..ettei me ihmiset opita kommunikoimaan suoraan? Haluaisin väittää, että nää tällaiset palstat vaan edesauttaa saamattomuutta ihmisten välisissä suhteissa, mutta en kyllä usko edes itsekään siihen. Ihan riippumatta tän palstan olemassaolosta minä en kykene tarttumaan tohon saakelin luurin selvittääkseni mitä ajattelet minusta. Tiettyyn pisteeseen asti toimin näennäisesti hyvinkin määrätietoisesti, otan yhteyttä jne., mutta annapa olla kun pitäs selvittää se yksi asia minkä todella haluan tietää, kyllä iskee jumitus tähän naiseen (tai mikä lenen sekasikiö nyt mahdankaan olla..). Haluaisin vaan oikeasti tietää mitä ajattelet minusta, olenko yhdentekevä, hermoonkäypä tai aiheutanko ehkä jopa jotain positiivista tunnelatausta. Vaikkei vastauksen saaminen vaikuttaisi sitten yhtään mihinkään muuhun, olis ainakin itsellä helpompi olla itsensä kanssa kun pystyis arvioimaan oman sekopäisyytensä asteen siinä, onko tullut tehtyä taas ihan vääriä tulkintoja. Ja sitten tietysti vielä se, että sinäkin vältät ottamasta tiettyihin asioihin totaalisesti kantaa, vaikka helpompaa se sullekin olisi sanoa suoraan, että olen ajatusmaailmassani lähtenyt sopimattomille harhapoluille. Jos et ole itse kiinnostunut, voisin kuvitella osan sinuun kohdistamasta kiinnostuksestani olevan häiritsevää, joten itse sellaisessa tilanteessa tekisin asian selväksi. Taas jos olisin kiinnostunut, pyrkisin sen osoittamaan toiselle osapuolelle, kun kerran tämäkin on jotain kiinnostuksestaan näyttänyt. No joopa joo, täällä vikisemällähän tämäkin asia selviää! Onkohan sittenkin niin, etten ole kypsä kuulemaan että pidät minua yhdentekevänä tai suorastaan häiriöllisenä tekijänä, kun en kerran suoraan saa kysyttyä..
Pitäisi varmaan kysyä poliisin löytötavaratoimistosta, onkohan sinne tuotu karkuteille lähtenyttä tervettä järkeä ja arvostelukykyä. Olen kyllä saanut tarpeekseni..ihan tästä omasta jahkailustani.
Pitäisi varmaan kysyä poliisin löytötavaratoimistosta, onkohan sinne tuotu karkuteille lähtenyttä tervettä järkeä ja arvostelukykyä. Olen kyllä saanut tarpeekseni..ihan tästä omasta jahkailustani.
Vastaukset 1
Vanhimmat
Kommunikaatiovaikeuksia on monilla ihmisillä kun on kyse omista tunteista, toiveista, odotuksista ja unelmista vastaan toisen ihmisen tunteet, toiveet, odotukset ja unelmat sekä laskennallisesti niiden yhteensopivuudesta ja odotettavuudesta.
Mikä se sitten liekään se pohjimmainen syy, vaihtelee varmaan jokaisen kohdalla. Niin sinun kuin minun ja monen samanlaisen muun. Syitä kun voi olla niin monia loppujen lopuksi jos lähtee liian syvällisesti niitä pohtimaan.
Ja siihen liittyen tuosta kypsyydestä mitä mainitsit, minäpä uskaltaisin väittää ettei useimmiten ole kyse kuitenkaan siitä olisiko valmis vastaanottamaan sen ettei toista kiinnostaisi vaan useimmiten on kyse monella siitä ettei ole valmis uskomaan tai vastaanottamaan kuitenkaan sitä tietoa että toinen on tykästynyt oikeasti kanssa.
Joskus sitä on varmaan siis vain paras ottaa ns. härkää sarvista ja mennä vaan liki ja kokeilla kepillä jäätä. Jos jää sulaa on kukkiville tunteille maaperä valmis. Jos jää pettää kuin romahtamalla jalkojen alla on tunteiden tulivuortenpurkaus jo käynnissä. Ja jos jää ei edes halkeile on varmistettava vielä josko pakkasmittari on vielä liian liian paljon nollan alla eikä sulaminen ole vielä mahdollista ilman lämmittelyä, ennekuin uskoo olemassa olevan roudan jäädä ikiaikaisiksi olotilaksi ellei sitten jää vuosikausiksi odottelemaan sitä ilmaston lämpenemisilmiötä.
Ja mitä siihen järkeen tulee niin varmaan turhaa sitä on löytötavaratoimistosta lähteä kyselemään. Ei se mihinkään ole karannut. Järki on vaan järkevä ja väistyy tärkeämmän tieltä. Se on siis vain väliaikaisesti kutistunut pienen pieneksi rusinaksi antaakseen tilaa sille itsessäis heränneelle ihmisyyttä ja onnellista elämää ylläpitälle tunnelataukselle, joka valtaa kaiken tilan minkä vaan itselleen päänsisältäsi löytää.