Nokialla jo jalka oven välissä, ja Elkotekilla häntä........
......eli tänne ei jää ketään? Mitä tekevät 'päättäjät' (vastuunkantajiahan täällä ei ole)?? Muuttivat lakia niin, ettei edes lääketeollisuudessa edellytetä omavaraisuutta kriisin varalle. Niinpä Orionia trimmataan irtisanomisilla myyntikuntoon, eikä ostaja ole Suomesta, kuten ei Valtrallakaan.
Viro on jo mennyt Suomen ohi, mitä tulee yritysten toimintaedellytyksiin. Meillä 'hyvä-veli'-punaporvarikerho pitää huolta siitä, että kaikki on brezneviläisittäin. Lopun alkua, sano, ja sen lopun nimi on valtiokonkurssi.
Jos Sailaksen jäljiltä vanhainkodit ovat mädälle haisevia kuoleman esikartanoita (käy itse haistelemassa jos et usko), niin 'sen' jälkeen ne ovat teurastamoita.
Ei siitä ole kuin viisi vuotta, kun seuraavaa Nokiaa uumoiltiin geenitekniikasta. Meillähän on paras koulutus ja erinomainen tieteellinen infrastruktuuri, josta olemme kalliisti maksaneet. Huipputekniikka siis viihtyisi Suomessa! Mutta kun ei!!
Verorahoitteiset 'aktivistit' eli johtavaan luokkaan tyrkylläolevat vasemmistopuuhastelijat tekivätkin Suomesta hyvin hermostuttavan paikan biotieteille, ja rahoitukset alkoivat laahata ja parhaat aivot rekrytoituivat sinne missä labratorioiden ikkunat pysyvät ehjinä kaikissa tilanteissa.
Mitä 'vanhaan' Nokiaan tulee, Ollilan puheet ennen vaaleja olisi pitänyt ottaa todesta. Tämä vaalikausi ei ole etsikkoaikaa, edellinen oli sitä.
Meillä on kaksi vaihtoehtoa:
A) Valtio maksaa jatkossa verot, ja mannaa sataa taivaasta;
B) Kun poliittiselta kentältä ei kuulu muutosta, tilanne kehittyy pahimpaan mahdolliseen pisteeseen, eli reformien aika on hukattu. Muutos tulee romahduksena, eikä yhteiskunta selviä siitä ilman väkivaltaisia purkauksia.
Voit ihan vapaasti uskoa kumpaan vaihtoehtoon haluat. Itsehän olet vastuussa järkevyydestäsi
Valtiokonkurssi uhkaa Suomea.
28
662
Vastaukset
- juttu
ihmettelen miksi suomalaiset ovat kovin jyrkästi jakautuneet kahtia, on niitä avauksen kirjoittajan kaltaisia, jotka näkevät realistisia vaaroja ja haluavat soittaa hätäkelloja... sitten on niitä ''positiivisia '' jotka haluaisivat tukkia tämmöisen '' kuukkelin ''' suun ja tyrkyttää hänelle mielenterveyspillereitä... että olisi hiljaa..
Tosiasia on kuitenkin se , että Suomessa pitäisi nyt toimia hyvin älykkäästi , luoda uusia strategioita..
Kirjoitin taaempana mistä Puolassa puhutaan ja sain vastaani kauhean viharyöpyn..
Minulla on ystäviä Puolassa, joiden luona asuin kaksi kuukautta. Minulle
kerrottiin mitä sikäläisessä lehdistössä kirjoitetaan Suomesta..Suomi
nolasi itsensä Irak sodan yhteydessä , amerikkalaiset ihmettelivät mitäs
perkeleen kaksinaamaisuutta se semmoinen on kun ensin pääministeri
lupaa tukea , mutta sitten julkisuudessa kovaan ääneen väitetään, ettei
mitään ole sovittu . USA työntää Suomen pois kaikista Irakin
jälleenrakennususarkoista ja se näkyin jo esim . Rosenlewin
leikkuupuimuritehtaalla . Suurtilaus peruttiin.
