Turun yliopiston talustieteen professori Matti Virén kirjoitti 29.4. Turun Sanomissa mielenkiintoisia suomalaisesta suunnitelmataoudesta ja työvoimapulasta.
http://www.turunsanomat.fi/mielipiteet/?ts=1,3:1009:0:0,4:8:0:0:0;4:9:0:0:0;4:139:0:0:0;4:140:0:1:2008-04-29,104:140:537099,1:0:0:0:0:0
"Aika on ajanut suomalaisen suunnitelmatalouden ohi"
Artikkeli on ajatuksia herättävä. Professori pitää puheita 400 000 työntekijän tarpeesta tuulesta temmattuina.
Niin ikään aiheeseen liittyvä, joskin hiukan rennommalla otteella tehty kirjoitus on puolestaan tämä Halla-ahon tuore teksti: http://www.halla-aho.com/scripta/suomalainen_ruotsalainen_ja_lappilainen_tyovoimapula.html
Eikä ole siitäkään kauaa, kun A-talkissa Paavo Väyrynen vahvasti epäili sellaisen politiikan järkevyyttä, jossa väitettyä työvoimapulaa pyritään korjaamaan maahanmuutolla. Ohjelma on nähtävissä Ylen Areenalla:
http://areena.yle.fi/toista?id=1193149
"Töitä vai kenkää ulkomaalaisille? Vieraina ministerit Astrid Thors ja Paavo Väyrynen, insinööri Shirin Namiq ja Elinkeinoelämän keskusliiton Riitta Wärn."
"Huutava työvoimapula", tuo jo kauan sitten yleiseksi mantraksi muodostunut "Wirallinen Totuus", voidaan siis myös perustellusti kyseenalaistaa. Luonnollisesti myös sellainen politiikka, joka tähtää tuon kuvitellun tai todellisen työvoimapulan hoitamiseen maahanmuuttoa lisäämällä. K.o. A-talk olikin tältä osin varsin mielenkiintoinen.
Myös Maanpuolustuskorkeakoulun tutkijan Sampo Terhon kirjoitus Helsingin Sanomissa 14.3. tarjoaa kriittisen näkökulman vallitsevaan maahanmuuttopoliittiseen suuntaukseen.
http://www.hs.fi/paakirjoitus/artikkeli/Työvoimapulan paikkaamista siirtolaisilla harkittava tarkkaan/1135234790774
"Työvoimapulan paikkaamista siirtolaisilla harkittava tarkkaan"
http://www.turunsanomat.fi/mielipiteet/?ts=1,3:1009:0:0,4:8:0:0:0;4:9:0:0:0;4:139:0:0:0;4:140:0:1:2008-04-29,104:140:537099,1:0:0:0:0:0
"Aika on ajanut suomalaisen suunnitelmatalouden ohi"
Artikkeli on ajatuksia herättävä. Professori pitää puheita 400 000 työntekijän tarpeesta tuulesta temmattuina.
Niin ikään aiheeseen liittyvä, joskin hiukan rennommalla otteella tehty kirjoitus on puolestaan tämä Halla-ahon tuore teksti: http://www.halla-aho.com/scripta/suomalainen_ruotsalainen_ja_lappilainen_tyovoimapula.html
Eikä ole siitäkään kauaa, kun A-talkissa Paavo Väyrynen vahvasti epäili sellaisen politiikan järkevyyttä, jossa väitettyä työvoimapulaa pyritään korjaamaan maahanmuutolla. Ohjelma on nähtävissä Ylen Areenalla:
http://areena.yle.fi/toista?id=1193149
"Töitä vai kenkää ulkomaalaisille? Vieraina ministerit Astrid Thors ja Paavo Väyrynen, insinööri Shirin Namiq ja Elinkeinoelämän keskusliiton Riitta Wärn."
"Huutava työvoimapula", tuo jo kauan sitten yleiseksi mantraksi muodostunut "Wirallinen Totuus", voidaan siis myös perustellusti kyseenalaistaa. Luonnollisesti myös sellainen politiikka, joka tähtää tuon kuvitellun tai todellisen työvoimapulan hoitamiseen maahanmuuttoa lisäämällä. K.o. A-talk olikin tältä osin varsin mielenkiintoinen.
