Tuotantotapojen ketjuuntuminen

Tuotantotapojen ketjuuntuminen
Ihmisen vapautuminen vapaaseen tuotantotapaan, Itsesäätöisyyteen.

Jotta voimme ymmärtää riittävästi seuraavan, tulee meidän ymmärtää joitakin määritelmiä ensin oikein. Tuotantotapa, heijastusteoria, hegemonia, dialektiikan lait ja kategoriat. Nämä kaikki on luettavissa kirjallisuudesta ja kuuluvat saumatta nykyaikaiseen yleissivistykseen.
Kirjoitan sanan Tuotantotapa seuraavassa isolla, jotta korostuisi sen tärkeä teoreettinen merkitys.


Kieltämättä vaikeasti ymmärrettävä kysymys, puolueen itsekuoleennuttamien, vaikeaa koska emme ole kasvaneet uusiksi ihmisiksi luokattomassa yhteiskunnassa, vaan arvioimme tätä ja miljoonia muita kysymyksiä vain lähinnä subjektiivisesti. Teemme tämän arviomme vallitsevan yhteiskuntamuodostuman, kapitalismin sisällä, joka taasen peittelee yhteiskuntamuodostumien objektiiviset kehityslait ja kategoriat. Muuta mahdollisuuttahan meillä ei olekaan, koska ei ole kokemustakkaan mihin verrata (NL kokemuksena taasen oli vasta siirtymäajassa sosialismin sisällä) kuin olla objektiivinen niissä puitteissa joissa se on mahdollista, estääksemme subjektiivisen tekijän liiallisen osuuden päättelyssämme.
Voimme kuitenkin tarkastella historiallisena, mitä siellä NL:ssä oikein tehtiin ja etsiä vastauksia mm. siitä, oliko koulutuspolitiikka linjassa uuden ihmisen kasvamisen myötä, oliko Ihmisen työnorjuudesta vapautuminen kehittymässä ja oliko siis pääomien yksityisomistus lakkautettu ja missämäärin, ja kehittyikö puolue mihinkään suuntaan.
Lisäksi tulee etsiä vastauksia mahdollisuuteen, että jos tuotantotapa kerran määrää yhteiskunnan perustan ja se näin heijastaa yhteiskunnan päällysrakenteen. Niin toimiiko tämä esimerkki, myös toisenlaisen tuotantotavan yhteydessä, vai voimmeko todella kumota heijastusteorian.

Katson, että meillä ei ole mitään, ei siis mitään, millä kumoaisimme heijastusteorian, joten joudumme jättämään sen paradigmaksi tältä osin ja se määrää näin valtaisaa joukkoa asioita, joista emme pääse eroon, objektiivisesti mahdottomina kumota niitä näillä tiedoin kuin meillä on käytettävissä.
Olemme siis sen tosiasian kanssa vastatusten, että Tuotantotapa määrää yhteiskunnallisen tajunnan. Ja näin se tapahtuu myös toisissa Tuotantotavoissa. Koe on siis toistuvasti toistettavissa ... Jos asia kerran on näin, on oletus siitä, että uudenlainen Tuotantotapa luo uudenlaisen Ihmisen, täysin pätevä.

Tästä myös seuraa, että jos tämä Tuotantotapa jossa elämme eli kapitalismi luo tällaisen elämän kuin on todistettavasti olemassa ympärillämme täynnä toistuvaa ja lisääntyvää vääryyksien tuottamista. Ja jopa itse kapitalistinen Tuotantotapa on joutunut tämän kehityksen tosiasian kanssa vastatusten, että sen on pakko falsifioida itsensä, voidakseen korjata ongelmat, joita se Tuotantotapana tuottaa. Ja joka Tuotantotapa on juuri näiden muutosten este, jotta näitä virheitä voisi korjata. Kuten moni vielä luulee subjektiivisessa tilassaan, sen olevan jotenkin mahdollista.
Miksi kapitalismi ei silti tee näin ja falsifioi itseään, siksi koska kapitalismi yksinkertaisesti kieltää objektiivisen olemassa olonsa Tuotantotapana ja selittää itsensä jostakin vain tulleena ja siis lähinnä luotuna. Ei kapitalismilla näin ollen ole mitään syytä muuttaa yhteiskuntien kehitys käsitystä muuksi kuin nyt vallalla oleva kulutusyhteiskunta on. Ja siis antaa nykyisen käsityksen olla paikallaan ja selittää yhteiskunta jatkuvaksi taistelu areenaksi, joka ei etene vaan ainoastaan muuttuu politiikan avulla joksikin paremmaksi. Johonka käsitykseen se on saanut hegemonian valtaamalla, samaistumaan myös osan työväenluokkaa luulemaan, että muutos on jatkuvaa kehitystä taistelusta toiseen, että on olemassa myös hyvää kapitalismia. Jossa tilassa voidaan saavuttaa optimitila pisteyttämällä elämä kokonaisuudessaan pisteiksi, joilla voidaan määrittää koko yhteiskuntamuodostuma. Sitä se ei kerro, että kunkin pisteen arvon se määrittää itse, ja tätä työtä toteuttaa juuri SDP Suomessa eli työväenluokan hämätyin joukko ja hyvänä kakkosena SDP:stä seuraa Vasemmistoliitto, tuo uusi SDP:n apupuolue ja siis väärän teoriaan sisäänheittäjä puolue.

