Maataloustukilistat julkisuuteen!
Maataloustuki on kasvanut niin voimakkaasti entisen sikatilan emännän minsterikautena, jotta yhä useammat joutuvt kerjäämään leipäjonoissa vanhentunut ruokaa.
Eriarvoisuus kasvaa tuloköyhyyden lisääntyessä
Valtiovarainministeri Sauli Niinistö vastasi 29.9.1997 Sulo Aittoniemen kirjalliseen kysymykseen n:o 815 seuraavasti. (Kysymys: Mistä johtuu, että vaikka Suomen kansantuote on paljon suurempi kuin lamaa edeltävänä aikana, sadattuhannet ihmiset elävät meillä nälkärajalla muta pieni parempiosaisten joukko kahmii itselleen jättiläistuloja, sekä mitä hallitus aikoo tehdä, että tämä huolestuttava kehitys saadaan pysähtymän ja yhteiskunnassa palataan kohtuulliseen ja tasapuoliseen kansantuloon eli yhteisen kansantulon jakamiseen?)
Tämä kysymys on erittäin ajankohtainen myös tänä päivänä Kepun Vanhasen ollessa pääministerinä ja Kokoomuksen Kataisen toimiessa valtiovarainministerinä.
Valtiovarainiministeri Sauli Niinistö vastasi vuonna 1997:
"... Eri tuloluokkien välisessä tulonjaossa ei myöskään ole viime vuosina tapahtunut suuria muutoksia, sillä työtömyyden kasvun ja palkkatulojen lisääntyneen hajonnan vastapainona ovat olleet lisääntyneet tulonsiirrot. Toimeentulotukea saaneiden kotitalouksen lukumäärä vuonna 1995 oli 339.000...
Hallituksen talouspolitiikan linjan mukaisesti talous on saatu kestävälle nousu-uralle. Tämä merkitsee työllisyyden kohenemisen ohella kansantulon kasvamista ja on sinällään tehokkain tapa turvata mahdollisimman oikeudenmukainen tulonjako... MAHDOLLISIMMAN OIKEUDENMUKAINEN TULONJAKO!!!!
Akateamiantutkija Raija Julkunen:
"Käänne tasa-arvoistuvasta suunnasta eriarvoistuvaan alkoi Suomessa hiipien 1980-1990-luvun vaihteessa,
(Esko Aho:n oikeistohallitus v. -91 - -95. Holkerin hallitus sitä ennen, kirjoittajan huomautus)
jolloin ylimmän desiilin (kymmenyksen) osuus kaikista tuloista kääntyi kasvuun. Suuremmassa mitassa ja useampien mittareiden valossa eriarvoistuminen alkoi 1990-luvun puolivälissä, jolloin sekä tuloeriarvoisuus että tuloköyhyys lähtivät kasvuun. Tulonjaon rakenteen eli desiilien tulo-osuuksien ja desiilien käytettävissä olevien reaalitulojen valossa merkittävin suunta on ollut tulohaitarin ylä- ja alareunan erkaantuminen, ennen muuta kapean huipun irtiotto, kun siinä välillä tulonjakauma on pysynyt suhteellien stabiilina.
Vuosina 1990-2002 kaikkien tulonsaajin reaalisesti käytettävissä olevat tulot kasvoivat 19,29 %.
Alimmassa desiilissä kasvu oli 1,09 %, ylimmässä 44,09 % ja ylimmässä yhdessä prosentissa 121,90 %."
Ollessaan valtionvarainministeri Sauli Niinistö korosti siis MAHDOLLISIMMAN OIKEUDENMUKAISTA TULONJAKOA !!!! Käytännössä se toteutui siis siten, että ylin kymmenys kahmi 44,09 %:n tulot ja alin kymmenys 1,09 %:n tulot. Onko oikeudenmukaista? Ylin pronsetti kahmi 121,90 %:n tulot. Onko oikeudenmukista?
Vaalityössään viime vaaleissa Niinistön hokema oli: VASTAKKAINASETTELUN AIKA ON OHI !!!!