Myös Maanpuolustuskorkeakoulun tutkijan Sampo Terhon kirjoitus Helsingin Sanomissa 14.3. tarjoaa kriittisen näkökulman vallitsevaan maahanmuuttopoliittiseen suuntaukseen.
http://www.hs.fi/paakirjoitus/artikkeli/Työvoimapulan paikkaamista siirtolaisilla harkittava tarkkaan/1135234790774
"Työvoimapulan paikkaamista siirtolaisilla harkittava tarkkaan"
Vastaukset 14
Vanhimmat
Virén tosiaan kirjoittaa kiinnostavia, lainaan pari kohtaa tuosta Turun Sanomien artikkelista:
"Viimeisin, vuonna 2007 julkaistu Työvoima 2025 -raportti on sinänsä vaikuttavan oloinen. 464 sivulla esitellään työvoiman tarve-ennusteet jopa vuoteen 2030 asti niin toimialoittain, koulutusaloittain kuin alueittain. Puuttuu oikeastaan vain toimipaikkakohtainen tarkastelunäkökulma.
Työvoima 2025 on erikoinen dokumentti monessakin mielessä. Lukija saattaa saada sen kuvan, että kyse on ministeriön neuvottelevan virkamiehen Pekka Tiaisen tekemästä ennusteesta, mutta siitä ei todellakaan ole kyse. Raportin laadintaan ovat osallistuneet (työryhmässä ja eri teemaryhmissä) muut ministeriöt ja lähes kaikki konsensus-Suomen järjestöt. Siksi on vaikea sanoa, kenen mielipiteitä tai toivomuksia luvut edustavat, ovatko luvut ennusteita vai toivomuksia (kun puhutaan perus- ja tavoiteurista, voinee päätellä, että kyse ei ole ainakaan puhtaista ennusteista).
Mitään taloudellista mallia laskelmien tukena ei ole. Kun ekonomistina on tottunut siihen, että luotettavien suhdanne-ennusteiden tekeminen jo kahdenkin vuoden päähän on vaikeaa, tuntuu vaikealta uskoa, että pelkällä taulukkolaskennalla voidaan tehdä kahden vuosikymmenen päähän tarkkoja tarve-ennusteita eri henkilökategorioille."
Jos asia todella on, kuten Virén kirjoittaa, niin ihan pilipali-paperein täman maan tulevaisuutta näköjään suunnitellaan ja kauaskantoisia päätöksiä tehdään.
Virén jatkaa:
"Valtiohallinnolle Työvoima 2025 -raportti on oiva työväline erilaisten politiikkatoimien perustelemiseen; niinpä esimerkiksi opetusministeriö mielellään viittaa siihen yrittäessään perustella sitä, että esimerkiksi valmistuvien tohtoreiden määrän pitää olla 1 600. Mutta onko kyse vain siitä, että ministeriö saa sitä, mitä tilaa?
Tohtoreiden koulutustarve ei vielä tunnu kovin tärkeältä asialta, mutta kun asianomaiseen raporttiin viitataan perusteltaessa kaikkia muitakin työvoimapoliittisia toimia, herää kysymys, voiko sen varaan laskea koko valtakunnan tulevaisuuden. Vastaus on empimättä ei voi."
Aika suoraa puhetta. Ja lisää seuraa:
"Työvoiman tarve riippuu teknologian kehityksestä, palkoista ja kokonaiskysynnästä. Teknologista kehitystä on vaikea, jos mahdotonta, ennustaa ja palkoilla ei ole mitään roolia Työvoima 2025 -raportissa. Siksi on hieman vaikea suhtautua kovin vakavasti raportin työvoiman tarve- tai tarjontaennusteisiin.
Usein tuntuu siltä, että edes talousihmiset eivät usko Suomen olevan markkinatalousmaa. Jos nimittäin työvoimasta on pulaa, palkat hoitavat sopeutuksen. Palkat ohjaavat ihmiset niille aloille, joilla työvoimaa tarvitaan. Ei siihen tarvita valtion ohjausta.
