetyö, joka on laajuudeltaan 20-50opintopistettä."
No hui! Pro gradun laajuus on 20 opintoviikkoa / 40 opintopistettä. Filosofian lisensiaatintutkimus on laajudeltaan 60 opintoviikkoa / 90-100 opintopistettä (siis pelkkä se julkaistava kirjallinen työ, lisäopinnot tutkimustyö siihen sitten erikseen päälle).
Kun vertaa opiskelun kestoa ja opinnäytetöiden laajuutta, ei ole vaikea havaita, että lääketieteen "lisensiaatin" tutkinto vastaa suunnilleen muiden alojen maistereita (tai DI:jä), ja muiden alojen lisensiaatit painivat korkeammassa sarjassa. Niin että aika turha paukutella henkseleitä lääketieteen lisensiaatin tutkinnolla, jonka nimi on pelkkä historiallinen jäänne eikä kerro mitään tieteellisistä valmiuksista muiden alojen ihan aikuisten oikeisiin lisureihin verrattuna.
"Tutkintoon pakollisena kuuluvaa kemiaa opiskelin muistaakseni n. 15 opintopisteen edestä. Suurin kurssi oli biokemian n. 10-12op:n laajuiden kurssi."
Tarkoitatko, että
1) luit kemiaa 15 opintopisteen edestä JA lisäksi biokemiaa 10-12 opintopisteen edestä,
vai että
2) luit kemiaa 15 opintopisteen edestä, joista 10-12 biokemiaa.
Ensinnäkin, 15 opintopisteen (eli alle 10 opintoviikon) kemian opinnot eivät ole edes appron tasoiset. Niiden päältä on turha ruveta esiintymään kemistinä tai nimittelemään ammattikorkeakoulujen kemiaa "leikkikemiaksi". Monen vuoden lukion jälkeiset ja lukion tasosta jatkavat opinnot ovat ihan toista kuin sinun appronpuolikkaasi. Vaikka miten suuria itsestäsi luulisit.
Toiseksi, JOS tosiaan luit biokemian opinnot osaksi kemian opintojasi, paljastit sen miten vähän todella tiedät luonnontieteistä. Kemia ja biokemia ovat eri tieteitä. Biokemia ei ole kemian haara tai päinvastoin, vaikka niillä yhteistä rajapintaa onkin (kuten luonnontieteillä yleensäkin), vaan ne ovat kumpikin itsenäisiä, erillisiä tieteitä. Varmaan sitten lukisit biokemian opinnoistasi kysyttäessä vastavuoroisesti kemian opintosi biokemian opinnoiksi? Tuolla laskutavalla olet sitten varmaan lukenut sekä biokemiaa että kemiaa 15 opintopisteen verran, josta seuraa, että olet lukenut niitä YHTEENSÄ peräti 30 opintopistettä - about appron verran. :D Mitenkäs ne nopat noin yhtäkkiä tuplaantuivat...?
Ja totta hemmetissä farmakologiassa tai solubiologiassa (tai biokemiassa) sivutaan sellaista perusluonnontiedettä kuin kemia. Ei se kuitenkaan tee solubiologian, farmakologian (tai biokemian) opinnoista kemian opintoja. Kampaajien ja siivousteknikoiden opetuksessakin sivutaan kemiaa, mutta ei se tee heistä yhtään sen enempää kemistejä kuin sinustakaan. Vai pidätkö itseäsi samalla vauhdilla myös matematiikkaa yliopistossa lukeneena, kun arvatenkin olet ainakin biokemian kursseilla jotain joutunut laskemaankin - siis matematiikkakin on sivuttu? :D
Mistä ihmeestä oikein raivoat? Ja maisteriksi tosiaan valmistuu helposti viidessä vuodessa, ahkeralla opiskelulla jopa nopeammin.