Niinistön ollessa valtiovarainministerinä (vuosina
1995 - -99 ja 1999 - 2003) ja sitä edeltävän Esko Ahon hallitusten aikana eli vuosina 1990 - 2002 tuloerot ja eriarvoisuus kasvoivat Suomessa hurjasti.
Kaikkien käytettävissä olevien reaalitulot kasvoivat siis 19,29 % (12 vuodessa).
Alimman kymmenyksen reaalitulot kasvoivat 1,09 %.
Ylimman kymmenyksen reaalitulot kasvoivat 44,09 %.
Ylin prosentti kaikkein hyvätuloisimpia kasvatti tulojaan tuona aikana 121,90 %.
Saulin Niinistön ministerikautena (1998) toimeentulotuen leikkaukset pahensivat niiden asemaa, jotka sinnittelivät vähäimmäistyöttömyyturvan varassa, joiden reaalitulot kasvoivat vain ja ainoastaan 1,09 %.(Hallituksen leikkausten johdosta).
Nykyisen hallituken aikana pienituloisten määrä on hurjasti lisääntynyt. Suomalaisten ostovoima on Eu-maiden heikoimpia (pienet palkat, suuret verot, isot asumiskustannukset).
Talouden nousukauden aikana ruokajonot kasvavat. Esim. pääkaupunkiseudulla Myllypurossa seurakunnan ruoka-avun hakijoiden määrä on lisääntynyt 10.000 hakijalla vuodessa.
Ilmaisen ruoka-avun hakijat ovat nuorentuneet, ja jonoihin on työttömien ja eläkeläisten jatkoksi tullut pätkätyöläisiä, opiskelijoita, lapsiperheitä ja maahanmuuttajataustaisia.
Suomessa "Sossun tuki" on surkean pieni verrattuna esim. maataloustukiaisiin.
Sossusta saa (yksinäinen) ravintomenoihin 190,79 €, vaate/jalkinemenot 35,04 €, informaatiomenot 77,88 €, terveydenhoitomenot 11,68 €, muut jokapäiväiset toimeentuloon kuuluvat menot 73,98 €, yhteensä 389,37 €. Kyllä pitää mennä leipäjonoon pärjätäkseen Sossun avustukella.
Oikeistohallitukset ja kokoomuslaiset ministerit yhteistyössä Keskustapuolueen kanssa ovat saaneet aikaan suuren eriarvoisuuden ja suuren köyhyyden. Kasvaneet leipäjonot ovat tästä valitettava esimerkki. Kyllä ihmisten hädän pitäisi näkyä paremmin myös mediassa, jotta kansanedustajat ja hallitus eivät ummistaisi siltä silmiään.
Köyhien lähimmäisten hätä on nykyään yhä enemmän lapsiperheiden hätää, yksinhuoltajien hätää ... lasten ja vanhusten hätää. Heidät on heittelejätetty kun omaisuuksia ja omaisuustuloja on lähdetty siirtämään Suomen rikkaimmille perimyssuvuille.
Maataloustuki on kasvanut niin voimakkaasti entisen sikatilan emännän minsterikautena, jotta yhä useammat joutuvt kerjäämään leipäjonoissa vanhentunut ruokaa.
Eriarvoisuus kasvaa tuloköyhyyden lisääntyessä
Valtiovarainministeri Sauli Niinistö vastasi 29.9.1997 Sulo Aittoniemen kirjalliseen kysymykseen n:o 815 seuraavasti. (Kysymys: Mistä johtuu, että vaikka Suomen kansantuote on paljon suurempi kuin lamaa edeltävänä aikana, sadattuhannet ihmiset elävät meillä nälkärajalla muta pieni parempiosaisten joukko kahmii itselleen jättiläistuloja, sekä mitä hallitus aikoo tehdä, että tämä huolestuttava kehitys saadaan pysähtymän ja yhteiskunnassa palataan kohtuulliseen ja tasapuoliseen kansantuloon eli yhteisen kansantulon jakamiseen?)
