joku rääväsuu alempana, yritti kai nokkelasti aliarvioida yhdysvaltoja yhdistämällä uskonnollisuuden ja bensiinin hinnan sai minut kaivamaan esiin upouuden ja erittäin harvinaisen (amerikan markkinoilla; maassa, jossa hopeadollareita lyödään yleensä sadasta kahteensataan miljoonaan kappaleeseen), vain puolen miljoonan lyöntiin yltäneen, vuonna 2008 lyödyn hopeadollarin, joka kunnioittaa amerikan kansallissymbolia eli valkopäämerikotkaa.
te palstan kommunistit pidätte aina amerikkaa pahana ja vain murheen tuojana mutta kolikkoni aiheena oleva lintu on malliesimerkki amerikkalaisten hyveistä kuten epäitsekkyydestä ja toisten huomioonottamisesta ja myös maailman luonnon hyvinvoinnista huolehtivasta kansakunnasta; vuonna 1782 yhdysvaltain kannallistunnukseksi valittiin valkopäämerikotka. majesteettinen kotka symboloi vapautta, voimaa ja demokratiaa mutta kuten, ellemme ole alati valppaina, niin kuten edustamansa symbolit, myös valkopäämerikotka oli vaarassa kuolla sukupuuttoon; 35 vuotta sitten satatuhatpäisestä, pesivästä kotkaparista oli jäljellä vain alta viisisataa paria. huolestuttavan tilanteen havahduttamana yhdysvaltain hallitus ryhtyi toimii kannan pelastamiseksi ja moninaisiin tukitoimiinsa sai tukea niin yksityisiltä järjestöiltä kuin yksittäisiltä kansalaisiltakin. pitkäjänteinen suojelutoimi tuotti tulosta ja vuonna 2007 valkopäämerikotka voitiin viimein poistaa uhanalaisten lajien listalta. tänään yhdysvaltoja suojelee ja sen henkeä ylläpitää noin kymmenen tuhatta kotkaparia ja suojelutoimia jatketaan edelleen.
osa hopeadollarien myyntituloista siirretään valkopäämerikotkia suojelevan säätiön käyttöön. hopeadollarini lepää ylväänä kämmenelläni upeine kotkineen ja toisen puolen alkuperäisine yhdysvaltain valtiosinetteineen.
JK: mitä te kommunistit ja teidän järjestelmänne on koskaan ympäristön hyväksi tehnyt?
te palstan kommunistit pidätte aina amerikkaa pahana ja vain murheen tuojana mutta kolikkoni aiheena oleva lintu on malliesimerkki amerikkalaisten hyveistä kuten epäitsekkyydestä ja toisten huomioonottamisesta ja myös maailman luonnon hyvinvoinnista huolehtivasta kansakunnasta; vuonna 1782 yhdysvaltain kannallistunnukseksi valittiin valkopäämerikotka. majesteettinen kotka symboloi vapautta, voimaa ja demokratiaa mutta kuten, ellemme ole alati valppaina, niin kuten edustamansa symbolit, myös valkopäämerikotka oli vaarassa kuolla sukupuuttoon; 35 vuotta sitten satatuhatpäisestä, pesivästä kotkaparista oli jäljellä vain alta viisisataa paria. huolestuttavan tilanteen havahduttamana yhdysvaltain hallitus ryhtyi toimii kannan pelastamiseksi ja moninaisiin tukitoimiinsa sai tukea niin yksityisiltä järjestöiltä kuin yksittäisiltä kansalaisiltakin. pitkäjänteinen suojelutoimi tuotti tulosta ja vuonna 2007 valkopäämerikotka voitiin viimein poistaa uhanalaisten lajien listalta. tänään yhdysvaltoja suojelee ja sen henkeä ylläpitää noin kymmenen tuhatta kotkaparia ja suojelutoimia jatketaan edelleen.
osa hopeadollarien myyntituloista siirretään valkopäämerikotkia suojelevan säätiön käyttöön. hopeadollarini lepää ylväänä kämmenelläni upeine kotkineen ja toisen puolen alkuperäisine yhdysvaltain valtiosinetteineen.
JK: mitä te kommunistit ja teidän järjestelmänne on koskaan ympäristön hyväksi tehnyt?
Vastaukset 2
Vanhimmat
noin 1/4 gallonaa gasoliinia yhdellä taalalla. ei välttämättä hopeassa tarvitse olla.
ymmärrinkö oikein
Olin votkaturistina Leningradissa niihin aikoihin,kun ruotsalaisten rakentama Pribaltiskaja-hotelli avattiin. Suihkulähteen vierellä ala-aulassa oli rahanvaihtopiste,sitä hoiteli mukava eläkeläisrouva. Vaihdoin häneltä kolikoita automaatteja varten - Neuvostoliitossa oli automaatteja - ja annoin vähän vaivanpalkkaa. Hän ilmeisesti oletti,että metsästän erikoisia ruplan kolikoita. Koko viikon hän valitsi niitä ja aina kun menin ohi,hän vinkkasi minut tiskille. Minulla onkin 18 erilaista kolikkoa,vaikeimmin saatava lienee 1937 leimattu Leninin sivukuva.