Kapitalismin kannattaa itsensä hengissä pitämiseksi siis kieltää materialistisen filosofian todistamat, yhteiskuntakehityksen lait ja kategoriat. Jotka todistaisivat yhteiskunnan muutoksen olevan kolmen keskeisen seikan oikein selittämää: ”Vastakohtien ja taistelun lakia”, ”määrällisten muutosten laadulliseksi muuttumisen lakia” ja ”kieltämisen kieltämisen lakia”, sekä materialistisen dialektiikan kategorioita; Yksityinen ja yleinen, sisältö ja muoto, olemus ja ilmiö, syy ja vaikutus, välttämättömyys ja sattuma, mahdollisuus ja todellisuus jne...
Nämä edellä mainitut lait ja kategoriat ovat Ihmisen monivuosisataisen kokemuksen, heidän toimintansa ja tietonsa yleistävää yhteenvetoa.

Kapitalismi elää ristiriidasta, jota se ei pysty ratkaisemaan, mutta joka pitää sitä hengissä, koska kieltää tuon ristiriidan ja lisäksi hallitsee hegemoniaa eli kansalaisten tajuntaa, jota se Tuotantotapana heijastusteorian avulla luo.
Muutostarve on siis näin ollen siirtynyt työväenluokalle, jolla päinvastoin kuin kapitalismilla on tarve itsensä vapauttamiseen kapitalistisesta Tuotantotavasta. Koska kapitalismi sitä orjuuttaa ja riistää näin työväenluokan työvoiman käytön seurauksena syntyneen vaurauden itselleen.

Tästä kaikesta seuraa, että työväenluokan on luotava itselleen puolue, joka kokoaa joukkoonsa ne ihmiset, jotka jaksavat syystä tai toisesta selvittää mm. näitä edellä olevia yhteiskunnallisia peruskysymyksiä ja niiden avulla luoda teoriaa, strategiaa ja taktiikkaa, siitä kuinka työväenluokka voidaan vapauttaa tästä kapitalismin sille luomasta vankilasta.
Mutta, jotta ei kävisi niin, että puolueesta tulee työväenluokan uusi vankila, tulee puolueen olla itse työväenluokkaa, jolloin sillä on sama tarve kuin työväenluokalla itsensä vapauttamiseen kapitalismista.
Siirtymäaikana työväenluokan diktatuurissa eli sosialismissa, puoluetta tarvitaan koska kyseessä on vielä vain siirtymäaikaa eli kapitalismin koneiston purkua ja uuden hegemonian valtaamista. Kapitalismin kuoleennuttua ja siirtymäajan tehtyä työnsä on yhteisölliseen maailmaan siirtymisen aika, ja siis johtavan puolueen itsensä kuoleennuttamisen aika.
Mutta joudumme nyt kysymään, kuka sitten johtaa tätä uutta Yhteisöllistä Tuotantotapaa, koska ei Ihminen ole vielä itsesäätöinen (itseäänkorjaava) vaan vasta vapautunut uuteen luokattomaan yhteiskuntaan. Jota yhteiskuntaa uhkaa edelleen monen moiset vaarat, kuten vastavallankumous ja sisäinen terrori.