Tämä kysymys on erittäin ajankohtainen myös tänä päivänä Kepun Vanhasen ollessa pääministerinä ja Kokoomuksen Kataisen toimiessa valtiovarainministerinä.
Valtiovarainiministeri Sauli Niinistö vastasi vuonna 1997:
"... Eri tuloluokkien välisessä tulonjaossa ei myöskään ole viime vuosina tapahtunut suuria muutoksia, sillä työtömyyden kasvun ja palkkatulojen lisääntyneen hajonnan vastapainona ovat olleet lisääntyneet tulonsiirrot. Toimeentulotukea saaneiden kotitalouksen lukumäärä vuonna 1995 oli 339.000...
Hallituksen talouspolitiikan linjan mukaisesti talous on saatu kestävälle nousu-uralle. Tämä merkitsee työllisyyden kohenemisen ohella kansantulon kasvamista ja on sinällään tehokkain tapa turvata mahdollisimman oikeudenmukainen tulonjako... MAHDOLLISIMMAN OIKEUDENMUKAINEN TULONJAKO!!!!
Akateamiantutkija Raija Julkunen:
"Käänne tasa-arvoistuvasta suunnasta eriarvoistuvaan alkoi Suomessa hiipien 1980-1990-luvun vaihteessa,
(Esko Aho:n oikeistohallitus v. -91 - -95. Holkerin hallitus sitä ennen, kirjoittajan huomautus)
jolloin ylimmän desiilin (kymmenyksen) osuus kaikista tuloista kääntyi kasvuun. Suuremmassa mitassa ja useampien mittareiden valossa eriarvoistuminen alkoi 1990-luvun puolivälissä, jolloin sekä tuloeriarvoisuus että tuloköyhyys lähtivät kasvuun. Tulonjaon rakenteen eli desiilien tulo-osuuksien ja desiilien käytettävissä olevien reaalitulojen valossa merkittävin suunta on ollut tulohaitarin ylä- ja alareunan erkaantuminen, ennen muuta kapean huipun irtiotto, kun siinä välillä tulonjakauma on pysynyt suhteellien stabiilina.
Vuosina 1990-2002 kaikkien tulonsaajin reaalisesti käytettävissä olevat tulot kasvoivat 19,29 %.
Alimmassa desiilissä kasvu oli 1,09 %, ylimmässä 44,09 % ja ylimmässä yhdessä prosentissa 121,90 %."
Ollessaan valtionvarainministeri Sauli Niinistö korosti siis MAHDOLLISIMMAN OIKEUDENMUKAISTA TULONJAKOA !!!! Käytännössä se toteutui siis siten, että ylin kymmenys kahmi 44,09 %:n tulot ja alin kymmenys 1,09 %:n tulot. Onko oikeudenmukaista? Ylin pronsetti kahmi 121,90 %:n tulot. Onko oikeudenmukista?
Vaalityössään viime vaaleissa Niinistön hokema oli: VASTAKKAINASETTELUN AIKA ON OHI !!!!
Niinistön ollessa valtiovarainministerinä (vuosina
1995 - -99 ja 1999 - 2003) ja sitä edeltävän Esko Ahon hallitusten aikana eli vuosina 1990 - 2002 tuloerot ja eriarvoisuus kasvoivat Suomessa hurjasti.
Kaikkien käytettävissä olevien reaalitulot kasvoivat siis 19,29 % (12 vuodessa).
Alimman kymmenyksen reaalitulot kasvoivat 1,09 %.
Ylimman kymmenyksen reaalitulot kasvoivat 44,09 %.
Ylin prosentti kaikkein hyvätuloisimpia kasvatti tulojaan tuona aikana 121,90 %.
Saulin Niinistön ministerikautena (1998) toimeentulotuen leikkaukset pahensivat niiden asemaa, jotka sinnittelivät vähäimmäistyöttömyyturvan varassa, joiden reaalitulot kasvoivat vain ja ainoastaan 1,09 %.(Hallituksen leikkausten johdosta).
