Haasteellinen työntöjarrukysymys

Siis jos aisalta akselille menevää "vaijeria" vetää käsijarru niin silloin on jarru myös taaksepäin mutta jos samasta "vaijerista" vetää työntöjarru ei jarru lukkiudu taaksepäin ajettaessa...??

ABCDE kirjoitti:

Siis jos aisalta akselille menevää "vaijeria" vetää käsijarru niin silloin on jarru myös taaksepäin mutta jos samasta "vaijerista" vetää työntöjarru ei jarru lukkiudu taaksepäin ajettaessa...??

Lue lisää

Eiköhän se salaisuus piile siellä jarrurummun sisällä.

Käsijarru pitää taaksepäin tietyn verran. Mutta peruutettaessa taaksepäin vaikuttava voima on sen verran suurempi että jarruautomatiikka rummuissa alkaa toimia.

Kuten sanottua, käsijarru ei taaksepäin pidä 100%, eikä peruutettaessa jarrujen vastus ole 0%.

Al-Ko:n sivuilla tuo on selvitetty siten että insinöörimieskin sen ymmärtää.

Ei se tanko vaan jarrukengät kirjoitti:

Eiköhän se salaisuus piile siellä jarrurummun sisällä.

Käsijarru pitää taaksepäin tietyn verran. Mutta peruutettaessa taaksepäin vaikuttava voima on sen verran suurempi että jarruautomatiikka rummuissa alkaa toimia.

Kuten sanottua, käsijarru ei taaksepäin pidä 100%, eikä peruutettaessa jarrujen vastus ole 0%.

Al-Ko:n sivuilla tuo on selvitetty siten että insinöörimieskin sen ymmärtää.

Lue lisää

Tarkoittanet sivua:

http://www.suomi.al-ko.se/index.asp?CAT=17

Miten se salaisuus voi olla näin mystinen "Eiköhän se salaisuus piile siellä jarrurummun sisällä."

Tässä keskustelussa on vain 4 tilannetta:

1) Vedetään "jarruvaijerista" työntöpäällä kun vaunu liikkuu eteenpäin --> vaunu jarruttaa

2) Vedetään "jarruvaijerista" käsijarrulla kun vaunu liikkuu eteenpäin --> vaunu jarruttaa

3) Vedetään "jarruvaijerista" työntöpäällä kun vaunu liikkuu taaksepäin --> vaunu ei jarruta

4) Vedetään "jarruvaijerista" käsijarrulla kun vaunu liikkuu taaksepäin --> vaunu jarruttaa



Siis onko siellä pyörännavassa esim. jotakin elektroniikkaa, joka ratkaisee em. kohtien 3 ja 4 välillä pitääkö jarruttaa vaiko ei taaksepäin mentäessä? Kuitenkin samasta vivusta vedetään ja vaunu liikkuu taaksepäin.

Löytämäsi selvitys yllä olevassa linkissä on erittäin hyvä tätä keskustelua varten, mutta ei vastaa alkuperäisen viestin kysymykseen.

Siellä sanotaan:

"AL-KO jarrujärjestelmän aiheuttama peruutusvastus on äärimmäisen pieni, vain n. 1 %. Sääntöjen mukaan korkein sallittu on 8 % kokonaispainosta."

Ja em. jälkeen siellä sanotaan:

"Jos matkailuvaunua peruutettaessa käytetään käsijarrua on AL-KO:n jarrutusarvo 37% kokonaispainosta. Sääntöjen mukaan sen on oltava vähintään 18%. Tämä merkitsee turvallista vaunun käsittelyä."

Siis peruutusvastus on luokkaa 8% (max) ja akselista löytyy 37% "jarrutusarvoa". (=käsijarru jarruttaa taaksepäin ajettaessa)

Siis kysymys kuuluu edelleen miten jarrutusero em. kohdissa 3 ja 4 selittyy?

En tarkoita rumpujarrun itsetehostuksesta johtuvaa jarruvoiman eroa ajettaessa eteen tai taaksepäin.

ABCDE kirjoitti:

Tarkoittanet sivua:

http://www.suomi.al-ko.se/index.asp?CAT=17

Miten se salaisuus voi olla näin mystinen "Eiköhän se salaisuus piile siellä jarrurummun sisällä."

Tässä keskustelussa on vain 4 tilannetta:

1) Vedetään "jarruvaijerista" työntöpäällä kun vaunu liikkuu eteenpäin --> vaunu jarruttaa

2) Vedetään "jarruvaijerista" käsijarrulla kun vaunu liikkuu eteenpäin --> vaunu jarruttaa

3) Vedetään "jarruvaijerista" työntöpäällä kun vaunu liikkuu taaksepäin --> vaunu ei jarruta

4) Vedetään "jarruvaijerista" käsijarrulla kun vaunu liikkuu taaksepäin --> vaunu jarruttaa



Siis onko siellä pyörännavassa esim. jotakin elektroniikkaa, joka ratkaisee em. kohtien 3 ja 4 välillä pitääkö jarruttaa vaiko ei taaksepäin mentäessä? Kuitenkin samasta vivusta vedetään ja vaunu liikkuu taaksepäin.

Löytämäsi selvitys yllä olevassa linkissä on erittäin hyvä tätä keskustelua varten, mutta ei vastaa alkuperäisen viestin kysymykseen.

Siellä sanotaan:

"AL-KO jarrujärjestelmän aiheuttama peruutusvastus on äärimmäisen pieni, vain n. 1 %. Sääntöjen mukaan korkein sallittu on 8 % kokonaispainosta."

Ja em. jälkeen siellä sanotaan:

"Jos matkailuvaunua peruutettaessa käytetään käsijarrua on AL-KO:n jarrutusarvo 37% kokonaispainosta. Sääntöjen mukaan sen on oltava vähintään 18%. Tämä merkitsee turvallista vaunun käsittelyä."

Siis peruutusvastus on luokkaa 8% (max) ja akselista löytyy 37% "jarrutusarvoa". (=käsijarru jarruttaa taaksepäin ajettaessa)

Siis kysymys kuuluu edelleen miten jarrutusero em. kohdissa 3 ja 4 selittyy?