Minulla on myös täysin iskemätön - hammastakaan ei ole pois - vuoden 1979 DDR:n postimerkkikansio.
Vaihdan ruplani dollareihisi,jos annat 15 000 euroa väliä. Postimerkit saat 7000 euron välirahalla.
Luulen että dollarisi ovat vielä joskus arvokkaita,kenties vaikkapa Yhdysvaltain kaatumisen jälkeen. Ellet vaihda niitä kanssani niin älä nyt ainakaan hukkaa kolikoita.
Minulla on joltisenkin paljon tietoa metallirahoista. En tässä nyt viitsi paikallistuttaa itseäni mutta laitappa vaikka vuoden 1977 ja vuoden 1981 nikkelikuparinen markka tarkkaan vaakaan, hämmästyt.
Ni-Cu 25 markoilla korvattiin vanhat hopeamarkat. Hopeamarkat sulatettiin,hopeaseosta rikastettiin puhtaalla hopealla ja niistä tehtiin Itsenäisyyden juhlaraha ja se kympin Kekkonen. Jos jostakin saat sellaisen käsiisi niin mittaa,hopeaseoksen pitäisi olla 50/50. Jos sinulla on käytössäsi laite ominaispainon mittaamiseen niin huomaat,että joku tai jotkut ovat tehneet omakotitalon halvalla.
Keräsin poistuneista hopeamarkoista neljä täydellistä sarjaa. Huomioin myös 70-luvun lopun Rahapajan rahamestarin vaihtumisen. Rahan kuvapuolella keikkuvan leijonan miekan kahvan alla on pieni kirjain,joko K tai R. Se on rahapajan rahamestarin nimen alkukirjain. Kun rahamestari vaihtui,vaihtui myös merkki. Se tekee myöhemmästä lyönnistä erittäin keräilykelpoisen.
En muistanut asiaa pariin vuosikymmeneen. Kun sitten Wäinätären kanssa muutimme 48 asunnon kivitaloomme (tämän sanon piruuttani,epäilithän minua aikoinaan vuokrapinnariksi) niin muistin markkakukkaron. Kuinkas ollakaan,sitä etsiessämme pojat kantoivat kamaa sisälle ja kuulivat jutun. Kerron suoran lainauksen, "älä äijä turhaan hae,kyllä ne markat on jo vuosia sitten kannettu yksi kerrallaan Masan kioskille."
Väitän,että meidän pojat ovat syöneet maailman kalleimmat merkkarit.
Maailma rakastaa huuhaata. Martti Larni kertoo huuhaasta kirjassaan Neljäs nikama. Larni kertoo amerikkalaisesta kirjaedustajasta joka myi lyhennettyjä painoksia kirjallisuuden merkkiteoksista. Myyntihitti oli Anatole Francen kootut teokset, "38 sivua ja runsas kuvitus". Mainittakoon,että France kirjoitti 368 teosta.
Meillä lyhennelmiä markkinoi Valitut Palat.
Kolikoiden kanssa on samoin. Yhdysvalloissa fiksu kaveri keksi myydä centin kolikoita hintaan 19.99.Oikeudenkäynnistä häntä vastaan on tehty ihan elokuva.
Keinottelu levisi Suomeenkin. Minä varasin Monetalta oikeuden siihen kultarahaan. Minua onnisti arvonnassa,sain oikeuden. Homma kuitenkin alkoi haisemaan ja annoin olla. Osoitetietoni ovat kuitenkin Monetalla ja olen paskasta pääsemättömissä.
Olisin voinut kertoa tämän aiemminkin mutta olen nautiskellut dollarisarjastasi todella. Miten joku voi olla niin pyöreäpäinen,että maksaa rahaa tyhjästä. Sinun tapauksessasi metallinpalasta,jonka hinta on kaksikymmenkertainen sen todelliseen arvoon verraten ja jolla ei ole muuta arvoa kuin se arvo,jonka sille annnat omassa päässäsi. Lapsillesi se on metallinpala ja romumetallin arvoinen. Tunteet haudataan kanssasi. Keräilyarvoa niillä ei ole eikä koskaan tule olemaan.
Huvittavinta asiassa on se,että olet tehnyt asiasta oikein juttusarjan. Olet siis tehnyt juttusarjan siitä,miten olet hyväuskoisena hölmönä ollut kusetettavissa.