vaaliuurnille, haloo Hurstin leipäjonot senkuin kasvavat, mutta edustajien palkat nousevat.
t. ei kunnallisvaaleihin, ei eduskuntavaaleihin, ei pressanvaaleihin osallistuva.
t. ei kunnallisvaaleihin, ei eduskuntavaaleihin, ei pressanvaaleihin osallistuva.
Vastaukset 11
Vanhimmat
antanut Ruotsi, olof palmea äänestin kerran, en ikinä sen jälkeen ketään, suomalaiset idiootit luottavat liikaa pölvästeihin.
Entinen sotalapsi.
kansa barrikadeille, korkea aika pistää kapuloita rattaisiin.
auto ulosmitattiin, tärkein työväline, minkä omistin ja sekin alihintaan tottakai. Nyt tuun halvaksi valtiolle, kun syleksin kattohon, sano.
Ne, jotka poistivat rikkaiden omistajasukujen perintöveron. Äänestävät omiaan.
No jotka haluavat miljardien suuruiset maataloustuet maatalousmiljonääreille. Äänestävät omiaan.
Ne, jotka haluavat heikentää sosiaaliturvaa. Äänestävät varmasti.
Ne, jotka haluavat yksityistää kuntien palvelut.
Äänestävät varmasti.
Ne, jotka haluavat huono-osaisuuden ja köyhyyden periytyvän huono-osaisten ja köyhien lapsille. Äänestävät varmasti.
Talouden nousukausi ei ole auttanut köyhiä, se ei ole auttanut köyhiä kuntia, huono-osaisia ja syrjäytyneitä.
Nousukauden tulokset hallitus hyödyntää omille intressiryhmilleen. Vaikka lama alkaisi, rikkaat ovat suojanneet omaisuutensa mm. olemattomalla verotuksella. Tuleva lama tule koskettamaan suuresti pieni- ja keskituloisia, joita Suomessa oli muutama vuosi 600.000 nyt ehkä lähes miljoona.
Eduskunta, kansanedustajat, säätävät lait. Eduskuntavaalien jälkeen voitaneet puolueet sopivat yhteisesta hallitusohjelmasta. Hallitusohjelmassa sovitaan mm. köyhyyspaketista, tai sitten rikkauspaketista rikkaille. Kumpaa pakettia Sinä kannatat. Onko mielestäsi samantekevää kuka maksaa veroja ja miten sosiaaliturvaa puretaan tai kehitetään?
Jos jätät äänestämättä, kannatat rikkaiden 0-verotusta ja omistavalle lokalle jättiosaa kansantulosta.
Eduskuntaan pitäisi joutua eikä sinne saisi pyrkiä. Pois pääsisi vasta kun on tehnyt jotain yhteisen hyvän puolesta ja hommaa pitäisi pyörittää nimellisellä korvauksella oman toimen ohessa.
Lainsäädäntötyö, yhteiskunnan asioiden hoitaminen kansalaisten parhaaksi ei voi olla "yhteiskuntapalvelua".
On ollut aikoja, eikä siitä ole kovin kauan, jolloin kaikki eivät voineet äänestää. Yleinen ja yhtäläinen äänestysoikeus ei ole ollut itsestään selvyys, Sen eteen on pitänyt tehdä paljon työtä ja taistella. Ehkäpä työläisten ja naisten äänioikeus on yleislakon aniota. Tuota oikeutta käytän tietoisena, iloisena ja ylpeänä. Tiedän miten "säädyt" ja "säädyttömät" eduskunnassa toimivat ja tekevät lainsäädätäntötyötä. Minkälaisia puheita pitävät ja miten äänestävät. Se on helppo selvittää netin avulla.
---
Tässä Edu.fi (opettajain verkkolehti) valistaa meitä yleisen ja yhtäläisen äänioikeuden saamisesta. Jaksatko lukea?
Näin muutettiin Suomen vaha säätyjakoinen edustustapa:
Valtiollinen äänioikeus
Talonpoikaissäädyssä tehtiin anomus äänioikeuden laajentamisesta alemmissa säädyissä vuonna 1897. Ehdotetut vaalilain uudistukset olisivat vähentäneet erityisesti ruotsinkielisten ja aatelin vaikutusvaltaa. Ajat olivat levottomat ja aloitteesta päästiin keskustelemaan vasta vuoden 1904 marraskuussa.