Nykyisen hallituken aikana pienituloisten määrä on hurjasti lisääntynyt. Suomalaisten ostovoima on Eu-maiden heikoimpia (pienet palkat, suuret verot, isot asumiskustannukset).
Talouden nousukauden aikana ruokajonot kasvavat. Esim. pääkaupunkiseudulla Myllypurossa seurakunnan ruoka-avun hakijoiden määrä on lisääntynyt 10.000 hakijalla vuodessa.
Ilmaisen ruoka-avun hakijat ovat nuorentuneet, ja jonoihin on työttömien ja eläkeläisten jatkoksi tullut pätkätyöläisiä, opiskelijoita, lapsiperheitä ja maahanmuuttajataustaisia.
Suomessa "Sossun tuki" on surkean pieni verrattuna esim. maataloustukiaisiin.
Sossusta saa (yksinäinen) ravintomenoihin 190,79 €, vaate/jalkinemenot 35,04 €, informaatiomenot 77,88 €, terveydenhoitomenot 11,68 €, muut jokapäiväiset toimeentuloon kuuluvat menot 73,98 €, yhteensä 389,37 €. Kyllä pitää mennä leipäjonoon pärjätäkseen Sossun avustukella.
Oikeistohallitukset ja kokoomuslaiset ministerit yhteistyössä Keskustapuolueen kanssa ovat saaneet aikaan suuren eriarvoisuuden ja suuren köyhyyden. Kasvaneet leipäjonot ovat tästä valitettava esimerkki. Kyllä ihmisten hädän pitäisi näkyä paremmin myös mediassa, jotta kansanedustajat ja hallitus eivät ummistaisi siltä silmiään.
Köyhien lähimmäisten hätä on nykyään yhä enemmän lapsiperheiden hätää, yksinhuoltajien hätää ... lasten ja vanhusten hätää. Heidät on heittelejätetty kun omaisuuksia ja omaisuustuloja on lähdetty siirtämään Suomen rikkaimmille perimyssuvuille.
Vastaukset 4
Vanhimmat
vain lisääntyy nyt jo n.miljoona ihmistä mukana lapsiperheitä,heille ei ole muuta tarjota kun huostaanotto joka maksaa yhteiskunnalle 200e/pvä eli 6000e/kk Sillä rahalla jo monta lapsiperhettä elää,inhimillisestä kärsimyksettä puhumattakaan.
Soskun tulia ei vuosiin ole korotettu mutta ruokien hintoja jo kymmeniä kertoja.
jotta ei ole suuri tuloero venäjän välillä,
se on yhdenlaista turvallisuuspolitiikkaa.
ei meillä voi olla samaa kuin ruotsissa,
tänne tulisi heti joukoittain venäläisiä,
millä he estäisit.
Sikatiloilta joutuu kohta lähtemään leipäjonoon hakemaan evästä pöytään.
Joka muuta väittää,ei tilanteesta tiedä mitään
Sikatiloilla sikasuuret avustukset
joten kyllä nyt vitsin murjasit!
Tässä 100 suurinta maataloustuensaajaa Suomessa.
Vuodesta 2006 tuet ovat nousseet huimasti.
Sikatalouden edustaja Lillbacka Gösta sai yli puolimiljoonaa euroa tukea vuonna 2006. Varallisuusveroa ei ole. Perintöveroa ei ole. Omaisuus, jota valtion avustuksella kartutetaan vähintään 500.000 euroa vuodessa siirtyy siis perinnöttämä perillisille.
Ei tarvitse Göstan eikä perillisten lähteä leipäjonoon, siitä pitävät Kepu ja MTK varmasti huolta.
Alla oleva taulukko päivitetty viimeksi 15.12.2006, klo 11:56.