Onko johtajuus siirrettävä kokemuksen ja karaistumisen saneelta menneen työväenluokan luomalta omalta puolueeltaan, uudelle kokemattomalle, ilman perinteitä olevalle johtojoukolle, joka ei ole edes kasvanut puolueeksi käytännössä ja taistelussa ja jolla ei ole teoriaa hallussaan. Onko todettava, että tällainen uusi hallintojoukko turvaa paremmin uuden yhteiskunnan luokattoman kehityksen vai onko se ehkä juuri se arvaamatontekijä, joka kääntää kehityksen suunnan nurinpäin. Asia on todella monimutkainen ja vaikea. En usko, että siihen voi varmaa vastausta antaa kuin ehkä tarkastelemalla yhteisöllisen eli kommunistisen yhteiskunnan itsensä kehittymistä kohti omaa kumoontumistaan uuden siirtymäajan koittaessa. Tällöin tulee voida jo nyt, tarkastellessamme tätä uutta tulevaa yhteiskuntamuodostumaa, antaa sillekin etäistavoite, joka luultavimmin, mutta ei vielä todistettavasti, on sen sisäinen kehityssuunta. Tätä kehitystä voi seurata mm. useiden skenaarioiden ja heikkojen signaalien vahvistumisen myötä, kuten nyt voimme seurata kapitalismin kehittymistä kohti monopolisoitumista ja kumoutumistaan.
Uskon tämän uuden kommunismin kumoavan kehityssuunnan kasvavan uuden Ihmisen tarpeista, kuten tämän kapitalismin ja kommunisminkin ja menneiden muiden Tuotantotapojen. Tällaiseksi tarpeeksi näen sen mikä ei vielä toteudu kommunismissa, joka kommunismi vasta vapauttaa Ihmisen luokkien herruudesta. Se mikä ei toteudu vielä kommunismissa täydellisesti on Ihmisen itsesäätöisyys, itseään korjaavuus ja se voisi olla se tarve, joka Ihmistä ohjaa kohti tulevaisuutta, joka on vielä kaukana, mutta jo kosketeltavissa käsittein. Tarpeemme on määriteltävissä pääpiirteissään, tyypillistämällä ne yhteisiksi elämän välttämättömyyden ehdoiksi ja toisaalta lisäämällä tähän yksilölliset ominaisuutemme. Näin voimme asettaa jo ennen tämän kapitalistisen Tuotantotavan kumoutumista jo sen kumoamaan tulevan Tuotantotavan, ja jonka voimme jo todistella kommunismiksi, ja vastaavasti tämän kommunismin kumoavan tuotantotavan, Itsesäätöisen Ihmisen Tuotantotavan.
Kommunismin ja sen kuoleennuttavan siirtymäajan kuluessa kuoleentuu myös lopullisesti puolue, jolle ei enää ole tarvetta. Koska kommunismi ei ole pätevä tarve palata takaisin Itsesäätöisen Ihmisen Tuotantotavasta kommunismin Tarvetuotantotapaan, koska kommunismin ihanne eli meidän ihanteemme ja tavoitteemme on juuri Itsesäätöinen Ihminen ja hänen Tuotantotapansa.

Nyt varmasti monet kysyvät, miksi emme mene suoraan Itsesäätöisen Ihmisen Tuotantotapaan, mutta he eivät silloin ajattele materialismin mukaan dialektisesti vaan mekaanisesti, Ihmisen tajunnan kehittymistä juuri Tuotantotavan kehityksen luomana eli ”Vastakohtien ja taistelun lain”, ”määrällisten muutosten laadulliseksi muuttumisen lain” ja ”kieltämisen kieltämisen lain” mukaisesti, sekä materialistisen dialektiikan kategorioiden; Yksityinen ja yleinen, sisältö ja muoto, olemus ja ilmiö, syy ja vaikutus, välttämättömyys ja sattuma, mahdollisuus ja todellisuus jne... mukaisesti.
Tulee siis huomata, että tajunnan kehitys on sidoksissa heijastukseen, juuri sen todellisuuden mukaan, joita eri Tuotantotavat määrittää ja jota kehitystä kuvaa totuudenmukaisesti edellä mainitut lait ja kategoriat.
Emme ole tulleet tähän hetkeen, missä nyt olemme valmiimpana kuin eriasteiset Tuotantotavat ovat sen mahdollistaneet, emme myöskään etene tästä muulla tavoin kuin Tuotantotapojen mahdollistamana. Koska Ihmisen käytännöllinen toiminta pitää uudistaa joka päivä, on Ihminen sidoksissa juuri kulloiseenkin Tuotantotapaansa.

Hannu Rainesto    Turku 16.11.2006
10275
Äänestä

Muut lukivat myös

Vastaukset 10

Vanhimmat

Kommunismi ja "ihmisen itsesäätöisyys"!

Setä nauraa taas het aamusta!

Yksilö on aina kielletty kommunismissa ja sitähän
sinäkin paasaat!

Yksilökeskeisyyden kieltämistä.

Miten helevetissä siihen sisältyy toive
itsesäätöisyydestä?

Äänestä
  • Aloittaja

    No hienoa, ymmärsit sentään ihmetellä ja tiedätkö mitä sinä ihmettelet?

    Omaa tyhmyyttäsi sinä ihmettelet, sillä ei kommunismi koskaan kiellä yksilöä ja yksilöllisyyttä. Ihminen on kommunismissa yksilön ja yhteisön summa, näiden välillä on katkeamaton suhde. Tämä on dialektiikaa, mutta tähän tulee lisätä vielä yksi tekijä, nimittäin luonto. Ihminen on luonnon, yksilön ja yhteisön summa.

    Jos tuhoamme luonnon, tuhoamme Ihmisen, jos tuhoamme yksilön, tuhoamme Ihmisen jos tuhoamme yhteisön tuhoamme ihmisen. Mietippäs jos osaat, mikä/mitkä vaihe meillä täällä kapitalismissa on nyt menossa.