Ääriarabien tahoilla taas kirotaan, että mikä käärme on semmoinen pieni
Suomi, joka teeskentelee humaania , puolueetonta mutta salaa, selän
takana ilmoittaa auttavansa hyökkääjiä..Suomi on näiden tyyppien
listoilla nyt yksi vihatuimmista ''rottavaltioista'', johon voidaan kohdistaa
myös kostotoimenpiteitä ,- kiitos Lipposen, Jätemäen ja Halosen.
Puolalaiset ovat kirjoitelleet myös Suomeen jätetystä
panssariajoneuvojen suurtilauksesta, että se olisi syytä
perua..Suomalaiset eivät kykene ajoissa muuttamaan auton mittoja
vaadituiksi ja muutoinkin niin suuren tilauksen antaminen kieroilevaan ''
vastapuolen'' maahan on arveluttavaa.. Ne autot voitaisiin tehdä myös
Puolassa.
Lisäksi puolalaisilla tuntuu olevan hampaankolossa se pitkään jatkunut
halveksunta , jota heitä rikkaammat suomalaiset ovat heihin viimeiset 60
vuotta kohdistaneet .. Se että kaikilla rintamilla taistellut Puola jäi
itärajan taa, ei ollut heidän vikansa. Stalin olisi voinut vallata myös
Suomen, muttei välittänyt saada tällaista sotilaspolittisesti toisarvoista
suorämettä ja taigaa enempää, kuin mitä heillä jo on. Puola taas on rikas
, vehmas maa aivan keskellä Eurooppaa, Berliinin tuntumassa..
Myös Puolan tulevasta roolista puolalaiset väittävät että Suomea
''närästää ''...Suomalaiset eivät pidä siitä että heidän halveksimillaan
polskeilla on tulevassa unionissa kymmenkertaisesti suurempi painoarvo
ja että kaiken lisäksi myös suomalaisten ihailema USA pitää Puolaa
läheisimpänä ystävänään Euroopassa..
Lisäksi minulle on kerrottu että syy suomalaisten tuntemaan vihaan ja
halveksuntaan Puolaa kohtaan, että sillä olisi historialliset juuret ..Ruotsi
oli alituiseen Puolan kilpailija ja ruotsalaiset istuttivat
soturi-suomalaisiinsa valtavan vihan ja ennakkoluulon puolalaisia
kohtaan..Paitsi että kyse oli suurvaltapolitiikasta, myös skisma
luterilaisuuden ja katolisuuden välillä vaikutti asiaan.
Minun mielestäni tässä ollaan tulevaisuudessa pientä Itämerta
ympäröiviä naapurimaita, jotka kuuluvat pian samaan Unioniin ja
Schengen sopimukseen . Vanhat kaunat tulisi unohtaa ja sitä pitäisi
harjoitella myös Suomen suunnassa ..Mikäli vanhaa halveksuntaa
eteläistä, Ranskan kokoista naapuria kohtaan jatketaan , he voivat
ryhtyä tekemään KIUSAA enemmänkin. Paitsi että Puolassa on 40
miljoonaa asukasta, toiset 40 miljoonaa puolalaista asuu USA:ssa,
Kanadassa, Englannissa, Saksassa, Ranskassa. Osa heistä on erittäin
vaikutusvaltaisilla paikoilla. Ei ole viisasta jatkaa kuseskelua semmoisen
porukan jaloille, varsinkaan jo syynä on vain ruotsalaisten istuttamat
ennakkoluulot ja viha.. - paskaa
ei suomea mikään uhkaa
- uhkaa
Valittiin takavuosina tasan väärä politiikka, pikkufirmat persiilleen ja panostettiin tyhminä muutamaan isoon, ei edes huomioitu globalisaatiota ja sitä, ettei valtiolla ole mitään valtaa valintojensa jälken isoihin yrityksiin, samalla valtio möi omat tuottavat yritykset sellaisiin käsiin jotka veivät nämä entiset valtion yritykset ulkomaiseen omistukseen ja jo joitakin maasta pois, ne yritykset sanelevat nyt maan politiikan kautta linjan, ei valtio joka kaikkien veroonalennusten ja erilaisten ulkomaille maksettavien velvoitteiden jälkeen alkaa olemaan itse sosiaalihuollon tarpeessa=PA.