En tarkoita rumpujarrun itsetehostuksesta johtuvaa jarruvoiman eroa ajettaessa eteen tai taaksepäin.

Lue lisää

Ilman elektroniikkaakin mekaaninen järjestelmä "tunnistaa" pyöriikö pyörä eteenpäin vai taaksepäin.
Juuri siksi se salaisuus on siellä jarrurummun sisällä ja jarrukengissä.

Kun perävaunu irrotetaan vetoautosta ja käsijarru vedetään päälle ei mikään työnnä perävaunua taaksepäin. Jarrukenkien ei tarvitse reagoida.

Kun peruutat, työnnät vaunua taaksepäin ja pyörä pyörähtää hiukan taaksepäin, ja kas, jarrukengät kääntyvät.

Asian ymmärtämistä auttaa jos kykenee sisäistämään sen että työntöjarru toimii vain eteenpäin ajettaessa ja jarrutettaessa. Jos peruutat mäkeä alas ja painat auton jarrua ei työntöjarru reagoi mitenkään.

Tämä yksitoimisuus mahdollistaa kompromissin, jossa niin käsijarrun pito paikallaan seistessä kuin toisaalta jarrujen vapautuminen peruutettaessa on mahdollista. Mutta ei 100% teholla, vaan kompromissina.

Ja koska kyse on kompromissista ei työntöjarrullisen perävaunun käsijarrun pitoon taaksepäin voi luottaa täysin, vaan tarvitaan ne pyöräkiilat.

Yhtälailla peruuttaminen määrätyissä olosuhteissa ei onnistu, esimerkiksi jos on hyvin liukasta. Silloin perävaunun pyörät saattavat sitkeästi pysyä lukossa, koska kitka ei riitä.

Älä koskaan luota perävaunun käsijarrun pitoon taaksepäin. Käytä pyöräkiiloja ainakin jyrkissä mäissä.

Toivottavasti joku sanallisesti lahjakkaampi selittää meille kaikille asian ymmärrettävästi. Minä kyllä tiedän tarkkaan miten homma toimii, mutta kyvyt pukea asia ymmärrettäväksi selitykseksi puuttuvat!

ja monimutkaista... kirjoitti:

Ilman elektroniikkaakin mekaaninen järjestelmä "tunnistaa" pyöriikö pyörä eteenpäin vai taaksepäin.
Juuri siksi se salaisuus on siellä jarrurummun sisällä ja jarrukengissä.

Kun perävaunu irrotetaan vetoautosta ja käsijarru vedetään päälle ei mikään työnnä perävaunua taaksepäin. Jarrukenkien ei tarvitse reagoida.

Kun peruutat, työnnät vaunua taaksepäin ja pyörä pyörähtää hiukan taaksepäin, ja kas, jarrukengät kääntyvät.

Asian ymmärtämistä auttaa jos kykenee sisäistämään sen että työntöjarru toimii vain eteenpäin ajettaessa ja jarrutettaessa. Jos peruutat mäkeä alas ja painat auton jarrua ei työntöjarru reagoi mitenkään.

Tämä yksitoimisuus mahdollistaa kompromissin, jossa niin käsijarrun pito paikallaan seistessä kuin toisaalta jarrujen vapautuminen peruutettaessa on mahdollista. Mutta ei 100% teholla, vaan kompromissina.

Ja koska kyse on kompromissista ei työntöjarrullisen perävaunun käsijarrun pitoon taaksepäin voi luottaa täysin, vaan tarvitaan ne pyöräkiilat.

Yhtälailla peruuttaminen määrätyissä olosuhteissa ei onnistu, esimerkiksi jos on hyvin liukasta. Silloin perävaunun pyörät saattavat sitkeästi pysyä lukossa, koska kitka ei riitä.

Älä koskaan luota perävaunun käsijarrun pitoon taaksepäin. Käytä pyöräkiiloja ainakin jyrkissä mäissä.

Toivottavasti joku sanallisesti lahjakkaampi selittää meille kaikille asian ymmärrettävästi. Minä kyllä tiedän tarkkaan miten homma toimii, mutta kyvyt pukea asia ymmärrettäväksi selitykseksi puuttuvat!

Lue lisää

Jarrun itsetehostuksesta johtuen max jarruvoima voi olla eri etuperin ja takaperin jarrutettaessa, mutta tällä ei ole merkitystä. Käsijarrun pitää pitää molempiin suuntiin vähintään 18% verran eli kaikissa tilanteissa perävaunuajoneuvon voi jättää mäkeen ilman kiiloja yms.

Tämä kysymykseni on vastaava kuin esim. jos mies painaa valokytkintä olohuoneessa niin syttyy kattokruunu ja vaimo painaa samaa kytkintä niin syttyy jalkalamppu.

Käsijarrulla taaksepäin pyörää pyörittävä voima on aivan vastaava kuin normaalissa peruutuksessa. Siis miksi jarrukengät eivät anna periksi käsijarrulla?

ABCDE kirjoitti:

Jarrun itsetehostuksesta johtuen max jarruvoima voi olla eri etuperin ja takaperin jarrutettaessa, mutta tällä ei ole merkitystä. Käsijarrun pitää pitää molempiin suuntiin vähintään 18% verran eli kaikissa tilanteissa perävaunuajoneuvon voi jättää mäkeen ilman kiiloja yms.

Tämä kysymykseni on vastaava kuin esim. jos mies painaa valokytkintä olohuoneessa niin syttyy kattokruunu ja vaimo painaa samaa kytkintä niin syttyy jalkalamppu.

Käsijarrulla taaksepäin pyörää pyörittävä voima on aivan vastaava kuin normaalissa peruutuksessa. Siis miksi jarrukengät eivät anna periksi käsijarrulla?

Lue lisää

Pahasti olet pihalla höpinöinesi, jos todella uskot että täyteen kuormatun perävaunun voi jättää ylämäkeen käsijarrun varassa.

Minä tiedän 100 % varmaksi ettei se kärry pysy paikallaan ilman pyöräkiiloja. Olen testannut sen, olosuhteiden pakosta, uusilla kärryillä kymmeniä ja kymmeniä kertoja.