Tämä voi tulla sinulle yllätyksenä, mutta LÄÄKEtieteellisessä tiedekunnassa opiskellaan LÄÄKETIEDETTÄ, ei kemiaa. Ehkä seuraavaksi voisit kirjoittaa pitkät vuodatukset siitä, kuinka vähän tähtitiedettä lääketieteen lisensiaatin koulutukseen kuuluu?
Lääketieteellisestä valmistuvat ovat lisensiaatteja, koska tutkinto on maisterin tutkintoa pidempi, ja antaa valmiudet tohtoriksi väittelemiseen.
Kun vertaa muiden alojen lyhyitä lukuvuosia, vähäistä opetusta, ja todella paljon opintopisteitä työmäärään nähden antavia kursseja, ei ole vaikea havaita, että lääketieteen kandidaatin tutkinto vastaa suunnilleen muiden alojen maistereita(tai DI:jä)
Mistä katkeruutesi kumpuaa? Veikö joku lääkärinplanttu apurahat nenäsi edestä, vai mikä sinua noin paljon kiukuttaa? Muiden alojen lisurit harvoin muuten paukuttelvat henkseleitään yhtään mistään, sillä muilla aloilla lisuri nähdään jonkinlaisena jämätutkintona, sillä lähes samalla vaivalla jo väittelee. Jos luet kemiaa, kysypä huviksesi kuinka moni kurssikavereistasi haki lääkikseen, ja kuinka moni aikoo hakea =) (parilla ekalla vuosikurssilla määrä on yleensä n. 40-70%)
Sivuaineopintosi eivät muuten työelämässä kiinnosta ketään, elleivät ne sitten ole pedagogisia opintoja...
HAHAHAHA! Päivän paras!
Lääkäri = 15 opintopisteen kemisti!
Shuhuhuhuuu!
HAHAHAHA Päivän paras!!
Kemisti = 0 pisteen tähtitieteilijä
HAHAHAHAHAHHAHA!!
Mikä helvetin peniksenvenytys kisa teillä on meneillään jostain vitun kemian opintopisteistä? Ammattisurkeasta ja yliopistoista valmistuu paljon kemistejä suoraan kortistoon ja Siwan kassalle, ja sitä mäyräkoiran ostajaa ei kiinnosta pätkääkään kuinka monta opintopistetta kemiaa sillä kassan sedällä tai tädillä on plakkarissa.
Myöskään sitä headhuntteria, joka yrittää saada lääkäriopiskeljan töihin jo kesken opintojen, ei kiinnosta paskan vertaa lääkäriopiskelijan suorittamat kemian opinnot.
Olipas värikästä tekstiä!
Kirjoitit: "Useimpien oikeita tieteitä lukeneiden (siis pitkälle koulutettujen) mielestä...".
Voisitko hieman valottaa, että mitä nämä "oikeat tieteet" mahtavat olla?!?!?
Kiitos
Kirjoitit. "maisteriksi tosiaan valmistuu helposti viidessä vuodessa, ahkeralla opiskelulla jopa nopeammin".
Varmasti valmistuu. Itse valmistuin kasvatustieteen maisteriksi työn ohella kahta pientä lasta hoitaen reilussa kahdessa vuodessa erinomaisin tiedoin (Gradun arvosana laudatur).
Nyt joku kuitenkin sanoo, että niin niin, kasvatustieteissä. Sori, pitää pilata ilo: pitkänä sivuaineenani luin psykologiaa 55ov (laudaturopinnot) ja lisäksi erityispedagogiikkaa 35 (cumu) sekä sosiaalipsykologiaa 15 ov (appro) nämäkin kaikki erinomaisin tiedoin.
En henkilökohtaisesti ymmärrä, miten joku saa yliopisto-opintoihinsa kulumaan yli 3v. Tai tietenkin saa, jos kaljanjuonti yms. haalaripelleily on lähempänä sydäntä.