NIMI KUNTA KAIKKI TUET YHT. PÄÄASIALLINEN TUOTANTOSUUNTA
1 Suo Oy (Vapo) Pyhäselkä 1 267 210 energiakasvien viljely
2 Bullstop Oy Kalajoki 841 425 nautakarjatalous
3 Lukkari Eero Sotkamo 567 821 nautakarjatalous
4 Lillbacka Gösta Oravainen 529 383 sikatalous
5 Elovaara Mikko Kustaa Kiuruvesi 481 577 nautakarjatalous
6 Jokioisten Kartanot (Maatalouden tutkimuskeskus, Suomen valtio) Jokioinen 472 939 viljanviljely
7 Vuorinen Matti Hollola 449 902 viljanviljely
8 Pietola Pirjo (Pietolan Maatalousyhtymä) Siikajoki 408 191 nautakarjatalous
9 Niittynen Kari Vampula 350 300 sikatalous
10 Laaksonen Matti Ypäjä 333 437 sikatalous
11 Heikkilä Arto kuolinpesä Rusko 332 578 sikatalous
12 Borup Niels Lapinjärvi 324 794 viljanviljely
13 Rauma A. Sampo J. Tohmajärvi 317 954 nautakarjatalous
14 Huldén Krister och Dan sammanslutning Kruunupyy Kronoby 309 943 nautakarjatalous
15 Maatalousyhtymä Laakkonen Hyvinkää 301 155 viljanviljely
16 Piukkala Juha Pyhäjoki 292 485 erikoiskasvituotanto (peruna)
17 Latvala Vesa Ylistaro 289 218 sikatalous
18 Mikkolan maatalousyhtymä Urjala 286 973 sikatalous
19 Lankisen Tila OY Oripää 283 794 nautakarjatalous
20 Stjernvall Christian Mäntsälä 283 363 viljanviljely
21 Kärkkäinen Timo Mikael Kiuruvesi 282 008 nautakarjatalous
22 Kosti Tenho Ulvila 281 165 nautakarjatalous
23 Erkki Mäkijärvi Oy Sahalahti 280 659 siipikarjatalous
24 Simo Pietilän tila Oy Alastaro 276 519 siipikarjatalous
25 Furuhjelm Christine Urjala 276 493 nautakarjatalous
26 Kukkohovi Rainer Siikajoki 274 654 nautakarjatalous
27 Eskola Pekka Urjala 274 239 sikatalous
28 Lehtinen Timo Paimio 269 336 sikatalous
29 Ahlqvist Niko Vihti 267 286 viljanviljely
30 Kantola Markku Tyrnävä 265 929 viljanviljely
31 Kouvo Juha Punkalaidun 262 757 sikatalous
32 Lappi Jussi-Matti Keuruu 262 520 nautakarjatalous
33 Forsby Gård Oy Pernaja 262 441 viljanviljely
34 Hynnälä Heikki Marko Vihti 261 655 viljanviljely
35 Saari Veli-Matti Kurikka 260 780 siipikarjatalous
36 Riuttamäki Ilkka ja Risto (maatalousyhtymä) Huittinen 258 853 sikatalous
37 Mehtälä Timo Haapavesi 258 075 nautakarjatalous
38 Backman Gunnar Porvoo 257 492 nautakarjatalous
39 Yrttimaa Erkki Jalasjärvi 252 197 nautakarjatalous
40 Mäkilän Tila OY Oripää 252 098 sikatalous
41 Levi-Farm Oy Kittilä 251 833 nautakarjatalous
42 Alastalo Kalle Hausjärvi 250 850 viljanviljely
43 Karkaus Hannu Alahärmä 249 518 nautakarjatalous
44 Lintunen Jukka Eino Tohmajärvi 246 081 nautakarjatalous
45 Potra Oy Huittinen 244 705 sikatalous
46 Laaksonen Timo Tapani Lieto 243 528 viljanviljely
47 Björkenheim Johan Isokyrö 241 350 nautakarjatalous
48 Maatalousyhtymä Mullinmalli Reisjärvi 241 293 nautakarjatalous
49 Jussila Jukka Honkajoki 240 631 sikatalous
50 Pöyri Jussi Alastaro 240 548 sikatalous