Sinä olet niin uskomattoman väsyttävä inttäjä, jolla ei ole edes alkeellisinta tietoa perävaunujarruista että voe pyhä sylvi.

Usko pois vaan kirjoitti:

Pahasti olet pihalla höpinöinesi, jos todella uskot että täyteen kuormatun perävaunun voi jättää ylämäkeen käsijarrun varassa.

Minä tiedän 100 % varmaksi ettei se kärry pysy paikallaan ilman pyöräkiiloja. Olen testannut sen, olosuhteiden pakosta, uusilla kärryillä kymmeniä ja kymmeniä kertoja.

Sinä olet niin uskomattoman väsyttävä inttäjä, jolla ei ole edes alkeellisinta tietoa perävaunujarruista että voe pyhä sylvi.

Lue lisää

Mainio sanonta:"...että voe pyhä sylvi. "

Itsekin viittasit Al-ko:n sivuihin. Siellä sanotaan, että käsijarrun pitää pitää 18% kokonaismassasta sekä etuperin, että takaperin.

18%:n jarruvoimatarve kohdataan tilanteessa, jossa perävaunu jätetään etuperin TAI takaperin mäkeen, jonka kaltevuus vastaa kolmiota, jonka vaakaetenemä on n. 10m ja korkeus 1,8m.

Ja ilman muuta perävaunujen jarrujen pitää toimia ilman kiiloja em. tilanteessa. Jos näin ei ole niin tiedossa on mielenkiintoisia oikeudenkäyntejä kun vahinko sattuu... siis varsinkin jos tehdasvalmisteiset kärryt ovat jo perusrakenteeltaan sellaisia, että käsijarru ei pidä takaperin.


Ainakin niissä perävaunuissa, joiden kanssa olen ollut tekemisissä, käsijarrun pito sääntöjen määräämällä teholla perustuu siihen, että käsijarruvipu vetää jarrutankoa pidemmän matkaa kuin työntöjarru. Tämä lisäliikepituus saa pyörät jarruttamaan sääntöjen määräämällä tavalla myös taaksepäin suuntautuvan liikkeen ollessa kyseessä.

Ongelma, joka liittyy tähän asiaan on se, että samalla tavalla kuin tehdasvalmisteiset vaunut myös pelkät tehdasvalmisteiset akselivarusteet vetopäineen on melko huonolaatuista rihkamaa. Kaikissa vivuissa ja vaijereissa yms. on joustoa ja siten säätämisen pelivarat ovat kiikun kaakun. Varsinkin uusissa laitteissa, joissa on vielä ns. asettumisjoustoa esim. jarrukengissä niin voi olla vaikeaa löytää sellaista säätöä, että jarru ei makaa koko ajan vähän päällä ja samanaikaisesti säätö on sen verran kireä, että käsijarru toimii myös takaperin pyöritettäessä pyörää.

Seuraava ongelma on kilometrien myötä kuluminen. Jossakin vaiheessa jarru on sen verran kaukana, että käsijarru ei enää toimi takaperin. On suorastaan ihme, että näistä syistä johtuvia onnettomuuksia ei ole ollut otsikoissa.

Mielestäni käsijarru pitäisi tarkistaa katsastuksessa myös takaperin pitämisen suhteen.

Huolestuttavaksi tilanteen tekee myös se, että tälläkin palstalla "asian harrastajatkin" tuntuvat olevan täysin pihalla työntöjarrun toimintaperiaatteista, rakenteesta ja jokapäiväiseen käyttöön ja huoltoon liittyvistä asioista.

ABCDE kirjoitti:

Mainio sanonta:"...että voe pyhä sylvi. "

Itsekin viittasit Al-ko:n sivuihin. Siellä sanotaan, että käsijarrun pitää pitää 18% kokonaismassasta sekä etuperin, että takaperin.

18%:n jarruvoimatarve kohdataan tilanteessa, jossa perävaunu jätetään etuperin TAI takaperin mäkeen, jonka kaltevuus vastaa kolmiota, jonka vaakaetenemä on n. 10m ja korkeus 1,8m.

Ja ilman muuta perävaunujen jarrujen pitää toimia ilman kiiloja em. tilanteessa. Jos näin ei ole niin tiedossa on mielenkiintoisia oikeudenkäyntejä kun vahinko sattuu... siis varsinkin jos tehdasvalmisteiset kärryt ovat jo perusrakenteeltaan sellaisia, että käsijarru ei pidä takaperin.


Ainakin niissä perävaunuissa, joiden kanssa olen ollut tekemisissä, käsijarrun pito sääntöjen määräämällä teholla perustuu siihen, että käsijarruvipu vetää jarrutankoa pidemmän matkaa kuin työntöjarru. Tämä lisäliikepituus saa pyörät jarruttamaan sääntöjen määräämällä tavalla myös taaksepäin suuntautuvan liikkeen ollessa kyseessä.

Ongelma, joka liittyy tähän asiaan on se, että samalla tavalla kuin tehdasvalmisteiset vaunut myös pelkät tehdasvalmisteiset akselivarusteet vetopäineen on melko huonolaatuista rihkamaa. Kaikissa vivuissa ja vaijereissa yms. on joustoa ja siten säätämisen pelivarat ovat kiikun kaakun. Varsinkin uusissa laitteissa, joissa on vielä ns. asettumisjoustoa esim. jarrukengissä niin voi olla vaikeaa löytää sellaista säätöä, että jarru ei makaa koko ajan vähän päällä ja samanaikaisesti säätö on sen verran kireä, että käsijarru toimii myös takaperin pyöritettäessä pyörää.

Seuraava ongelma on kilometrien myötä kuluminen. Jossakin vaiheessa jarru on sen verran kaukana, että käsijarru ei enää toimi takaperin. On suorastaan ihme, että näistä syistä johtuvia onnettomuuksia ei ole ollut otsikoissa.

Mielestäni käsijarru pitäisi tarkistaa katsastuksessa myös takaperin pitämisen suhteen.