"Lääketieteen kandidaatin TUTKINTO...?"
http://www.finlex.fi/fi/laki/alkup/1994/19940203
http://www.google.fi/search?q=Lääketieteen kandidaatin tutkinto&ie=utf-8&oe=utf-8&aq=t&rls=org.mozilla:en-US:official&client=firefox-a
Sieltä löytyy lisää tietoa. Oliko viestissäsi jokin ideakin? Tiedän kyllä että hakukoneiden käyttö saattaa kemisteille ja amiksille olla vaikeaa.
Mikäs ylimielinen lääkärinalku täällä riehuu? Ei tainnut oikein vieläkään se "pointti" aueta? Miksi muiden pitäisi jotenkin nöyristellä lääkäreitä? Tietysti lääkäreiden palkat ovat tähtitieteelliset alalla vallitsevasta lääkäriliiton luomasta kartellista johtuen. Kun kilpailua ei ole työpaikoista liian vähäisten koulutusmäärien takia, on yhteiskuntaa helppo kiristää.
Lääkärikoulutusta voisi alkaa suunnittelemaan ammattikorkeakouluissa. Sieltä valmistuneet saataisiin luultavasti myös työelämään oikeita töitä tekemään.
Kunnioitus lääkäreiden ammattikuntaa kohtaan rapistuu jatkuvasti väärinkäytösten ja lääkäreiden ylimielisyyden takia (syynä liika raha???).
Mikä nyt niin ottaa pannuun? Jäikö verot kiertämättä osakeyhtiön osinkojen kautta vai olivatko lääkeyhtiöiden lahjukset liian pieniä? Vai eikö sairaalan osaston potilas suostunutkaan oman praktiikan asiakkaaksi?
Nyt en oikein ymmärrä. Laissa on siis mielestäsi jotain ylimielistä ja muita halveeraavaa?
Ehdotan että otat yhteyttä kansanedustajaasi, niin saadaan tämä kauhea vääryys ehkä korjatuksi. Toinen vaihtoehto on jutella lääkärisi kanssa, ja korjata lääkitystäsi, niin salaliittojen näkeminen joka puolella vähenee.
Öh, siis lääketieteen lisensiaatti on lain mukaan ylempi korkeakoulututkinto, siis maistereihin vertautuva perustutkinto. Muilla aloilla lisensiaatti on tieteellinen jatkotutkinto eli pykälää ylempi. Lääketieteestä perustutkinnon suorittaneen nimittäminen lisensiaatiksi on vanha perinne, joka on yhä käytössä, vaikka se onkin ristiriidassa nykyisen tutkintojärjestelmän kanssa.
Joten, öh, siis, mitkä ovat ne amk-tutkinnon ja lääketieteellisen perustutkinnon (lisensiaatin) väliin kuvittelemasi 3-4 tasoa?
Ei minulle tule yllätyksenä, että lääketieteellisessä tiedekunnassa opiskellaan lääketiedettä eikä kemiaa. Joillekin teille medisiinareillehan se tuntuu olevan vaikea rasti käsittää, että jokin kemian muutaman viikon pintaraapaisu ei tee teistä kemistejä. Medisiinarithan täällä ovat uhonneet ammattikorkeakoululaisille, miten MEDISIINARIT kyllä ymmärtävät kemian päälle, mutta esim. kemiaa ammattikorkeakoulussa opiskeleva ei. Kyllä minä (luonnollisesti) tiedän missä kemiaa opiskellaan. Kunpa vain sinä ja kaikki kollegasikin sen tajuaisitte. Ja ennen kaikkea tajuaisitte sen missä sitä EI opiskella kuin pintaraapaisun verran.
Lääketieteen lisensiaatin tutkinto on maisteriin rinnastettava ylempi korkeakoulututkinto - poiketen yleisestä käytännöstä, jossa lisensiaatti on maisterin jälkeinen tieteellinen jatkotutkinto. Lääketieteen lisensiaatin tutkinto EI ole tieteellinen jatkotutkinto kuten esim. filosofian lisensiaatti (esim. kemian alalta) on.