Antaakseen pontta asialle Naisasialiitto Unioni järjesti huomiota herättäneen julkisen kokouksen, jossa se vaati sukupuolille yhtäläistä äänioikeutta, joka siis perustui varallisuuteen ja yhteiskunnalliseen asemaan. Kokoukseen osallistui runsaasti eri naisjärjestöjen edustajia. Työläisnaiset vaativat äänekkäästi yleistä ja yhtäläistä äänioikeutta.
Anomus hyväksyttiin vain talonpoikaissäädyssä, jossa vanhasuomalaiset olivat enemmistönä. Aateli ei käsitellyt sitä lainkaan. Ruotsalaisen puolueen hallitsema porvarissääty hylkäsi esityksen. Perusteluna oli, ettei naista ole luotu julkiseen elämään ja että naiset ovat äärimmäisyyksiin taipuvaisia. Nuorsuomalainen oppositio oli miesten yleisen ja yhtäläisen äänioikeuden kannalla jo tässä vaiheessa.
Tilanne muuttui kuitenkin hyvin nopeasti. Vuonna 1905 koko Venäjän keisarikunta oli kapinassa. Työläiset lakkoilivat ja keisarin valtaistuin heilui. Suomessa naisjärjestöt osallistuivat laajaan puhetilaisuuksien sarjaan koko maassa. Ne olivat mukana miesten rinnalla maanalaisessa toiminnassa koko ns. sortokauden ajan (1899–1905). Naiset painoivat, salakuljettivat ja jakoivat kiellettyjä lehtiä, kuljettivat aseita ja antoivat suojaa maanpakoon pyrkiville ja kutsuntoja pakoileville maamiehilleen. Sortokausien pitkinä öinä suomalaisista miehistä ja naisista tuli yksi kansa. Vuoden 1905 suurlakon aikana käsite ”yleinen ja yhtäläinen äänioikeus” muutti sisältöään. Se ei enää tarkoittanut vain miehiä, vaan myös naiset ryhdyttiin näkemään kansalaisina.
Suomessa suurlakko päättyi marraskuussa 1905 siihen, että keisari Nikolai II antoi valtiopäiville tehtäväksi laatia valtiopäiväjärjestyksen, joka perustuisi yleiseen ja yhtäläiseen äänioikeuteen. Esitystä valmistelevassa komiteassa ja senaatissa naisten äänioikeutta pidettiin outona, suorastaan naurettavana. Naisten puolesta mainittiin kuitenkin, että poliittisesti aktiivisia naisia olisi aina vain vähän ja että naiset olivat valtiollisissakin asioissa säästäväisiä kuin perheenemännät ja hyviä kumppaneita raittius- ja siveellisyyskysymyksissä.
Vaatimusta ei uskallettu vastustaa, kun massat marssivat kaduilla. Toisaalta kaikki eivät uskoneet kovin radikaalin esityksen saavan keisarin hyväksyntää. Lakia valmistelevan komitean puheenjohtaja Robert Hermansson jopa toivoi, ettei keisari suostuisi kaikkeen, mitä häneltä pyydettiin. Senaatin varapuheenjohtaja Leo Mechelin oli kuitenkin naisten äänioikeuden kannalla. Hänen sihteerinään oli toiminut naisasianaisenakin tunnettu filosofian tohtori Tekla Hultin.
Asiasta keskusteltaessa valtiopäivämiehet olivat poikkeuksellisen hiljaisia. Leo Mechelinillä oli suuri merkitys aatelissäädyssä. Porvaristo ja papisto katsoivat olevansa pakon edessä. Talonpoikaissääty uskoi ajan tunnuslauseeksi ”kaikki mukaan”. Punakaarti piti järjestystä kaduilla ja punakaartin naiset seisoivat Säätytalon edessä. Naiset keräsivät 250 000 nimeä käsittävän adressin. Työläisnaisliiton jäsenmäärä lähes kaksinkertaistui, ja sosiaalidemokraattisen puolueen jäsenistä oli tämän jälkeen noin 119 000 eli neljännes naisia. Ruotsissa vastaava osuus oli 5 prosenttia.