    Äänestä

  • UPDATE_8746763 kirjoitti:

    No hienoa, ymmärsit sentään ihmetellä ja tiedätkö mitä sinä ihmettelet?

    Omaa tyhmyyttäsi sinä ihmettelet, sillä ei kommunismi koskaan kiellä yksilöä ja yksilöllisyyttä. Ihminen on kommunismissa yksilön ja yhteisön summa, näiden välillä on katkeamaton suhde. Tämä on dialektiikaa, mutta tähän tulee lisätä vielä yksi tekijä, nimittäin luonto. Ihminen on luonnon, yksilön ja yhteisön summa.

    Jos tuhoamme luonnon, tuhoamme Ihmisen, jos tuhoamme yksilön, tuhoamme Ihmisen jos tuhoamme yhteisön tuhoamme ihmisen. Mietippäs jos osaat, mikä/mitkä vaihe meillä täällä kapitalismissa on nyt menossa.

    Vaihe. Kommunismissa olisimme menossa jossain
    1979 vuoden lopun tienoilla.

    Mitäs niitä sosialistisiä ympäristöalan keksintöjä
    taas olikaan?

    Kommunismi on aina tuhonnut yksilön.

    Jos et usko niin tee kierros entiseen Euroopan
    punavankilaan ja käy kysymässä miten se yksilö
    siellä vapaudestaan nautti!

    Meillä täällä on menossa se vaihe joka kullakin
    on menossa.

    Yksilönä. Et sinä omaa mitään taitoa mestaroida
    ihmisen vaihetta kollektiivisesti.

    Yksilöstä homma lähtee kestävällä pohjalla.

    Eihän honkkarin paskaa ole mikään pakko mennä
    ostamaan! Vai onko?

    Pysyt pois sieltä, ei se sen kummempaa ole.

    Lakkaat kuluttamasta.

    Ei siihen mitään punaista terroria tarvita.

    Kommunismi tuhoaa nimenomaan ihmisen ja yhteisön.

    Että voit lopettaa tuon sönköttämisen.

    Niin on aina käynyt ja uskontosi uusiutumaton
    ydin varmistaa, että niin kävisi joka kerta.

    Ihminen on oma yksilönsä. Yhteisö muodostuu
    vapaassa kuviokellunnassa yksilöistä.

    Nimitäin en usko että toveri Urpo saisi olla
    oma itsensä teikäläisen mieleisessä yhteisössä.

    Teikäläinen saa vapaasti ilmaista itseään
    toveri Urpon kannattamassa yhteisössä.

    Huomaatko eron?

    Äänestä

Tämän teorialuennon jälkeen voinet selvittää, missä kohtaa tämä kuvaamaasi muuntautumisketjua ovat menossa a. Kuuba ja b. Pohjois-Korea.

Äkkiä ajatellen pisimmälle tässä dialektisessa transformaatiossa pääsi Kambotza Pol Potin aikana. Tosin samalla kolmannes väestöstä tapettiin, mutta sehän on pieni hinta kommunismin ihanuudesta vai kuinka?

Äänestä
  • Aloittaja

    Tyhmä mies 42, ei ymmärrä kuin paikalleen pysähtymisen ja sementoitumisen.

    Se mitä pol pot teki ei ollut mitään kommunismia, vaan lähinnä fasismia. Fasismi on taasen kapitalismin yksi muoto. Se mitä sinulleoikeisto määrittää, ei ole objektiivista vaan pelkkää soopaa ja sitä sinä sitten totuutena palvot.

    Äänestä

  • UPDATE_8746763 kirjoitti:

    Tyhmä mies 42, ei ymmärrä kuin paikalleen pysähtymisen ja sementoitumisen.

    Se mitä pol pot teki ei ollut mitään kommunismia, vaan lähinnä fasismia. Fasismi on taasen kapitalismin yksi muoto. Se mitä sinulleoikeisto määrittää, ei ole objektiivista vaan pelkkää soopaa ja sitä sinä sitten totuutena palvot.

    Puuttuminen johtaa kommunismissä usein
    Pol Potin omaisten miesten yksinvaltaan.

    Punalippuhan siellä salossa liehui.

    Ja koplan nimikin oli punakhmerit.

    Vastaas ihan mielenkiinnosta edelliseen kysymyk-
    seen.

    Fasismi on työväenpuolueperusteinen johdannainen
    30 luvun Saksasta.

    Tarkemmin Munchenistä.

    Otappas vähän laajennusta tuohon "oppineisuu-
    teesi" ja "tieteellisyyteesi".


    Veikeästi sanottu tuo paikallen pysähtyminen
    ja sementoituminen vauvelilta joka kertaa
    sata vuotta vanhaa hallintojärjestelmää
    tulevaisuuden keinona.

    Valitaanko vuoden edistynein suomalainen
    käänteisessä mielessä?

