Kärsin siis aivan järkyttävästä gynegoloki- synnytys- veripelosta ja nyt haluaisin kuitenkin tehdä toisen lapsen... Ensimmäinen on jo kohta 6v. Lopetin juuri pillereiden syönnin (syönyt niitä sen viimeiset 6 vuotta). Miten muut ovat selvinneet ja kuinka hyvin ootte apua saanut? Miten pian olette tulleet raskaaksi pillereiden jälkeen? Ihmettelen vieläkin miten olen joskus synnytyksestä selvinnyt, koska tämä pelko on todella paha... Synnytyksestä ei kuitenkaan varsinaisesti mitään traumoja jäänyt ettei siitä johdu. Ja jos ei tätä pelkoa olisi sanoisin että eihän se ole mitään (oli siis ihan "helppo"). Laittakaapas tästä jotain juttuja...
Pelkääjä tahtoo toisen
lapsen
4301
0Äänestä
Muut lukivat myös
Odottaa vastausta
Näihin keskusteluihin ei ole vielä vastattu. Ole ensimmäinen.
Vastaukset 4
Vanhimmat
kuitenkin tuli. Synnytys ja raskaus meni hyvin, joten suurin pelko jäi myös laitokselle. Itselläni oli kyllä ensimmäisestä synnytyksestä traumoja.
Hyvä, että pääsit pelosta! Kärsitkö myös gynekologipelosta vai ihan vaan synnytyspelosta? Itse menen gynekologilla käydessäkin paniikkiin ja papa-koekkin on usein jäänyt tämän takia ottamatta... Gynellä käynnit ovatkin täyttä tuskaa ja odotan niitä aina kauhulla! Siksi myös kaikki raskausajan tutkimuksetkin pelottaa... Tämä pelko on kyllä ihan järjetöntä kun tietää ettei mitään pelättävää ole... Ja yhdestäkin synnytyksestä on selvinnyt ja vieläpä hyvin!
Olen kärsinyt synnytyspelosta ja toista odottaessani päivittäin mietin, että miten olen taas tässä tilassa kun ei tästä ole mitään hyvää keinoa selvitä. Pelkäsin niin alatiesynnytystä kuin myös sektiota. Kävin raskauden aikana naistenklinikan synnytyspelkopolilla. He olivat mielestäni hyvin ammattitaitoisia. Lopulta päädyin alatiesynnytykseen, niillä ehdoilla että jos kesken synnytystä mulla tulee kammo/stoppi tms. siirrytään suunnitelma beehen, siis sektioon. Kätilö ja lääkäri olivat tietoisia peloistani ja hoisivat minua ja pelkoani todella hienosti. Muistona oikein onnistunut, kivuton (sain kaikki mahdolliset kivunlievitykset ajoissa) synnytys. Onneksi koin sen koska siitä jäi oikeasti todella hyvät muistot. Tunsin olevani koko ajan maan parhaiden ammattilaisten käsissä. Onnea raskauteen ja synnytykseen, muista vaan puhua peloistasi rohkeasti. Et ole aino pelkääjä : )
Piti vielä lisätä, että meillekin tuli 6vuotta ikäeroksi, koska ensimmäisen jälkeen päätin etten koskaan enään aio joutua synnyttämään. tsemppiä!