Huolestuttavaksi tilanteen tekee myös se, että tälläkin palstalla "asian harrastajatkin" tuntuvat olevan täysin pihalla työntöjarrun toimintaperiaatteista, rakenteesta ja jokapäiväiseen käyttöön ja huoltoon liittyvistä asioista.

Lue lisää

Maailman johtavat ja laadukkaimmat akselistovalmistajat ovat Al-Ko ja Knott. TÜV ja DEKRA tutkivat nuo tuotteet hyvin tarkkaan.

Sinä mitätöit koko homman, myös meidän lainsäädäntöämme tiukemmat turvavaatimukset (pyöräkiilat).

Melkoinen mahtimies olet kyetessäsi tuomitsemaan Al-ko:n ja Knottin tuotteet "huonolaatuiseksi rihkamaksi"

Kylmä totuus on että olet tietämätön pelle, jolla on jokin kummallinen päähänpinttymä siitä että "itse tehty" on aina parempi kuin tehtaassa tehty.

Tiedoksi Sinulle sekin, että Suomi noudattaa EU-maista vähimmän mahdollisen määrän perävaunuja koskevia direktiivejä. Ja se jos mikä niitä onnettomuuksia mahdollistaa.

Itsesäätyvistä jarruistahan sinä et ole kuullutkaan...

Jos sinä saisit päättää niin varmasti autojen tehdasvalmistus lopetettaisiin ja joka mies rakentaisi omat autonsa, ja niistä tulisi muka parempia kuin tehdasvalmisteisista.

Olet omituinen tyyppi, ei muuta voi sanoa! Siis mies joka teilaa Al-Ko:n ja Knottin tuotteet? Kuka niitä parempia ja testatumpia tekee? Sinäkö? Salli mun nauraa.

Taas tultiin siihen, että tietämättömyytesi ja katkeruutesi tehdastuotteita kohtaan johtaa siihen ettei aikaa keskusteluun kanssasi kannat uhrata.

Näpertele mitä näpertelet, ja herra varjelkoon vastaantulijoita jos sinä ryhdyt akseleita ja vetopäitä tekemään 3,5 tonnin perävaunuihin!

Erehtymättömiin kyllästynyt kirjoitti:

Maailman johtavat ja laadukkaimmat akselistovalmistajat ovat Al-Ko ja Knott. TÜV ja DEKRA tutkivat nuo tuotteet hyvin tarkkaan.

Sinä mitätöit koko homman, myös meidän lainsäädäntöämme tiukemmat turvavaatimukset (pyöräkiilat).

Melkoinen mahtimies olet kyetessäsi tuomitsemaan Al-ko:n ja Knottin tuotteet "huonolaatuiseksi rihkamaksi"

Kylmä totuus on että olet tietämätön pelle, jolla on jokin kummallinen päähänpinttymä siitä että "itse tehty" on aina parempi kuin tehtaassa tehty.

Tiedoksi Sinulle sekin, että Suomi noudattaa EU-maista vähimmän mahdollisen määrän perävaunuja koskevia direktiivejä. Ja se jos mikä niitä onnettomuuksia mahdollistaa.

Itsesäätyvistä jarruistahan sinä et ole kuullutkaan...

Jos sinä saisit päättää niin varmasti autojen tehdasvalmistus lopetettaisiin ja joka mies rakentaisi omat autonsa, ja niistä tulisi muka parempia kuin tehdasvalmisteisista.

Olet omituinen tyyppi, ei muuta voi sanoa! Siis mies joka teilaa Al-Ko:n ja Knottin tuotteet? Kuka niitä parempia ja testatumpia tekee? Sinäkö? Salli mun nauraa.

Taas tultiin siihen, että tietämättömyytesi ja katkeruutesi tehdastuotteita kohtaan johtaa siihen ettei aikaa keskusteluun kanssasi kannat uhrata.

Näpertele mitä näpertelet, ja herra varjelkoon vastaantulijoita jos sinä ryhdyt akseleita ja vetopäitä tekemään 3,5 tonnin perävaunuihin!

Lue lisää

Suomen ajoneuvohallintokeskus on tietoinen ongelmasta. Mutta kustannussyistä johtuen perävaunujen jarruja ei katsastuksessa tarkisteta taakse suuntaan.

O2 perävaunujen jarruvaatimuksia löytyy mm. sivulta kohdasta vetopäät:
http://www.suomi.al-ko.se/index.asp?CAT=17

Em. sivuilta voit lukea hyvien ja havainnollisten kuvien avulla periaatteet jarruvaatimuksista. Em. sivulta näet, että vähintään 18% jarruvoima tarvitaan molempiin suuntiin.

Kun itse katsastin 2 vuotta sitten O2 vaununi ei pyöräkiiloja vaadittu. Tosin luotin silloin katsastusaseman ammattitaitoon enkä selvittänyt asiaa muualta.

Mutta kieltämättä pyöräkiilavaatimus olisi asiallinen koska vaunujen jarrut ovat mitä ovat.

Itselläni ei ole pyöräkiiloja koska vaunussani on toimiva käsijarru molempiin suuntiin. Tosin vivuston säädössä ei ole paljonkaan toleranssia virheille ja kulumiselle. Pienikin kulumismuutos tekee käsijarrun toimimattomaksi taakse suuntaan.

Voisitko muuten laittaa vastaukseksi missä laissa tai direktiivissä pyöräkiilat vaaditaan o2 luokan perävaunuun?


Edellä kerrottu 18% vaatimus on aika kova. Esim. maanteillä merkitään usein jo 7% mäet jyrkkänä nousuna/laskuna kuten esim Nokian Sarkolassa poikkeuksellisen pitkä nousu.


En tiedä oletko ollut mukana agreditoitujen tutkimuslaitosten tekemissä direktiivien mukaisissa testeissä. Mutta voi kertoa sinulle, että arvovaltaistenkaan testauslaitosten testit eivät useinkaan vastaa näin konkreettisiin kysymyksiin, joista nyt väitellään.