Ja jos yritykset näkevät, että työvoimaa on ylipäätään liian vähän tai se on liian kallista, ne suunnistavat muualle. Ja se on ihan oikein. On paljon järkevämpää, että suomalaiset omistavat ulkomailla toimivia yrityksiä ja saavat niistä tuloja kuin että Suomeen tuodaan yrityksiä, joiden työvoima pitää myös tuoda ulkomailta hieman samaan tapaan kuin mitä Neuvostoliitto teki Virossa miehityksen aikaan.
Kun julkisuudessa puhutaan siitä, että Suomi tarvitsee 400 000 työntekijää (hallituksen politiikkaohjelman vetäjän Rauno Vanhasen mielipide), vedotaan yleensä siihen, että työllisyystavoite on välttämätön hyvinvointivaltion turvaamiseksi. Taustalla on ilmeisesti ajatus siitä, että väestön ikääntyessä ja työvoiman tarjonnan vähentyessä työvoimapula koskee nimenomaan julkista sektoria (teollisuus ja yksityiset palvelut saavat työvoimansa).
Taustalla täytyy myös olla jokin ajatus siitä, että niin sanottujen hyvinvointipalvelusten kustannukset ja työvoiman tarve ovat annettuja; ne ovat riippumattomia työllisyydestä, palkoista ja kaikista institutionaalisista ratkaisuista."
Olisiko aika myös päättäjien tarkastaa politiikkansa perusteet, eikä jatkaa suin päin valitsemallaan tiellä? Vai ei taida sopia viisivuotissuunnitelmiin?
"Usein tuntuu siltä, että edes talousihmiset eivät usko Suomen olevan markkinatalousmaa. Jos nimittäin työvoimasta on pulaa, palkat hoitavat sopeutuksen. Palkat ohjaavat ihmiset niille aloille, joilla työvoimaa tarvitaan. Ei siihen tarvita valtion ohjausta."
Tätä olen kyllä itsekin joskus ihmetellyt.
Tästähän Iivi Anna Massokin kirjoitti aikanaan hyvin:
http://www.uusisuomi.fi/blogit/iiviannamasso/maahanmuuttajia-hanttihommiin
"Ongelma ei siis ole työikäisten ja -kykyisten ihmisten puute. Jos työvoimapula on joillakin aloilla todellinen, ongelma on pikemminkin rakenteellinen: koulutus ja työelämän tarpeet eivät kohtaa. Kun on riittävän helppo joko kouluttautua maisteriksi tai olla tekemättä yhtään mitään, pienipalkkaisen raskaan työn tekijöitä on vaikea löytää.
Maahanmuuttajia ei siis tarvita siksi, ettei Suomessa riittäisi väkeä. Heitä tarvitaan tekemään töitä, joita suomalaiset eivät halua tehdä.
Vaikka työperäisen maahanmuuton puolustajat esiintyvät mielellään maahanmuuttajien ystävinä ja syyttävät vastustajiaan rasismista, liittyy heidän ajatuksiinsa ongelmallinen oletus, että maahanmuutolla voi ratkaista työmarkkinoiden rakenteelliset ongelmat.
Tämä kuitenkin edellyttää, että maahanmuuttajat ja heidän jälkeläisensä jäävät tekemään juuri niitä töitä, joille täällä ei muuten löydy tekijää.
Eikö tässä oletuksessa ole mitään rasistista?
Entä jos Romaniasta siivoojaksi tullut parikymppinen oppii suomen kielen, innostuu suomalaisesta ilmaisesta yliopistokoulutuksesta ja kouluttautuu yhteiskuntatieteiden maisteriksi? Tai viimeistään hänen lapsensa opiskelevat humanisteiksi tai hurahtavat kenties prekariaattiliikkeeseen ja kieltäytyvät päättäväisesti “paskaduuneista”.
Jostain on löydettävä hoitajat ja bussikuskit myös seuraavien sukupolvien tarpeisiin. Tuodaanko heidät taas ulkomailta, vai olisiko jossain vaiheessa syytä perehtyä työvoima-, koulutus- ja sosiaalipolitiikan ongelmiin, jotta työmarkkinoiden kysyntä ja tarjonta saataisiin vihdoin tasapainoon?
