Eroan puolueesta, en kestä tätä pyrkyryyttä ja päämäärättömyyttä.
Eroan Ipusta
ipulisti, ex
13446
0Äänestä
Muut lukivat myös
Ketjusta on poistettu 1 sääntöjenvastainen viesti.
Odottaa vastausta
Näihin keskusteluihin ei ole vielä vastattu. Ole ensimmäinen.
Vastaukset 13
Vanhimmat
Viestistäsi voi päätellä, että et ole jäsen koskaan ollutkaan.
Ettekö huomaa tuon saman vekkulin jatkuvia itkuja "jäsenyydestään" eroamisillaan, jota ei ole tapahtunutkaan, koska ei hyväksytty jäseneksi. Hänen taustansa ovat sen verran arveluttavat, että oli viisainta jättää ulkopuolelle.
Nyt hän osoittaa kiukkuaan ja pettymystään väittämällä toistuvasti eroavansa puolueesta, jonka jäseneksi häntä ei ole koskaan edes kelpuutettu.
Näitä on moneksi.
Minäkin eroan, puolueen linja on kestämätöntä.
Puolueen linja on ihan muualla kuin tällaisessa "keskustelussa" eikä linja ole mihinkään muuttunut.
Joten turha provo oli "eroilmoituksesi".
mite kovi muis pualueis pyritää. Pienee joukkoo vaa kerrääntyy ne, jokka isoises ei pääsis lähimainkaa titteleil. Vaa ku mennähä vaik perussuomalaisii, siel piiripeejiit esteleet kykeneväisii ja toimivii jäsenii jot itte vaa ei joutuis vaakalaudal. Oo vaa tyytyväisnä ipus, tää o harvinaise puhras ja viksu pualuenoi niinku eettisest katottuna.
Jos on omasta mutta ei muiden mielestä kykenevä niin sellaisia pitääkin estellä.
karjalaisii kielt ku sie et ossaa. Sie se sotket koht kaik murteet sekasii. Jos siu o iha pakko osallistuu, ni tee se silviisii ku siu pittää.
Pankkikriisin pitkät varjot
Kirjoittanut: Timo - Erkki Heino 2.5.2008 klo 12.53
Pankkien kriisin pitkät varjot
TV 1 uusii Timo-Erkki Heinon pankkikriisi-dokumentteja
1990-luvun alun pankkikriisi ja lama ovat sodanjälkeisen Suomen järkyttävin ajanjakso. Vielä 15 vuoden jälkeenkin suuren laman tapahtumat tuntuvat monen suomalaisen elämässä.
TV1 esittää viitenä peräkkäisenä keskiviikkona Timo-Erkki Heinon dokumentteja pankkikriisistä, kriisin syistä, hoidosta ja seurauksista. Sarjan ensimmäinen ohjelma, Pankkiryöstö, on toukokuulta 1992 ja viimeisin, Lama ja oikeus, tämän vuoden tammikuulta. Ohjelmista muodostuu 15 vuoden kaari suomalaisen lähimenneisyyden kipeisiin asioihin.
7.5. alkaen keskiviikkoisin klo 18.30
Pankkikriisin pitkä varjo
90-luvun alun pankkikriisi ja lama ovat sodanjälkeisen Suomen synkin ajanjakso. Pankkikriisiohjelmien uusintasarjan aluksi lamatutkija Jaakko Kiander kertoo, kuinka syvät jäljet pankkikriisi suomalaisiin jätti – ja miksi.
7.5. klo 18.45
Pankkiryöstö
Aikaisemmin pankit maksoivat automaattisesti asiakkaiden laskut, nyt asia on päinvastoin. Haastateltavina mm. pankkihistorian tutkija Antti Kuusterä, Pankkitarkastusviraston ylijohtajat Jorma Aranko ja Jussi Linnamo sekä pörssikommentaattori Erkki Sinkko (1992)
14.5. klo 18.30
Pankkilaskun maksajat
Kaksiosaisen ohjelman ensimmäisessä osassa Liian paljon rahaa kerrotaan, kuinka pankkikriisiin jouduttiin. Toisessa osassa Syylliset ja syytetyt kysytään, mihin pankkikriisin miljardit katosivat? Haastateltavina mm. Esko Ollila, Pertti Voutilainen, Pekka Laajanen valtiovarainministeriöstä, tilintarkastaja Tauno Haataja sekä kansantaloustieteen professori Pekka Ahtiala. (1996)
21.5. klo 18.30
Pankkien uhrit
90-luvun alun pankkikriisissä 30 000 yritystä kaatui konkursseihin. Turhat konkurssit, turha työttömyys? Kenellä pakkohuutokaupattu omaisuus on nyt? Olisiko pankkien asemesta voitu pelastaa pankkien asiakkaat, yritykset? Pankkikriisissä konkurssiin kaatuneet pienyrittäjät kertovat tarinansa dokumentissa, joka vaikuttaa ja koskettaa edelleenkin (1998)
28.5. klo 18.30
Pankit tilillä
Pankkikriisin jälkinäytös oikeussalissa. Veronmaksaja ihmettelee ja maksaa. Pankkikriisiuusinta vuodelta 2000, jolloin säästöpankkioikeudenkäynnit olivat puolessa välissä.