    Äänestä

  • UPDATE_8746763 kirjoitti:

    Tyhmä mies 42, ei ymmärrä kuin paikalleen pysähtymisen ja sementoitumisen.

    Se mitä pol pot teki ei ollut mitään kommunismia, vaan lähinnä fasismia. Fasismi on taasen kapitalismin yksi muoto. Se mitä sinulleoikeisto määrittää, ei ole objektiivista vaan pelkkää soopaa ja sitä sinä sitten totuutena palvot.

    mutta et ilmeisesti vastata kysymykseeni. Eli toistan sen vielä toisin:

    Esitä, missä viimeisen vuosisadan aika kokeillussa sosialistisessa valtiossa on päästy edes alkuun kuvailemassasi "tuotantotapojen järkeistämisessä".

    Ihmettelen myös, mistä tuon oikeiston esiin kaivoit. Minä olen kyllä lähinnä liberaali, vaikkakin Kokoomuksen jäsen.

    Äänestä

  • Aloittaja

    Mies 42 kirjoitti:

    mutta et ilmeisesti vastata kysymykseeni. Eli toistan sen vielä toisin:

    Esitä, missä viimeisen vuosisadan aika kokeillussa sosialistisessa valtiossa on päästy edes alkuun kuvailemassasi "tuotantotapojen järkeistämisessä".

    Ihmettelen myös, mistä tuon oikeiston esiin kaivoit. Minä olen kyllä lähinnä liberaali, vaikkakin Kokoomuksen jäsen.

    Sosialisointi on jo askel tuotantotapojen vaihtumiseen. Suomikin sosialisoi tappiot, mutta yksityistää voitot. Kapitalsitille tämä on järkevää, mutta muille tappiollista.

    Pankkikriisi tästä tunnettuna esimerkkinä.

    Todellinen sosialismi on siirtymätaloutta. Aikaa jona tuotantotavat vaihtuvat laadullisesti, mutta prosessissa.

    Äänestä

  • UPDATE_8746763 kirjoitti:

    Sosialisointi on jo askel tuotantotapojen vaihtumiseen. Suomikin sosialisoi tappiot, mutta yksityistää voitot. Kapitalsitille tämä on järkevää, mutta muille tappiollista.

    Pankkikriisi tästä tunnettuna esimerkkinä.

    Todellinen sosialismi on siirtymätaloutta. Aikaa jona tuotantotavat vaihtuvat laadullisesti, mutta prosessissa.

    Vai sosialisoi kaikki tappiot valtio Suomessa.

    Napsahdit taas naamalleen.

    Osakkeenomistajat menettivät esim. Yhdyspankissa
    yhdellä osakkeella 31,- ja muistaakseni 1,2 markan
    erotuksen.

    Miten valtio sosialisoi sijoittajien tappiot?

    Pankkien tilassa oli muutoin sama ilmiö joka
    tulisi sosialismin siirtymävaiheessa.

    Kun luotot jäävät maksamatta niin pankki alkaa
    het keikkua.

    Mutta Hannu nyt kerrot miten valtio osallistui
    kaikkien pankkien osalta osakkeiden arvon
    romahtamisen maksamiseen.

    Äänestä

  • Aloittaja

    T Urpo kirjoitti:

    Vai sosialisoi kaikki tappiot valtio Suomessa.

    Napsahdit taas naamalleen.

    Osakkeenomistajat menettivät esim. Yhdyspankissa
    yhdellä osakkeella 31,- ja muistaakseni 1,2 markan
    erotuksen.

    Miten valtio sosialisoi sijoittajien tappiot?

    Pankkien tilassa oli muutoin sama ilmiö joka
    tulisi sosialismin siirtymävaiheessa.

    Kun luotot jäävät maksamatta niin pankki alkaa
    het keikkua.

    Mutta Hannu nyt kerrot miten valtio osallistui
    kaikkien pankkien osalta osakkeiden arvon
    romahtamisen maksamiseen.

    Kysymyksesi sisältää myöntymisen, mutta vastausta voit kysellä niiltä sadoiltatuhansilta, jotka maksavat vieläkin tuota laskua. Vain poliisi Vistbackka oli oikessa, kun vaati velkojen maksamista velallisten kautta pankeille. Kukaan muu ei korvaansa lotkauttanut.

    Valtio siis korvasi, mutta maksaja oli velalliset!

    USA:ssa joka kymmenes Ihminen on riippuvainen ruokaavusta ja joka viides New Yorkilainen on riippuvainen leipäjonoista, kirjoittaa Iltalehti, joten sieltä se tulla taapertaa sinne peräkyläänkin, se kurjistuminen...

    Äänestä

Kommentoi aloitusta


UPDATE_8746763 kirjoitti:

Tuotantotapojen ketjuuntuminen
Ihmisen vapautuminen vapaaseen tuotantotapaan, Itsesäätöisyyteen.