51 Maatalousyhtymä Toukola Sahalahti 238 670 siipikarjatalous
52 Maatalousyhtymä Rantanen Pöytyä 238 411 nautakarjatalous
53 Liitola Erkki Rymättylä 238 285 nautakarjatalous
54 Pelson vankila Vaala 238 152 viljanviljely
55 Ruohonen Jouni Aura 237 889 nautakarjatalous
56 Juusti Jari ja Timo Mellilä 236 343 sikatalous
57 Seppälä Tuomo Koski TL 236 313 sikatalous
58 Maatalousyhtymä Tuura Kalajoki 234 126 nautakarjatalous
59 Rantafarmi Oy Vehmaa 233 469 sikatalous
60 Mäkelä Jukka Jalasjärvi 232 391 sikatalous
61 Helsingin kaupungin maatila Tuomari Helsinki 230 310 viljanviljely
62 Cederberg Greger Hans-C. (Tervik jordbrukssammanslutning) Pernaja 229 033 viljanviljely
63 Leppihalme Matti Uolevi Jämijärvi 228 815 sikatalous
64 Maatalousyhtymä Välttilä Somero 227 494 sikatalous
65 Ruohisto Jorma Kärkölä 227 158 nautakarjatalous
66 Hautakorpi Esko Johannes Karvia 225 860 nautakarjatalous
67 Hallikainen Veli-Matti Tervola 225 395 nautakarjatalous
68 Salminen Jouko Somero 225 085 sikatalous
69 Eronen Vesa Petri Liperi 222 897 nautakarjatalous
70 Dieckmann Johan Padasjoki 222 398 nautakarjatalous
71 Retulaisen Tila OY Oripää 220 083 siipikarjatalous
72 Maatalousyhtymä Korhonen Mynämäki 219 624 sikatalous
73 Penttilä Erkki Siikajoki 218 441 nautakarjatalous
74 Koivula Hannu Somero 218 323 sikatalous
75 Sikasuora Oy Ilmajoki 217 520 sikatalous
76 Veljekset Tuomola Oy Loimaa 217 211 sikatalous
77 Koskinen Douglas Yläne 216 931 nautakarjatalous
78 Mäki-Punto Matti Oy Loimaa 216 879 siipikarjatalous
79 Toivonen Helkky Sauvo 214 663 nautakarjatalous
80 Kettunen Kari Outokumpu 213 251 nautakarjatalous
81 Lahisten Kartano / Björn von Konow Valkeakoski 212 974 nautakarjatalous
82 Maatalousyhtymä Kämäräinen Jouni ja Pekka Kuusamo 212 861 nautakarjatalous
83 Maatalousyhtymä Karhusaari Lappajärvi 210 831 nautakarjatalous
84 Ylilammi Antti Honkajoki 209 650 nautakarjatalous
85 Marttila Kyösti Jalasjärvi 209 477 nautakarjatalous
86 Maatalousyhtymä Uuksunen Pielavesi 209 203 nautakarjatalous
87 Mäkinen Jaakko Sakari Siikajoki 208 215 nautakarjatalous
88 Vehmaan Haikara Oy Vehmaa 207 667 sikatalous
89 Lyytinen Timo Tuusniemi 207 606 nautakarjatalous
90 Autio Esa ja Rauno Kiuruvesi 206 738 nautakarjatalous
91 Suomen Broiler OY/ Pauli Jokela Masku 206 708 siipikarjatalous
92 Kaase Matti Somero 205 331 sikatalous
93 Nieminen Antti Aulis Jokioinen 203 871 sikatalous
94 Sukevan vankila Sonkajärvi 202 818 nautakarjatalous
95 Sisämaan Jalostus, Osuuskunta Hollola 202 780 muu tuotanto
96 Patrikainen Jorma ja Sauli Iisalmi 202 742 viljanviljely
97 Rostedt Jukka Antero (Rostedtin maatalousyhtymä) Pori 202 474 viljanviljely
98 Palomäki Markku Koski TL 202 272 sikatalous
99 Tahvanainen Timo Pyhäselkä 202 095 nautakarjatalous
100 Vantaan kaupungin maatila Katrineberg Vantaa 201 020 viljanviljely