Esim. näitä akseli-vetopää -yhdistelmiä on yleensä taulukoitu pitkät taulukot, joissa paljolti käytetään muutamaa perustuotetta yhdisteltynä erilaisiin tuoteconfiguraatioihin. En ihmettelisi vaikka vetopäät olisi testattu yksinään ilman yhtäkään vetopään ja akselin todellista yhdistelmää. Todennäköisesti ne ovat kuitenkin testanneet yhden vetopään ja akselin yhdistelmän, joka on oletettu kriittisimmäksi yhdistelmäksi koko configuraatio tuotesarjassa. Muut yhdistelmät on perusteltu päättelemällä tai joissakin tapauksissa laskemalla.

Testit eivät siis takaa, että tuoteperhe on viimeiseen configuraation saakka perusteellisesti testattu ja hyväksi havaittu.

Suomessa tehdyissä testeissä vaatimukset ovat yleensä kovemmat kuin muualla, koska vähäisempi kokemus tekee araksi. Tosin Suomessa ei taida edes VTT olla agreditoitu laitos.

Ajatteleppa esim. telivaunun jarruvipuja. Oma vaununi on yksiakselinen ja jarruvipujen säätö oli kiikun kaakun mahdollista. Kun lisätään vaunuun toinen akseli niin erilaiset joustot vivuissa yms. kaksinkertaistuvat. Silloin käsijarrun säätö toimivaksi tuskin onnistuu lainkaan.

ABCDE kirjoitti:

Suomen ajoneuvohallintokeskus on tietoinen ongelmasta. Mutta kustannussyistä johtuen perävaunujen jarruja ei katsastuksessa tarkisteta taakse suuntaan.

O2 perävaunujen jarruvaatimuksia löytyy mm. sivulta kohdasta vetopäät:
http://www.suomi.al-ko.se/index.asp?CAT=17

Em. sivuilta voit lukea hyvien ja havainnollisten kuvien avulla periaatteet jarruvaatimuksista. Em. sivulta näet, että vähintään 18% jarruvoima tarvitaan molempiin suuntiin.

Kun itse katsastin 2 vuotta sitten O2 vaununi ei pyöräkiiloja vaadittu. Tosin luotin silloin katsastusaseman ammattitaitoon enkä selvittänyt asiaa muualta.

Mutta kieltämättä pyöräkiilavaatimus olisi asiallinen koska vaunujen jarrut ovat mitä ovat.

Itselläni ei ole pyöräkiiloja koska vaunussani on toimiva käsijarru molempiin suuntiin. Tosin vivuston säädössä ei ole paljonkaan toleranssia virheille ja kulumiselle. Pienikin kulumismuutos tekee käsijarrun toimimattomaksi taakse suuntaan.

Voisitko muuten laittaa vastaukseksi missä laissa tai direktiivissä pyöräkiilat vaaditaan o2 luokan perävaunuun?


Edellä kerrottu 18% vaatimus on aika kova. Esim. maanteillä merkitään usein jo 7% mäet jyrkkänä nousuna/laskuna kuten esim Nokian Sarkolassa poikkeuksellisen pitkä nousu.


En tiedä oletko ollut mukana agreditoitujen tutkimuslaitosten tekemissä direktiivien mukaisissa testeissä. Mutta voi kertoa sinulle, että arvovaltaistenkaan testauslaitosten testit eivät useinkaan vastaa näin konkreettisiin kysymyksiin, joista nyt väitellään.

Esim. näitä akseli-vetopää -yhdistelmiä on yleensä taulukoitu pitkät taulukot, joissa paljolti käytetään muutamaa perustuotetta yhdisteltynä erilaisiin tuoteconfiguraatioihin. En ihmettelisi vaikka vetopäät olisi testattu yksinään ilman yhtäkään vetopään ja akselin todellista yhdistelmää. Todennäköisesti ne ovat kuitenkin testanneet yhden vetopään ja akselin yhdistelmän, joka on oletettu kriittisimmäksi yhdistelmäksi koko configuraatio tuotesarjassa. Muut yhdistelmät on perusteltu päättelemällä tai joissakin tapauksissa laskemalla.

Testit eivät siis takaa, että tuoteperhe on viimeiseen configuraation saakka perusteellisesti testattu ja hyväksi havaittu.

Suomessa tehdyissä testeissä vaatimukset ovat yleensä kovemmat kuin muualla, koska vähäisempi kokemus tekee araksi. Tosin Suomessa ei taida edes VTT olla agreditoitu laitos.

Ajatteleppa esim. telivaunun jarruvipuja. Oma vaununi on yksiakselinen ja jarruvipujen säätö oli kiikun kaakun mahdollista. Kun lisätään vaunuun toinen akseli niin erilaiset joustot vivuissa yms. kaksinkertaistuvat. Silloin käsijarrun säätö toimivaksi tuskin onnistuu lainkaan.

Lue lisää

Jaarituksesi on pohjattoman päätymätöntä. Vastaan vain tämän kerran, ja koska olet lukutaidoton tai et ymmärrä luettua, korostan että olen todennut että MUUALLA, SAKSASSA, MUISSA EU-MAISSA vaaditaan pyöräkiilat.

Ei niitä Suomessa vaadita. Enkä ole missään niin väittänyt.

Suomihan noudattaa EU-maista vähimmän mahdollisen määrän perävaunuja koskevia direktiivejä. Meillä vedotaan aina viimeiseen asti kansallisiin erityisolosuhteisiin. Myös raskaan kaluston puolella. Osin juuri siksi että Suomessa jokainen instanssi on täynnä kaltaisiasi höpöhöpöteoreetikkoja, jotka aina ovat vakuuttuneita siitä että muut eivät tiedä mitään.

Hyvästi.

Tosi kyllästynyt kirjoitti:

Jaarituksesi on pohjattoman päätymätöntä. Vastaan vain tämän kerran, ja koska olet lukutaidoton tai et ymmärrä luettua, korostan että olen todennut että MUUALLA, SAKSASSA, MUISSA EU-MAISSA vaaditaan pyöräkiilat.

Ei niitä Suomessa vaadita. Enkä ole missään niin väittänyt.