Miltäs pohjalta sinä puhut muiden alojen lyhemmistä lukuvuosista ja helpommista opintopisteistä? Oletko kokeillut vai MuTuiletko vain taas? Eivät sinun egotrippailusi pönkäksi kehittämäsi harhaluulot ole peruste millekään muulle kuin sille, että sinua ei tarvitse pitää aikuisena.
Ja ei, kukaan lääkärinplanttu ei todellakaan vienyt apurahoja nenäni edestä. 15 opintopisteen kemian opinnoilla ei todellakaan tehdä kemian tutkimusta, joten eipä ole tuommoisesta vaaraa. Ellet itse tajunnut, mitä kirjoitit, niin selvennän: lääketieteellisestä ei valmistu kemistejä -> lääkärit eivät kykene tekemään kemian alan tutkimusta -> lääkärit eivät vie kemistien apurahoja.
Hupaisa tuo sinun (ja niin monen muun medisiinarin) kuvitelma siitä, että suurin osa kemisteistä olisi halunnut lääkäriksi, ja suuri(n) osa kemiaa opiskelevista on lääketieteellisen pääsykokeissa rannalle jääneitä. Sehän perustuu ajatukseen, että "KAIKKI haluaisivat olla niin kuin minä (eli opiskella lääkiksessä), mutta VAIN MINÄ (ja muutama muu vertaiseni yli-ihminen) on onnistunut". Mikä teidän medisiinarien itsetunnossa on vikana, kun ei itselle kelpaa itsenään, vaan pitää yrittää päteä muiden kustannuksella ja keksiä tuommoista hölynpölyä omien kuvitelmiensa tueksi? "Kaikki haluaisivat olla niin kuin minä, mutta vain minä olen siinä onnistunut" - HAHA! :D Lapsen terveeseen kehitykseen kuuluu, että jossakin vaiheessa alkaa ymmärtää ihmisillä olevan erilaisia arvoja ja kiinnostuksen kohteita, ja omien yleistäminen kaikkia koskeviksi loppuu. Sinulta näkyy tuo vaihe jääneen läpikäymättä. No, tulitpa kumminkin antaneeksi malliesimerkin lääke"tieteellisen" tieteellisestä tasosta: ensin keksitään jokin omaa egoa sopivasti pönkittävä väittämä ja sitten vedetään hatusta prosenttiluvut, jotka muka tukevat väittämää. Tutkimuksen ja tieteen kanssa tuommoisella bullshitillä ei tietenkään ole mitään tekemistä. Vai perustuivatko prosenttilukusi oikein johonkin tutkimukseen? Heitä toki lähdeviite! :D
Mitä sivuaineopintojen merkitykseen työelämässä tulee, niin siinä sorruit taas kerran puhumaan asiasta, josta et mitään ymmärrä. Olet selvästi tuleva ikuinen arvauskeskuslääkäri, kun sorrut koko ajan arvailemaan. Ja mikä vielä pahempaa, tunnut itse pitävän horinoitasi tosina, ja kimpaannut kun muut eivät usko puhdasta hölynpölyäsi vain siksi, että sinä olet medisiinari (eli omasta mielestäsi jotain vähän ihmistä parempaa). Mitäpä sinä ymmärtäisit sivuainvalintojen merkityksestä muilla aloilla, kun lääkärien koulutukseen ei varsinaisia sivuaineita kuulu - jokin nimellinen kiintiö vapaavalinnaisia vain - ja lääkäriksi kumminkin päädytte, luittepa vapaavalinnaisiin mitä hyvänsä. Se ei kuitenkaan kerro mitään sivuainevalintojen merkityksestä MUILLA aloilla. Fiksu olisi tajunnut, että oman koulutuksesi pohjalta et pysty noita asioita arvioimaan muiden alojen osalta. Sinä et näköjään tajunnut (sitäkään).