Esitys lähetettiin sitten Pietariin, jossa Leo Mechelin esitteli asian keisarille ja puolsi naistemme oikeuksia. Keisari allekirjoitti autonomisen Suomen valtiopäiväjärjestyksen saadakseen yhden kolkan laajasta valtakunnastaan rauhalliseksi.
Valtiollinen äänioikeutemme määriteltiin vuoden 1906 valtiopäiväuudistuksessa yleiseksi, yhtäläiseksi ja salaiseksi. Tämä tarkoittaa, että äänioikeus on kaikilla Suomen kansalaisilla, että kaikilla on sama määrä ääniä (yksi) ja ettei kenenkään tarvitse näyttää antamaansa ääntä ulkopuolisille tai vaalivirkailijoille. Äänioikeusuudistus tapahtui yhdellä harppauksella, kun sekä miehet että naiset saivat äänioikeuden samalla kertaa.
Eräs Euroopan vanhakantaisimmista valtiopäivistä muuttui maanosan moderneimmaksi yksikamariseksi kansanedustuslaitokseksi.
Aura Korppi-Tommola | 13.6.2006
---
eduskuntaan ei jouduta, sinne edustetaan luotettavia, oikeudenmkaisia, kunniallisia kansalaisia... joiden arvomaailman on oikein jäsentynyt...
vai äänestetäänkö sinne itsekkäitä ja ahneita narsisteja, jotka ajavat vain oman intressiryhmänsä etuja.
Sehän riippuu äänestäjistä ja nukkuvista!
Tehdystä työstä pitää aina maksaa palkka. Kansanedustajien palkkatason pitäisi noudattaa edustamansa kansan palkkaa. Ylisuuret eläkkeet pois myös kansanedustajilta! Eläkepalkoille katto kuten muissa länsimaissa.
Vaikuttaminen tapahtuu vaaleissa ja äänestämällä. Jos äänestämme vastoin omaa etuamme ja siis kannatamme entistä sääty-yhteiskuntaa, jossa on vapaa-sääty (aateliset vapautettu veroista) jätämme äänestämättä tai äänestämme mahtisukuja ja maatalousmiljonäärien edustajia.
Mitä Suomessa tapahtuisi jos miljoona pienituloista jättäisi äänestämättä? HUH HUH.
Se merkitsisi paluuta taaksepäin 100 vuotta, eli säätyjen yhteiskuntaan, ilman yleistä äänioikeutta ilman demokratiaa.
"Kansanedustajien palkkatason pitäisi noudattaa edustamansa kansan palkkaa."
Kannatan tuota ehdotusta 100 %.
Totta tosiaankin. Eduskuntatyön pitäisi olla kutsumusammatti.
Kyllähän tehdystä työstä palkka pitää maksaa, mutta kohtuus kaikessa :)
Sillähän sitä voi vaikuttaa, ku äänestää uusia edustajia.
Nythän päättäjien on helppo niitä palkkoja nostaa, ku tietävät, ettei koko kansa välitä äänestää ja sillä tavalla yrittää muutosta.
Äänestäminen ku on ainoa laillinen keino vaikuttaa!
Jos haluaa vaikuttaa asioihin, hyvä tapa on osallistua äänestämällä. Toinen, ja ehkä parempi tapa on lähteä itse mukaan kunnallisvaaliehdokkaaksi. JOkaisella kuntalaisella on velvollisuus osallistua oman kunnan päätöksentekoon. Säälittävää on, jos tyydymme niihin päätöksiin, joita muut tekevät meidän puolestamme. Itseäni jurppii kunnissa tehtävät lyhytnäköiset päätökset lasten päivähoidon ja koululaisten iltapäiväkerhojen suhteen. Ei jurpi enää kauaa. Meinaan lähteä ehdolle kunnallisvaaleissa ja avata sanaisen arkkuni. Saattaa olla, että meitä samoin ajattelevia toiminnan ihmisiä on muitakin =)
Hyvä päätös. Uusia ehdokkaita joka vaaleihin, niin kiinnostus heräisi.
Tällä hetkellä poliitikot on tosiaan niin tottuneita siihen, ettei muutoksia tapahdu toisin sanoen ei uusia päättäjiä äänestetä.