Suomihan noudattaa EU-maista vähimmän mahdollisen määrän perävaunuja koskevia direktiivejä. Meillä vedotaan aina viimeiseen asti kansallisiin erityisolosuhteisiin. Myös raskaan kaluston puolella. Osin juuri siksi että Suomessa jokainen instanssi on täynnä kaltaisiasi höpöhöpöteoreetikkoja, jotka aina ovat vakuuttuneita siitä että muut eivät tiedä mitään.

Hyvästi.

Lue lisää

Saksalaiset hyväksynnät tekevät autuaaksi. Mitä mieltä muuten olet halpaliikkeissä myytävistä työkaluista kuten esim. tämä 19.90 e hallitunkit tai vastaavat taljat yms.? Niissä näkyy olevan TUVIN hyväksynnät. Itsellänikin on sellaista kamaa mutta en laske hyväksyntöjen varaan piiruakaan. Kun tietää ja osaa niin ei siinä isoa ongelmaa ole mutta auta armias jos käytät niitä vähänkin harkitsemattomasti esim. kuormitat epäsymmetrisesti niin sökö on.

ABCDE kirjoitti:

Saksalaiset hyväksynnät tekevät autuaaksi. Mitä mieltä muuten olet halpaliikkeissä myytävistä työkaluista kuten esim. tämä 19.90 e hallitunkit tai vastaavat taljat yms.? Niissä näkyy olevan TUVIN hyväksynnät. Itsellänikin on sellaista kamaa mutta en laske hyväksyntöjen varaan piiruakaan. Kun tietää ja osaa niin ei siinä isoa ongelmaa ole mutta auta armias jos käytät niitä vähänkin harkitsemattomasti esim. kuormitat epäsymmetrisesti niin sökö on.

Lue lisää

Olkoon sitten niin. Vain sinä tiedät, vain sinä osaat, vain Suomessa tiedetään, vain Suomessa osataan, ja vain sinä puhut asiaa. Vain sinä olet kaikkitietävä ja erehtymätön.

Olkoon siis niin, että TÜV ja DEKRA ovat humpuukilaitoksia, VTT ei tiedä mitään, sähkötarkastuslaitos on huijausta, kaikki ulkomailta tuleva on humpuukia, kaikki tehdasvalmistus on hulppeata petosta.

Olkoon sitten niin että AKE tietää mutta huijaa, katsastusmiehet eivät tee työtään oikein, ja olkoon sitten niin että vain ja ainoastaan sinun perävaunussasi on täydellisesti kaikkiin suuntiin toimiva jarrujärjestelmä.

Erehtymättömyytesi ja kaikkien muiden tahojen tietämättömyys mykistävät minut.

Olet varmasti eräs maailman parhaiten palkatuista henkilöistä, tai kenties parhaiten menestyvä yrittäjä - sillä noin ylivertainen ihminen ei missään tapauksessa voi olla ns. tavallinen ihminen.

Kauan se kesti, mutta täältä se löytyi - Suoli24 palstalta - maailman täydellisin ihminen! Sinä, juuri Sinä. Vilpittömät onnitteluni!

Annan periksi kirjoitti:

Olkoon sitten niin. Vain sinä tiedät, vain sinä osaat, vain Suomessa tiedetään, vain Suomessa osataan, ja vain sinä puhut asiaa. Vain sinä olet kaikkitietävä ja erehtymätön.

Olkoon siis niin, että TÜV ja DEKRA ovat humpuukilaitoksia, VTT ei tiedä mitään, sähkötarkastuslaitos on huijausta, kaikki ulkomailta tuleva on humpuukia, kaikki tehdasvalmistus on hulppeata petosta.

Olkoon sitten niin että AKE tietää mutta huijaa, katsastusmiehet eivät tee työtään oikein, ja olkoon sitten niin että vain ja ainoastaan sinun perävaunussasi on täydellisesti kaikkiin suuntiin toimiva jarrujärjestelmä.

Erehtymättömyytesi ja kaikkien muiden tahojen tietämättömyys mykistävät minut.

Olet varmasti eräs maailman parhaiten palkatuista henkilöistä, tai kenties parhaiten menestyvä yrittäjä - sillä noin ylivertainen ihminen ei missään tapauksessa voi olla ns. tavallinen ihminen.

Kauan se kesti, mutta täältä se löytyi - Suoli24 palstalta - maailman täydellisin ihminen! Sinä, juuri Sinä. Vilpittömät onnitteluni!

Lue lisää

Ehkä nyt vähän liioittelet osaamistani ja hyvyyttäni. Mutta kiitos onnitteluista!

Lohdutukseksesi voi kertoa, että yleishyvällä ei ole helppoa nykyaikaisessa yhteiskunnassa. Kateelliset pitävät huolen siitä.

Olet oikeassa taloudellinen asemani on hyvä siitäkin huolimatta, että rehellisellä suhtautumisella yhteiskuntaan, bisnekseen ja tekniikkaan ei ole mitään mahdollisuutta "päästä pitkälle".

Myös perheasioiden pitäminen balanssissa ei tue menestymistä uralla tai yrityselämässä.

Ainoastaan tekemällä surutta ala-arvoista rajoja hipovaa laatua voi menestyä bisneksessä ja ottamalla älyttömiä riskejä.

ABCDE kirjoitti:

Suomen ajoneuvohallintokeskus on tietoinen ongelmasta. Mutta kustannussyistä johtuen perävaunujen jarruja ei katsastuksessa tarkisteta taakse suuntaan.

O2 perävaunujen jarruvaatimuksia löytyy mm. sivulta kohdasta vetopäät:
http://www.suomi.al-ko.se/index.asp?CAT=17

Em. sivuilta voit lukea hyvien ja havainnollisten kuvien avulla periaatteet jarruvaatimuksista. Em. sivulta näet, että vähintään 18% jarruvoima tarvitaan molempiin suuntiin.

Kun itse katsastin 2 vuotta sitten O2 vaununi ei pyöräkiiloja vaadittu. Tosin luotin silloin katsastusaseman ammattitaitoon enkä selvittänyt asiaa muualta.

Mutta kieltämättä pyöräkiilavaatimus olisi asiallinen koska vaunujen jarrut ovat mitä ovat.