Kirjoittaja
Iivi Anna Masso"
Jos hanttiduunarit ruvetaan roudaamaan ulkomailta, niin se on loppumaton urakka, joka ei hyvin pääty.
Asiaa puhui Väyrynen tuossa ohjelmassa. Thorsin höpinöistä ei ota pirukaan tolkkua.
Miten ihmeessä joku Thors on voinut päästä tärkeään asemaan ministeriksi, kun ei osaa edes kunnolla suomea! Ei sillä, että sen jutut ruotsiksi varmaan paljon fiksummilta kuulostais.
Merkillinen on tämä huutava työvoimapula, jota paikkaamaan eivät suomalaiset itse kelpaa. Tällä pulalla taitaa olla väri.
Lappiinkin hamutaan siis nimemomaan ulkomaalaisia - jopa pakolaisia - työvoimapulanpaikkaajiksi, vaikka siellä jo oleskelevien maahanmuuttajien työttömyysprosentti on valtakunnan korkein. Asiaa koskevassa uutiskeskustelussa on hyviä kommentteja.
http://www.kaleva.fi/plus/juttu727214_page0.htm
Helsingin Sanomat puolestaan liittää jopa 800 MILJOONAA ilmastopakolaista ja "Eurooppaa vaivaavan työvoimapulan" samaan artikkeliin.
http://www.hs.fi/kotimaa/artikkeli/1135236036257
Mitä hittoa on tekeillä?
Tuo Lapin touhu on kanssa jotain aivan älytöntä! Kyllä tulee ikävä Kari Rajamäkeä, vaikka en demari olekaan. Toivottavasti edes Väyrynen saa vähän laitettua kapuloita Thorsin ja Vihreiden rattaisiin, ennen kuin koko maa on mennyttä.
Rajamäkihän on jatkuvasti kritisoinut Thorsin touhuja, mutta eihän sitä ota kukaan kuuleviin korviinsa.
Rajamäki rusikoi Thorsin ulkomaalaispolitiikkaa:
http://www.kaleva.fi/plus/index.cfm?j=715590
Rajamäki pelkää Ruotsin tietä:
http://www.kaleva.fi/plus/juttu666337_page0.htm
Myös LOT kirjoitteli aikoinaan Thorsin politiikasta ja vähän muustakin aiheeseen liittyvästä.
http://laivaontaynna.blogspot.com/2007/04/astrid-thors-osa-ii.html
Vielä Sampo Terhon artikkeli samasta aiheesta. Artikkeli on julkaistu Aamulehdessä 21.9.07:
http://www.sampoterho.net/index_tiedostot/Page780.htm
"Siirtolaisuus ei voi pelastaa talouttamme"
Hienoja kirjoituksia, mutta mikä on kun "työvoimapula" huutaa mediassa aina vaan. Ihmisiä hölynpölykurssitetaan ja pätkätyöllistetään puoli-ilmaiseksi puoli-olemattomiin työtehtäviin, samaan aikaan kun samoille työnantajan orjamarkkinoille ollaan haalimassa jopa kouluttamatonta ja kielitaidotonta halpatyövoimaa mahdollisimman kaukaa maailman ääristä.
Ja joka päivä saa lukea lehdistä jostain irtisanomisista ja firmojen muutosta halpamaihin. Kai senkin siitä työvoimapulasta täytyy johtua. Lähdetään Kiinaan kun ei täällä ole työmiehiä lol
Muistaako kukaan missä vaiheessa Kiina-ilmiö muuttui mediassa "työvoimapulaksi"? Milloin tämä älyttömyys alkoi?
Työvoimapula on päivän muoti-uskonto, kuten tuosta Virénin jutusta hyvin käy selväksi. Vähän kuten 1980-luvun lopulla nähtiin ikuinen nousukausi edessä, ja aika harvat poliitikot uskalsivat tai edes tajusivat asiaa epäillä. Silloin taidettiin potea myös uhkaavaa työvoimapulaa.
Heh, tuo "uhkaava työvoimapula" on just sitä. Se on jatkuvasti kintereillä uhkaamassa, mutta ei koskaan ihan vielä täällä.
Tarpeet talouden kehittämiselle ovat aina ilmeiset.
Mikä onkaan keityksen tarkoitus?