4.6. klo 18.30
Lama ja oikeus
Virheellinen talouspolitiikka aiheutti laman, lama aiheutti pankkikriisin, pankkikriisi pankkituen, pankkituki syyllisten etsinnän ja syyllisten etsintä vahingonkorvausoikeudenkäynnit säästöpankkien hallitusten maallikkojäseniä vastaan. Vasta ny t kun 15 vuotta on kulunut, tämä Suomen suurin oikeudenkäyntien sarja on päättymässä. Lasku veronmaksajille useita kymmeniä miljoonia euroja. Kuinka tässä näin pääsi käymään? (tammikuu 2008)
...jaksaa jauhaa samaa paskaansa.
Vaihda jo virttä, pelle.
Miten tämä viesti liittyy eroamiseeni puolueesta? Jokohan kaikki ymmärtävät tuon viestin luettuaan, minkälainen tilanne on puolueessa. Kaiken maailman huru-ukkoja siellä pyörimässä.
Kalevi Kannus
Ylläpitäjä
Sr. Member
Viestejä: 260
Mistä kapitalismiin saisi kohtuutta?
« : Huhtikuu 28, 2008, 10:37:42 »
--------------------------------------------------------------------------------
Mistä kapitalismiin saisi kohtuutta? KAUPPALEHTI: maanantai 28.04.2008
Jos lama olisi aikanaan hoidettu paremmin, Suomi olisi tänään velaton maa. Näin sanoo Tapiola-yhtiöiden pääjohtaja Asmo Kalpala. – On aivan käsittämätöntä, että laman hoidossa keskityttiin vain pankkien pelastamiseen.
”Ihmisiä nöyryytettiin turhaan”
Kohtuutta olisi Kalpalan mukaan kaivattu myös laman velallisten kohtelussa. Hänestä laman suuri vääryys oli, että roskapankki Arsenal myi velkasaatavat julkisuudessa olleiden tietojen mukaan ulkomaille noin viiden prosentin arvosta.
Näin tapahtui ilman että akordia, velkojen kohtuullistamista, olisi edes tarjottu velallisille.
Kalpalan mielestä saatavien myyntiperusteet olisi viimein tutkittava perinpohjaisesti.
KAUPPALEHTI maanantaina 28.4.2008
Minäkään en tätä nykymenoa siedä. Itsenäisyyspuolue ei ole tehtäviensä tasalla.
Tiedote 12.05.2008, julkaisuvapaa
Pro Karelia
http://prokarelia.net
[email protected]
SOTASYYLLISYYS
Karelia Klubi 18 -lehti käsittelee sotasyyllisyyttä:
http://kareliaklubi.com/KareliaKlubiLehti/
1. Suomen sotasyyllisyyden raskas taakka -miksi?
2. Professori Kauko Sipposen haastattelu
Puolustuksen puheenvuoro, jota ei saatu pitää
3. Asianajaja Kari Silvennoisen haastattelu
Sotasyyllisyystuomiot voidaan purkaa
4. Jokke-Possun kuva kertoo sanoja enemmän:
"Kadonnut lehtikuva"
Kansakunta, joka jättää itse tuomitsemansa oman maan pelastaneet johtajansa syyllisiksi, on pelkääjien ja tahdottomien antautujien häpeällinen maa. Sellainen maa ei ansaitse oikeusvaltion ja itsenäisen kansakunnan arvoa.
Et voi olla syyllinen ja syytön yhtä aikaa. On valittava, oletko syyllinen vai syytön.
Poliittisesti rakennettua oikeusvelkaa ei pidä yrittää maksaa poliittisella liturgialla.
Koko artikkeli:
http://kareliaklubi.com/KareliaKlubiLehti/