Lipponen tosin puhui vahvasta varakkaasta valtiosta jota demarit ovat olleet viimeisissä hallituksissa luomassa... - Kuukkeli
Pikemmin kuin aavistatkaan.
- TYKA
Uhkat voidaan välttää ottamalla TYKA malli käyttöön. Mutta perustelehan minkä vuoksi meillä ei olisi uhkia ja miten nämä aloittajan kertomat ilmiöt eivät olisi uhkia?
Jos esittää mielipiteen, täytyy esittäjällä olla perustelut omien väitteittensä tueksi. Sinulla ei ollut. Pelkkä heitto "mikään ei uhkaa" kertoo vain kirjoittajan osaamistason.
TYKA: http://www.geocities.com/kansantuote/
- järkevä mies
ja kaikenlisäksi rohkea, että uskalsit heittää pyyhkeen kehään kansalaisten äimisteltäväksi!
Katsotaanpa mitä vastaavat.
(kukin älynsä mukaan - ilmeisesti:-)- esjotes
seurailen näitä palstoja ajoittain ja useinmiten huomaan ettei todellisiin asioihin oikein uskalleta mennä. Mutta kyllä silloin tällöin näkee tämmöstä että joku uskaltaa kirjoittaa todellisistakin ongelmista...Miksei useammin, se johtuu mun mielestä suomalaisten omaksumasta, jenkkimallisesta positiivisuudesta.. Jos joku tähän ''syntiin'' syyllistyy muu porukka ivaa, haukkuu , ''syöttää paskaa''' tai mieleinterveyspillereitä.. Kehottaa menemään hoitoon jne..
''Vaikka tuli jo tukkaa nuolee '' , Jenkki Suomessa ei haluta puhua ikävistä asioista , mielummin luullaan vaan että kaikki menee hyvin kuin ennenkin ( VAIKKEI KUKAAN TEKISI MITÄÄN ) ...mONISATATUHATPÄINEN HALLINTO on olemassa itseään varten ja heidän tasonsa on ns. tavallista kansaa matalampi ( hyvin usein )..
Se millä Suomi voisi pelastua ja olla vauras hyvinvointivaltio jatkossakin, se edellyttäisi ensinnäkin tosiasioiden tunnustamista, rehellistä analyysiä tilanteesta ja sihen jojtaneista syistä,- sekä sitten päättäväisiä toimenpiteitä, joiden tulisi perustua enemmän kansalaisten yhteistyöhön - ääni
esjotes kirjoitti:
seurailen näitä palstoja ajoittain ja useinmiten huomaan ettei todellisiin asioihin oikein uskalleta mennä. Mutta kyllä silloin tällöin näkee tämmöstä että joku uskaltaa kirjoittaa todellisistakin ongelmista...Miksei useammin, se johtuu mun mielestä suomalaisten omaksumasta, jenkkimallisesta positiivisuudesta.. Jos joku tähän ''syntiin'' syyllistyy muu porukka ivaa, haukkuu , ''syöttää paskaa''' tai mieleinterveyspillereitä.. Kehottaa menemään hoitoon jne..
''Vaikka tuli jo tukkaa nuolee '' , Jenkki Suomessa ei haluta puhua ikävistä asioista , mielummin luullaan vaan että kaikki menee hyvin kuin ennenkin ( VAIKKEI KUKAAN TEKISI MITÄÄN ) ...mONISATATUHATPÄINEN HALLINTO on olemassa itseään varten ja heidän tasonsa on ns. tavallista kansaa matalampi ( hyvin usein )..
Se millä Suomi voisi pelastua ja olla vauras hyvinvointivaltio jatkossakin, se edellyttäisi ensinnäkin tosiasioiden tunnustamista, rehellistä analyysiä tilanteesta ja sihen jojtaneista syistä,- sekä sitten päättäväisiä toimenpiteitä, joiden tulisi perustua enemmän kansalaisten yhteistyöhönVanhana ihmisenä uskallan tuoda esille mielihyväni, että löytyy edes muutama ihminen joka kirjoittaa asioista niin kuin ne ovat. Kiitos teille.
- Minäkin luen paljon ja seurailen netistä, enkä elä säkki päässä ja laput silmillä.