Jotta voimme ymmärtää riittävästi seuraavan, tulee meidän ymmärtää joitakin määritelmiä ensin oikein. Tuotantotapa, heijastusteoria, hegemonia, dialektiikan lait ja kategoriat. Nämä kaikki on luettavissa kirjallisuudesta ja kuuluvat saumatta nykyaikaiseen yleissivistykseen.
Kirjoitan sanan Tuotantotapa seuraavassa isolla, jotta korostuisi sen tärkeä teoreettinen merkitys.


Kieltämättä vaikeasti ymmärrettävä kysymys, puolueen itsekuoleennuttamien, vaikeaa koska emme ole kasvaneet uusiksi ihmisiksi luokattomassa yhteiskunnassa, vaan arvioimme tätä ja miljoonia muita kysymyksiä vain lähinnä subjektiivisesti. Teemme tämän arviomme vallitsevan yhteiskuntamuodostuman, kapitalismin sisällä, joka taasen peittelee yhteiskuntamuodostumien objektiiviset kehityslait ja kategoriat. Muuta mahdollisuuttahan meillä ei olekaan, koska ei ole kokemustakkaan mihin verrata (NL kokemuksena taasen oli vasta siirtymäajassa sosialismin sisällä) kuin olla objektiivinen niissä puitteissa joissa se on mahdollista, estääksemme subjektiivisen tekijän liiallisen osuuden päättelyssämme.
Voimme kuitenkin tarkastella historiallisena, mitä siellä NL:ssä oikein tehtiin ja etsiä vastauksia mm. siitä, oliko koulutuspolitiikka linjassa uuden ihmisen kasvamisen myötä, oliko Ihmisen työnorjuudesta vapautuminen kehittymässä ja oliko siis pääomien yksityisomistus lakkautettu ja missämäärin, ja kehittyikö puolue mihinkään suuntaan.
Lisäksi tulee etsiä vastauksia mahdollisuuteen, että jos tuotantotapa kerran määrää yhteiskunnan perustan ja se näin heijastaa yhteiskunnan päällysrakenteen. Niin toimiiko tämä esimerkki, myös toisenlaisen tuotantotavan yhteydessä, vai voimmeko todella kumota heijastusteorian.

Katson, että meillä ei ole mitään, ei siis mitään, millä kumoaisimme heijastusteorian, joten joudumme jättämään sen paradigmaksi tältä osin ja se määrää näin valtaisaa joukkoa asioita, joista emme pääse eroon, objektiivisesti mahdottomina kumota niitä näillä tiedoin kuin meillä on käytettävissä.
Olemme siis sen tosiasian kanssa vastatusten, että Tuotantotapa määrää yhteiskunnallisen tajunnan. Ja näin se tapahtuu myös toisissa Tuotantotavoissa. Koe on siis toistuvasti toistettavissa ... Jos asia kerran on näin, on oletus siitä, että uudenlainen Tuotantotapa luo uudenlaisen Ihmisen, täysin pätevä.

Tästä myös seuraa, että jos tämä Tuotantotapa jossa elämme eli kapitalismi luo tällaisen elämän kuin on todistettavasti olemassa ympärillämme täynnä toistuvaa ja lisääntyvää vääryyksien tuottamista. Ja jopa itse kapitalistinen Tuotantotapa on joutunut tämän kehityksen tosiasian kanssa vastatusten, että sen on pakko falsifioida itsensä, voidakseen korjata ongelmat, joita se Tuotantotapana tuottaa. Ja joka Tuotantotapa on juuri näiden muutosten este, jotta näitä virheitä voisi korjata. Kuten moni vielä luulee subjektiivisessa tilassaan, sen olevan jotenkin mahdollista.
Miksi kapitalismi ei silti tee näin ja falsifioi itseään, siksi koska kapitalismi yksinkertaisesti kieltää objektiivisen olemassa olonsa Tuotantotapana ja selittää itsensä jostakin vain tulleena ja siis lähinnä luotuna. Ei kapitalismilla näin ollen ole mitään syytä muuttaa yhteiskuntien kehitys käsitystä muuksi kuin nyt vallalla oleva kulutusyhteiskunta on. Ja siis antaa nykyisen käsityksen olla paikallaan ja selittää yhteiskunta jatkuvaksi taistelu areenaksi, joka ei etene vaan ainoastaan muuttuu politiikan avulla joksikin paremmaksi. Johonka käsitykseen se on saanut hegemonian valtaamalla, samaistumaan myös osan työväenluokkaa luulemaan, että muutos on jatkuvaa kehitystä taistelusta toiseen, että on olemassa myös hyvää kapitalismia. Jossa tilassa voidaan saavuttaa optimitila pisteyttämällä elämä kokonaisuudessaan pisteiksi, joilla voidaan määrittää koko yhteiskuntamuodostuma. Sitä se ei kerro, että kunkin pisteen arvon se määrittää itse, ja tätä työtä toteuttaa juuri SDP Suomessa eli työväenluokan hämätyin joukko ja hyvänä kakkosena SDP:stä seuraa Vasemmistoliitto, tuo uusi SDP:n apupuolue ja siis väärän teoriaan sisäänheittäjä puolue.