Itselläni ei ole pyöräkiiloja koska vaunussani on toimiva käsijarru molempiin suuntiin. Tosin vivuston säädössä ei ole paljonkaan toleranssia virheille ja kulumiselle. Pienikin kulumismuutos tekee käsijarrun toimimattomaksi taakse suuntaan.

Voisitko muuten laittaa vastaukseksi missä laissa tai direktiivissä pyöräkiilat vaaditaan o2 luokan perävaunuun?


Edellä kerrottu 18% vaatimus on aika kova. Esim. maanteillä merkitään usein jo 7% mäet jyrkkänä nousuna/laskuna kuten esim Nokian Sarkolassa poikkeuksellisen pitkä nousu.


En tiedä oletko ollut mukana agreditoitujen tutkimuslaitosten tekemissä direktiivien mukaisissa testeissä. Mutta voi kertoa sinulle, että arvovaltaistenkaan testauslaitosten testit eivät useinkaan vastaa näin konkreettisiin kysymyksiin, joista nyt väitellään.

Esim. näitä akseli-vetopää -yhdistelmiä on yleensä taulukoitu pitkät taulukot, joissa paljolti käytetään muutamaa perustuotetta yhdisteltynä erilaisiin tuoteconfiguraatioihin. En ihmettelisi vaikka vetopäät olisi testattu yksinään ilman yhtäkään vetopään ja akselin todellista yhdistelmää. Todennäköisesti ne ovat kuitenkin testanneet yhden vetopään ja akselin yhdistelmän, joka on oletettu kriittisimmäksi yhdistelmäksi koko configuraatio tuotesarjassa. Muut yhdistelmät on perusteltu päättelemällä tai joissakin tapauksissa laskemalla.

Testit eivät siis takaa, että tuoteperhe on viimeiseen configuraation saakka perusteellisesti testattu ja hyväksi havaittu.

Suomessa tehdyissä testeissä vaatimukset ovat yleensä kovemmat kuin muualla, koska vähäisempi kokemus tekee araksi. Tosin Suomessa ei taida edes VTT olla agreditoitu laitos.

Ajatteleppa esim. telivaunun jarruvipuja. Oma vaununi on yksiakselinen ja jarruvipujen säätö oli kiikun kaakun mahdollista. Kun lisätään vaunuun toinen akseli niin erilaiset joustot vivuissa yms. kaksinkertaistuvat. Silloin käsijarrun säätö toimivaksi tuskin onnistuu lainkaan.

Lue lisää

Juttusi ovat sikäli mielenkiintoisia että niiden punaisena lankana on teollisen tuotannon moittiminen, ja virallisten tutkimuslaitosten tulosten mitätöinti.

Faktaa kuitenkin on, että päällekirjoittanut on myynyt kohta kymmenen vuotta ammattikäyttöön O1 ja O2 luokan perävaunuja, lähes tuhat kappaletta. Kaikki sarjavalmisteisia, tehdasvalmisteisia.

Yhdessä ( 1 ) vetopäässä on ollut takuuongelma. Yhdessäkään muussa kärryssä ei ole ilmennyt takuuongelmia. Takuu on kaksi (2) vuotta ja yksi lisävuosi.

Parhaimmillaan näillä kärryillä on rahdattu tavaraa satoja tuhansia kilometrejä. Asiakkaat ovat erittäin, erittäin tyytyväisiä.

Jokin ristiriita on todellisuuden ja sinun näkemystesi välillä. Oletko miettinyt sitä?

Perävaunukauppias kirjoitti:

Juttusi ovat sikäli mielenkiintoisia että niiden punaisena lankana on teollisen tuotannon moittiminen, ja virallisten tutkimuslaitosten tulosten mitätöinti.

Faktaa kuitenkin on, että päällekirjoittanut on myynyt kohta kymmenen vuotta ammattikäyttöön O1 ja O2 luokan perävaunuja, lähes tuhat kappaletta. Kaikki sarjavalmisteisia, tehdasvalmisteisia.

Yhdessä ( 1 ) vetopäässä on ollut takuuongelma. Yhdessäkään muussa kärryssä ei ole ilmennyt takuuongelmia. Takuu on kaksi (2) vuotta ja yksi lisävuosi.

Parhaimmillaan näillä kärryillä on rahdattu tavaraa satoja tuhansia kilometrejä. Asiakkaat ovat erittäin, erittäin tyytyväisiä.

Jokin ristiriita on todellisuuden ja sinun näkemystesi välillä. Oletko miettinyt sitä?

Lue lisää

Kertomasi ei ole suoraan vertailukelpoinen todellisuuden kanssa.

Onsinnäkin hyvin suuri osa vaunuista menee perheisiin, joissa perheenisälle on tärkeää vain se, että on katoksessa telikärry kuomulla. Mutta koskaan näillä kärryillä ei kuskata mitään merkittävää, vain ehkä uusia huonekaluja.
Näissä tapauksissa on selvää, että vaunu ei rikkoudu.

Toinen ääripää on se, että käyttäjä on niin ronski ja välinpitämätön, että pudottaa kaivurilla varakauhan karkeasti kyytiin seurauksista välittämättä. Vaunut vääntyvät, laidat rikkoutuvat yms., mutta käyttäjä todellakaan välitä miten vaunu kestää kys. käytön tai sitten he välittävät mutta eivät kehtaa mennä valittamaan koska syy on itsessä.

Kolmas syy on se, että itsekin varmaan tiedät miten toivotonta on lähteä valittamaan myyjälle jostakin rihkamasta. On ylikuormitettu, on ajettu liian lujaa, ei kuulu minulle (olen myyjä) mene valtuutettuun huoltoon.

Kertoisitko minulle mikä sellainen vika esim. O1 luokan vaunuun voisi tulla, että se menisi takuuseen? Edes lampun poltin ei ole sellainen koska polttimot eivät kuulu takuukorvattaviin asioihin. Jos runko tms. esim vääntyy niin sehän on heti käyttövirhe eikä siten kuulu takuukorjattaviin.



Katsastusasemilta voit kysyä vetopäistä. Niiden takia vaunuja menee hylkyyn merkittävästi.

ABCDE kirjoitti:

Kertomasi ei ole suoraan vertailukelpoinen todellisuuden kanssa.