Saada parempia palveluita, tuotteita ja osaamista.
Huvi ja hyöty on asioiden eripuolia sekä osa kokonaisuuksia.
Huvista hyötyy sekä ruumis että talous.
Vapaa-aika joka koituu taloudelliseksi menestykseksi on sekin eräs vaurauden mittari.
Kysymys kuuluu mitä tällä on merkitystä suunnitelmatalouden kanssa?
Tarvitaanko sittenkään työntekijöitä ulkomailta?
Työ ja työ siinä kysymys?
Mitä työtä tulevaisuudessa suomalainen tekee jos ei saa palkkaa?
Kaikkia töitä vai ei mitään töitä?
Huomatkaa että ulkomailta saadaan työvoimaa joka on heti sopivaa töihin, kouluttamalla sopivaa töihin, muuntokoulutuksella sopivaa töihin, pienipalkkaisena sopivaa töihin, kielikoulutuksen jälkeen sopivaa töihin.
Suomalainen on sopivaa töihin jos hänellä on koulutusta, työkokemusta, osaamista, joustavuutta, ,luonnetta,taitoja ja tietoja.
Halutaan käyttää laajoja työmarkkinoita haravoidaksemme hyvän materiaalin työvoiman valtamerestä.
Tähän materiaaliin olemme valmiita satsaamaan jotta suunnitelmatalous voisi kehittyä, kasvaa ja vaurastua.
Omat työmarkkina vetemme ovat roska kalaa täynnä.
Istutuksilla saadaan työmarkkinamme raiteilleen.
Jos mietitään miten käy ellei ole työtuloja ja muitakaan tuloja.
Jos ei saa työtä työmarkkinoilta ja koulutksesta ei välitetä.
Ihminen mitataan ulos jo ennen kuin hän on ollutkaan työssä.
Tai ulos joutuessaan jääkin ulkopuolelle.
Vauhdissa työmarkkinoille hyppääminen on kuin rulettipeliä ihmiselle.
Käyttöarvoltaa vajaa ihminen on arvotettava uudelleen.
Kenelle siis kuuluu omien suomalaisten käyttöpäivämäärältään vanhentuneiden ihmisten päivittäminen?
Tuntuu että ulkomaalaisten esiinmarssi työmarkkinoille on varoitus suomalaisille työntekijöille.
Jos ette tee halvemmalla ja ripeämmin tulee ulkomailta työvoimaa tekemään halvemmalla ja ripeämmin.
Mihin tämä sitten johtaa?
Siihenkö että ulkomaalaiset vaurastuvat pikku hiljaa ja integroituvat suomalaiseen yhteiskuntaan?
Kouluttautuvat ulkomaalaiset valtaavat jalansijaa päättäjinä ja yrittäjinä?
Ammattitaitoiset ulkomaalaiset jyräävät työehdot, palkkasopimukset ja yhtenäisen liittojärjestelmän.
Ammattitaidottomia työläisiä palkataan hantti hommiin ja he kohoavat ammattitaitoisiksi pikkuhiljaa. Jolloin työehdot, palkkaus ja osaaminen vaihtuvat yksilökeskeiseksi osaamiseksi.
Vai tapahtuuko niin että yksi suomalainen sukupolvi syrjäytetään esimerkkinä uudelle sukupolvelle, kuin voi tapahtua kun tullaan laiskoiksi, pyydetään liikoja ja osataan vähän eikä yritetä olla skarppina.
Vai on peloittelussa ollenkaan perää, sillä uudenlaisen ulkomaalaisten työ armeijan komentaminen saattaa koitua yrittäjille, politiikoille kalliiksi.
Mikä onkaan takana kun suomalaisten työläisten tekeminen on alamaissa.
Onko laatu muuttunut, onko osaaminen muuttunut, onko halu ja kyky muuttuneet? Ovatko vaatimukset kasvaneet?
Palauttamalla työn arvostus entiselleen ja palkkataso kohdalleen on kai tällainen radikaali toimenpide ymmärrettävä.
Ihminen menee kyllä polvilleen jos otetaan pois vähäkin.
Hetken kuluttua hän kyllä palaa anoen työtä työpaikoille.