Kapitalismin kannattaa itsensä hengissä pitämiseksi siis kieltää materialistisen filosofian todistamat, yhteiskuntakehityksen lait ja kategoriat. Jotka todistaisivat yhteiskunnan muutoksen olevan kolmen keskeisen seikan oikein selittämää: ”Vastakohtien ja taistelun lakia”, ”määrällisten muutosten laadulliseksi muuttumisen lakia” ja ”kieltämisen kieltämisen lakia”, sekä materialistisen dialektiikan kategorioita; Yksityinen ja yleinen, sisältö ja muoto, olemus ja ilmiö, syy ja vaikutus, välttämättömyys ja sattuma, mahdollisuus ja todellisuus jne...
Nämä edellä mainitut lait ja kategoriat ovat Ihmisen monivuosisataisen kokemuksen, heidän toimintansa ja tietonsa yleistävää yhteenvetoa.

Kapitalismi elää ristiriidasta, jota se ei pysty ratkaisemaan, mutta joka pitää sitä hengissä, koska kieltää tuon ristiriidan ja lisäksi hallitsee hegemoniaa eli kansalaisten tajuntaa, jota se Tuotantotapana heijastusteorian avulla luo.
Muutostarve on siis näin ollen siirtynyt työväenluokalle, jolla päinvastoin kuin kapitalismilla on tarve itsensä vapauttamiseen kapitalistisesta Tuotantotavasta. Koska kapitalismi sitä orjuuttaa ja riistää näin työväenluokan työvoiman käytön seurauksena syntyneen vaurauden itselleen.

Tästä kaikesta seuraa, että työväenluokan on luotava itselleen puolue, joka kokoaa joukkoonsa ne ihmiset, jotka jaksavat syystä tai toisesta selvittää mm. näitä edellä olevia yhteiskunnallisia peruskysymyksiä ja niiden avulla luoda teoriaa, strategiaa ja taktiikkaa, siitä kuinka työväenluokka voidaan vapauttaa tästä kapitalismin sille luomasta vankilasta.
Mutta, jotta ei kävisi niin, että puolueesta tulee työväenluokan uusi vankila, tulee puolueen olla itse työväenluokkaa, jolloin sillä on sama tarve kuin työväenluokalla itsensä vapauttamiseen kapitalismista.
Siirtymäaikana työväenluokan diktatuurissa eli sosialismissa, puoluetta tarvitaan koska kyseessä on vielä vain siirtymäaikaa eli kapitalismin koneiston purkua ja uuden hegemonian valtaamista. Kapitalismin kuoleennuttua ja siirtymäajan tehtyä työnsä on yhteisölliseen maailmaan siirtymisen aika, ja siis johtavan puolueen itsensä kuoleennuttamisen aika.
Mutta joudumme nyt kysymään, kuka sitten johtaa tätä uutta Yhteisöllistä Tuotantotapaa, koska ei Ihminen ole vielä itsesäätöinen (itseäänkorjaava) vaan vasta vapautunut uuteen luokattomaan yhteiskuntaan. Jota yhteiskuntaa uhkaa edelleen monen moiset vaarat, kuten vastavallankumous ja sisäinen terrori.