Onsinnäkin hyvin suuri osa vaunuista menee perheisiin, joissa perheenisälle on tärkeää vain se, että on katoksessa telikärry kuomulla. Mutta koskaan näillä kärryillä ei kuskata mitään merkittävää, vain ehkä uusia huonekaluja.
Näissä tapauksissa on selvää, että vaunu ei rikkoudu.

Toinen ääripää on se, että käyttäjä on niin ronski ja välinpitämätön, että pudottaa kaivurilla varakauhan karkeasti kyytiin seurauksista välittämättä. Vaunut vääntyvät, laidat rikkoutuvat yms., mutta käyttäjä todellakaan välitä miten vaunu kestää kys. käytön tai sitten he välittävät mutta eivät kehtaa mennä valittamaan koska syy on itsessä.

Kolmas syy on se, että itsekin varmaan tiedät miten toivotonta on lähteä valittamaan myyjälle jostakin rihkamasta. On ylikuormitettu, on ajettu liian lujaa, ei kuulu minulle (olen myyjä) mene valtuutettuun huoltoon.

Kertoisitko minulle mikä sellainen vika esim. O1 luokan vaunuun voisi tulla, että se menisi takuuseen? Edes lampun poltin ei ole sellainen koska polttimot eivät kuulu takuukorvattaviin asioihin. Jos runko tms. esim vääntyy niin sehän on heti käyttövirhe eikä siten kuulu takuukorjattaviin.



Katsastusasemilta voit kysyä vetopäistä. Niiden takia vaunuja menee hylkyyn merkittävästi.

Lue lisää

No sinä se oot täysin lukutaidoton. Eikä taida ymmärryskään olla kohillaan?

ABCDE kirjoitti:

Kertomasi ei ole suoraan vertailukelpoinen todellisuuden kanssa.

Onsinnäkin hyvin suuri osa vaunuista menee perheisiin, joissa perheenisälle on tärkeää vain se, että on katoksessa telikärry kuomulla. Mutta koskaan näillä kärryillä ei kuskata mitään merkittävää, vain ehkä uusia huonekaluja.
Näissä tapauksissa on selvää, että vaunu ei rikkoudu.

Toinen ääripää on se, että käyttäjä on niin ronski ja välinpitämätön, että pudottaa kaivurilla varakauhan karkeasti kyytiin seurauksista välittämättä. Vaunut vääntyvät, laidat rikkoutuvat yms., mutta käyttäjä todellakaan välitä miten vaunu kestää kys. käytön tai sitten he välittävät mutta eivät kehtaa mennä valittamaan koska syy on itsessä.

Kolmas syy on se, että itsekin varmaan tiedät miten toivotonta on lähteä valittamaan myyjälle jostakin rihkamasta. On ylikuormitettu, on ajettu liian lujaa, ei kuulu minulle (olen myyjä) mene valtuutettuun huoltoon.

Kertoisitko minulle mikä sellainen vika esim. O1 luokan vaunuun voisi tulla, että se menisi takuuseen? Edes lampun poltin ei ole sellainen koska polttimot eivät kuulu takuukorvattaviin asioihin. Jos runko tms. esim vääntyy niin sehän on heti käyttövirhe eikä siten kuulu takuukorjattaviin.



Katsastusasemilta voit kysyä vetopäistä. Niiden takia vaunuja menee hylkyyn merkittävästi.

Lue lisää

Olen sivusta seurannut tätäkin keskustelua, johon ammattini vuoksi en mielelläni osallistuisi. Koska kuitenkin näyttää siltä että täällä riitelevät miehet eivätkä asiat niin lausun minäkin jotain.

O1 ja O2 luokan perävaunuja valmistetaan sekä suurissa että pienissä tehtaissa. Molempien perävaunutyyppien hintakirjokin on melkoisen laaja.

Kovin halvalla ei saa kovin hyvää, mutta moneen käyttöön se halpakin on riittävä. Hieman kalliimman pään perävaunut ovatkin sitten jo hyvin laadukkaita ja kestävät ankaran ammattimaisen käytön, niin O1 kuin O2 luokissakin.

Kuuden vuoden aikana myymistäni sadoista O2 luokan perävaunuista yksikään ei katsastuksessa ole mennyt hylkyyn vetopään vuoksi. Eikä käsijarrun, eikä työntöjarrun. Näistä perävaunuista varmasti 90 % on erittäin raskaassa ammattimaisessa käytössä. Puhutaan sellaisista kilometrimääristä kuin 100 000 - 500 000 km, ja koska kyseessä ovat ammattilaissarjan vaunut niin eipä niillä juuri tyhjinä ajella.

Myös myymäni O1 luokan vaunut ovat kestäneet mainiosti. Yksi ainoa vetopää on saatu rikki, ja sekin asiakkaan oman kertomuksen mukaan reilulla 1000 kg kuormalla. Todettakoon että asiakas sai veloituksetta uuden vetopään.

Yhtään runkoa ei ole vääntynyt, vaikka näitä O1 luokan kärryjä ovat käyttäneet ja käyttävät rakennus- ja saneerausliikkeet, mm. betonijätteen kuljetukseen kaatopaikalle.

Aivan varmasti markkinoilta löytyy heikkolaatuisiakin tuotteita. Tuskin kyseessä on sen kummempi ilmiö kuin automarkkinoilla. Halvimpien ja kalliimpien välillä on yleensä nähtävissä laatueroja.

Käyttäjilläkin on puutteensa. Kuinka moni muistaa ne pari rasvanippaa O2 luokan kärryn vetolaitteessa? Veikkaanpa että aika harva.

Ei näissä asioissa kannata niin hirveän tiukkapipoinen olla! Kun ostaa laatua niin saa laatua. Joku taas tekee itse ja saa laatua, toinen tekee itse ja saa sutta.

Eikö jo kannata lopettaa kinastelu ja keskittyä olennaiseen; esimerkiksi nopeusrajoitusten noudattamiseen, kytkentämassojen noudattamiseen, turvalliseen lastaukseen ja kuormansidontaan jne.

Hyvää kessä kaikille!