Psykologiksi tai psykiatriksi voi opiskella vain yliopistossa.
Psykologia tutkii ihmismieltä ja sen toimintaa. Psykiatria tutkii ihhmismielen sairauksia, niiden hoitoa ja ennaltaehkäisemistä. Psykiatri on aina lääkäri pohjakoulutukseltaan, toisin sanoen psykiatri = psykiatrian erikoislääkäri.
Tehtävä- ja ammattikirjo on psykologeilla laajempi kuin ongelmien hoitoon keskittyvillä psykiatreilla. Psykologeja työskentelee (paitsi psykoterapeutteina myös) mm. neuvovina ja ohjaavina psykologeina sosiaalitoimessa, koulukuraattoreina, opettajina, ammatinvalinnanohjaajina kouluissa ja työvoimahallinnossa, yksityisellä sektorilla (suur)yritysten henkilöstöhallinnossa (henkilöstöpäällikköinä, rekrytoijina etc.), mainonnan suunnittelijoina, asiantuntijoina monilla eri aloilla kuten liikenteen, viestinnän ja jopa sisustuksen suunnittelussa, konsulttifirmoissa jotka tarjovat asiantuntija-apua esim. rekrytoinnissa tai työilmapiirin parantamisessa, jne. jne.
Karkeasti yleistäen voisi sanoa, että psykologi tutkii ihmismielen toimintaa, psykiatri sitä mikä siellä meni pieleen ja miten se voidaan parantaa. Raja ei kuitenkaan ole aivan jyrkkä, sillä psykoterapeutteina toimii sekä psykologeja että psykiatreja. Olipa pohjakoulutus kumpi hyvänsä, vaaditaan psykoterapeutiksi pätevöitymiseen lisäopintoja ja omakohtainen pitkäaikainen terapia. Käytännössä ero psykoterapeuttina toimivan psykiatrin ja psykoterapeuttina toimivan psykologin välillä näkyy lähinnä siinä, että psykiatrilla (lääkärinä) on lääkemääräysten eli reseptien kirjoitusoikeus, psykologilla ei.
Lisää psykologin työstä ja koulutuksesta:
Opintoluotsi:
http://www.opintoluotsi.fi/Artikkelit/Psykologi_kartoittaa_ihmismielta/
Ammattinetti:
http://www.ammattinetti.fi/c/portal/layout?p_l_id=1.3&p_p_id=aky-search-ammatti_WAR_aky-portlet-webapp-0.1-SNAPSHOT_INSTANCE_ZUie&p_p_action=1&p_p_state=normal&p_p_mode=view&p_p_col_order=w1&p_p_col_pos=0&p_p_col_count=1&_aky-search-ammatti_WAR_aky-portlet-webapp-0.1-SNAPSHOT_INSTANCE_ZUie_command=browse&_aky-search-ammatti_WAR_aky-portlet-webapp-0.1-SNAPSHOT_INSTANCE_ZUie_searchType=search&_aky-search-ammatti_WAR_aky-portlet-webapp-0.1-SNAPSHOT_INSTANCE_ZUie_detailView=true&_aky-search-ammatti_WAR_aky-portlet-webapp-0.1-SNAPSHOT_INSTANCE_ZUie_allVisible=true&_aky-search-ammatti_WAR_aky-portlet-webapp-0.1-SNAPSHOT_INSTANCE_ZUie_indexId=7&#p_aky-search-ammatti_WAR_aky-portlet-webapp-0.1-SNAPSHOT_INSTANCE_ZUie
Niin psykoterapeutiksi voi kyllä tulla vähän mistä vaan. Pitää olla terveydenhoitoalan perustutkinto (esim. lääkäri, psykoloi, sairaanhoitaja, jopa sosionomistakin voi tulla psykoterapeutti). Lisäksi tarvitaan vähintään kahden vuoden työkokemus, 250 tunnin omakohtainen psykoterapia ja lisäopintoja keskimäärin kolme vuotta.