Rehellisyyttä tarvittaisiin ja enemmän toisen ihmisen huomioonottamista.
Politiikan on muututtava perusteellisesti ennekuin näin voi tapahtua. Siihen tarvitaan rohkeita ihmisiä ja heidän kannanottojaan.
Jatkoa oikeamieliselle keskustelulle. - esjotes
ääni kirjoitti:
Vanhana ihmisenä uskallan tuoda esille mielihyväni, että löytyy edes muutama ihminen joka kirjoittaa asioista niin kuin ne ovat. Kiitos teille.
- Minäkin luen paljon ja seurailen netistä, enkä elä säkki päässä ja laput silmillä.
Rehellisyyttä tarvittaisiin ja enemmän toisen ihmisen huomioonottamista.
Politiikan on muututtava perusteellisesti ennekuin näin voi tapahtua. Siihen tarvitaan rohkeita ihmisiä ja heidän kannanottojaan.
Jatkoa oikeamieliselle keskustelulle.määkin olen jo 50 täyttänyt mies ja ihmettelen usein miten huonosti nykysuomessa suhtaudutaan vanhempien ihmisten elämänkokemukseen ja kansanviisauteen ...Suomessa on valtavat määrät ylikoulutettuja nuoria maistereita ja tohtoreita , joilla ei ole hallussa muuta kuin teoria asioista... Se ei ole paljoa, se ei ole riittävästi..
Ja sitten kun siihen ylimieliseen mölinään yrittää osallistua , kyllä ne kivet sinkoavat... Pahinta mielestäni on se että kaikki mikä menee yli oman ymmärryksen, se kuitataan mielisairautena ...Ellei kaikki ole just samaa mieltä, pitäisi syödä pillereitä..
Ellei tavat muutu, Suomelle ei käy hyvin.. Se että joku Nokia pitää suomen taloutta pystyssä, se voi loppua kuin seinään.. Kilpailu myös heidän alueellaan koko ajan kiristyy ja monet haluavat Nokian markkinaosuudet ... Tässä tilanteessa heille tulee väistämättä eteen se, että mennään sinne missä verot ja palkat on pienempiä... että pärjätään paremmin.. - Kuukkeli
esjotes kirjoitti:
määkin olen jo 50 täyttänyt mies ja ihmettelen usein miten huonosti nykysuomessa suhtaudutaan vanhempien ihmisten elämänkokemukseen ja kansanviisauteen ...Suomessa on valtavat määrät ylikoulutettuja nuoria maistereita ja tohtoreita , joilla ei ole hallussa muuta kuin teoria asioista... Se ei ole paljoa, se ei ole riittävästi..
Ja sitten kun siihen ylimieliseen mölinään yrittää osallistua , kyllä ne kivet sinkoavat... Pahinta mielestäni on se että kaikki mikä menee yli oman ymmärryksen, se kuitataan mielisairautena ...Ellei kaikki ole just samaa mieltä, pitäisi syödä pillereitä..
Ellei tavat muutu, Suomelle ei käy hyvin.. Se että joku Nokia pitää suomen taloutta pystyssä, se voi loppua kuin seinään.. Kilpailu myös heidän alueellaan koko ajan kiristyy ja monet haluavat Nokian markkinaosuudet ... Tässä tilanteessa heille tulee väistämättä eteen se, että mennään sinne missä verot ja palkat on pienempiä... että pärjätään paremmin..Jugoslaavi kommunisti Milovan Djilas, joka oli Titon läheisiä kavereita, tuli järkiinsä, ja kirjoitti kirjan 'Uusi Luokka', joka on suomennettukin. Vuosikymmeniä Djilasin kirjaa pidettiin parhaana todisteena kommunismin epätasa-arvoisuudesta: Vanhan oligarkian tilalle nostetaan uusi, jäsenkirja"eliitti" joka samantien hamuaa itselleen entisen porvariston etuoikeudet.