Onko johtajuus siirrettävä kokemuksen ja karaistumisen saneelta menneen työväenluokan luomalta omalta puolueeltaan, uudelle kokemattomalle, ilman perinteitä olevalle johtojoukolle, joka ei ole edes kasvanut puolueeksi käytännössä ja taistelussa ja jolla ei ole teoriaa hallussaan. Onko todettava, että tällainen uusi hallintojoukko turvaa paremmin uuden yhteiskunnan luokattoman kehityksen vai onko se ehkä juuri se arvaamatontekijä, joka kääntää kehityksen suunnan nurinpäin. Asia on todella monimutkainen ja vaikea. En usko, että siihen voi varmaa vastausta antaa kuin ehkä tarkastelemalla yhteisöllisen eli kommunistisen yhteiskunnan itsensä kehittymistä kohti omaa kumoontumistaan uuden siirtymäajan koittaessa. Tällöin tulee voida jo nyt, tarkastellessamme tätä uutta tulevaa yhteiskuntamuodostumaa, antaa sillekin etäistavoite, joka luultavimmin, mutta ei vielä todistettavasti, on sen sisäinen kehityssuunta. Tätä kehitystä voi seurata mm. useiden skenaarioiden ja heikkojen signaalien vahvistumisen myötä, kuten nyt voimme seurata kapitalismin kehittymistä kohti monopolisoitumista ja kumoutumistaan.
Uskon tämän uuden kommunismin kumoavan kehityssuunnan kasvavan uuden Ihmisen tarpeista, kuten tämän kapitalismin ja kommunisminkin ja menneiden muiden Tuotantotapojen. Tällaiseksi tarpeeksi näen sen mikä ei vielä toteudu kommunismissa, joka kommunismi vasta vapauttaa Ihmisen luokkien herruudesta. Se mikä ei toteudu vielä kommunismissa täydellisesti on Ihmisen itsesäätöisyys, itseään korjaavuus ja se voisi olla se tarve, joka Ihmistä ohjaa kohti tulevaisuutta, joka on vielä kaukana, mutta jo kosketeltavissa käsittein. Tarpeemme on määriteltävissä pääpiirteissään, tyypillistämällä ne yhteisiksi elämän välttämättömyyden ehdoiksi ja toisaalta lisäämällä tähän yksilölliset ominaisuutemme. Näin voimme asettaa jo ennen tämän kapitalistisen Tuotantotavan kumoutumista jo sen kumoamaan tulevan Tuotantotavan, ja jonka voimme jo todistella kommunismiksi, ja vastaavasti tämän kommunismin kumoavan tuotantotavan, Itsesäätöisen Ihmisen Tuotantotavan.
Kommunismin ja sen kuoleennuttavan siirtymäajan kuluessa kuoleentuu myös lopullisesti puolue, jolle ei enää ole tarvetta. Koska kommunismi ei ole pätevä tarve palata takaisin Itsesäätöisen Ihmisen Tuotantotavasta kommunismin Tarvetuotantotapaan, koska kommunismin ihanne eli meidän ihanteemme ja tavoitteemme on juuri Itsesäätöinen Ihminen ja hänen Tuotantotapansa.

Nyt varmasti monet kysyvät, miksi emme mene suoraan Itsesäätöisen Ihmisen Tuotantotapaan, mutta he eivät silloin ajattele materialismin mukaan dialektisesti vaan mekaanisesti, Ihmisen tajunnan kehittymistä juuri Tuotantotavan kehityksen luomana eli ”Vastakohtien ja taistelun lain”, ”määrällisten muutosten laadulliseksi muuttumisen lain” ja ”kieltämisen kieltämisen lain” mukaisesti, sekä materialistisen dialektiikan kategorioiden; Yksityinen ja yleinen, sisältö ja muoto, olemus ja ilmiö, syy ja vaikutus, välttämättömyys ja sattuma, mahdollisuus ja todellisuus jne... mukaisesti.
Tulee siis huomata, että tajunnan kehitys on sidoksissa heijastukseen, juuri sen todellisuuden mukaan, joita eri Tuotantotavat määrittää ja jota kehitystä kuvaa totuudenmukaisesti edellä mainitut lait ja kategoriat.
Emme ole tulleet tähän hetkeen, missä nyt olemme valmiimpana kuin eriasteiset Tuotantotavat ovat sen mahdollistaneet, emme myöskään etene tästä muulla tavoin kuin Tuotantotapojen mahdollistamana. Koska Ihmisen käytännöllinen toiminta pitää uudistaa joka päivä, on Ihminen sidoksissa juuri kulloiseenkin Tuotantotapaansa.

Hannu Rainesto    Turku 16.11.2006

Anonyymi
5000

Ilmoita asiaton sisältö

  • Sisältää materiaalia, joka on loukkaavaa, herjaavaa, rasistista, uhkailevaa tai ahdistelevaa.

  • Materiaali sisältää nimiä, yhteystietoja tai muita henkilökohtaisia tietoja. Julkisuuden henkilöistä, julkisissa viroissa toimivista ihmisistä sekä yritysten vastuuhenkilöistä saa keskustella työhön liittyen. Myös yksityiselämään liittyvistä asioista voi keskustella siltä osin, kuin niistä on julkisesti kerrottu.

  • Sisältää lapsille haitallista tai heiltä kiellettyä materiaalia. Seksuaalinen sisältö on sallittua aiheeseen tarkoitetuilla palstoilla, joiden ikäraja on 18 vuotta.

  • Lainvastaista sisältöä voi olla mm. yksityiselämää loukkaavan tiedon levitys, kiihottaminen kansanryhmää vastaan, laiton uhkaaminen, alaikäisiin liittyvä seksuaalinen sisältö/grooming, petokset, identiteettivarkaudet, kunnianloukkaukset ja tekijänoikeusrikkomukset.

  • Sisältö ei liity palstan tai keskusteluketjun aiheeseen.

  • Viesti ei ole suomea tai ruotsia (pl. International Forums), se sisältää mainontaa, se sisältää tekijänoikeuksin suojattua materiaalia, se on massapostitus tai jokin muu syy.

Jaa keskustelu