Sunnuntaista lähtien 'uusi luokka' -käsite on saanut päivitetyn merkityksen: Hesarin mukaan uusi innovatiivinen ihmisluokka, eli yhteiskuntamme uusi trendikäs parhaimmisto, ovat seksuaalisiin ym. vähemmistöihin kuuluvat. Missä kaupungissa sitä lajia löytyy, siellä menestytään, väittää Erkon 'Pravda': HS 24.08. D1
Homojen lisäksi maahanmuuttajat, rock-alakulttuuri tms. epämääräinen jengi luo innovatiivisuutta? Varmaankin myös narkomaanit, vaikkei niitä mainita.
Onneksemme vallassa istuva presidenttimme on jo 6.12. -bailujensa (en käytä sanaa 'itsenäisyyspäivä') vieraslistassa ottanut huomioon nämä innovatiiviset ryhmät, ja heitä näkeekin linnassa enemmän kuin esim. taantumuksellista talouselämän johtoa!!
Ja koko tämä edishtyksellinen porukka on jo päästetty elämään huolettomasti verovaroin!! Näin Suomi huolehtii hyvinvointinsa luojista!!
- TYKA
Kolmas vaihtoehto
===============
Kolmas vaihtoehto olisi muuttaa politiikkaamme, erityisesti työllisyyspolitiikkaa ja muuttaa työttömyysturvalakimme koskemaan kaikkia työttömiä. Sillä muutoksella työttömyytemme poistuisi, kokonaisveroaste puolittuisi ja nettotulomme kaksinkertaistuisivat.
Tämä olisi riittävä muutos jotta saisimme tänne uutta työtä joka hyödyntäisi kansalaistemme teknologia osaamistamme ja meillä olisi mahdollisuus pärjätä globaaleilla markkinoilla uutuuksien avulla. Emme pysty kilpailemaan halpatyömaiden kanssa ellemme pudota palkkojamme kymmenekseen ja poista sosiaaliturvaamme (olisimme sitten samalla viivalla). Näin meidän ei tarvitse tehdä. Voimme parantaa nykyiset tulomme ja saada hyvän sosiaaliturvan yksinkertaisesti muuttamalla työttömyysturvalakimme koskemaan kaikkia työttömiä.
Mitä nykyinen työttömyysturvalaki tarkoittaa?
===================================
Monet eivät heti ymmärrä tätä. Mutta miettikää mitä tekee korkeasti koulutettu suomalainen (lähes kaikki ovat nykyään käyneet jo peruskoulun), joka jää työttömäksi. Jos vaihtoehtona on varma työttömyysturva (vaikka pienellä tulolla) tai sitten mahdollisuus tehdä itsenäistä työtä ilman työttömyysturvaa, suurin osa valitsee työttömyyden vapaaehtoisesti.
Jos itsenäinen työtunti ei merkitsisi työttömyysturvan katkeamista 4 - 24 kuukauden ajaksi, moni tekisi töitä. Myös monet jo töissä olevat toteuttaisivat ideoitansa ja aloittaisivat toisen työn siirtyäkseen sen pariin myöhemmin. Mutta näin ei voi tehdä. Työttömyysturvalakimme rankaisee tästä. Jos haluaa olla lain piirissä, on vain oltava työttömänä tai tehtävä toisten antamaa työtä vaikka 2 tuntia päivässä. Muussa tapauksessa menettää oikeuden työttömyysturvaan eikä työttömyyden kohdatessa ole mitään tuloja. Jokaisen kannattaa siis passivoitua ja vain odottaa.
Miten toteutamme sen?
================
Saadaksesi muutoksen aikaiseksi, tuo sitä esille kaikissa mahdollisissa paikoissa. Kun saamme tämän työttömyysturvalaki ongelman yleiseen tietoon, jokainen alkaa sitä ihmettelemään ja haluaa sen muutettavaksi. Aivan kuin kävi alkoholiveron alennuksen kanssa. Kun suomalaiset aikoivat hakea kaiken alkoholin ulkomailta, kotimaassakin vero laski. Kun kaikki haluavat työttömyysturvalain muutettavaksi, sekin kyllä muuttuu. Sopivia kohteita kertoa asiasta ovat tuttavat, kaverit, päättäjät jos niitä on tuttavapiirissä, oma kansanedustaja.
TYKA: http://www.geocities.com/kansantuote/
ps. TYKA tekee vapaa-ajat nyt uusia sivuja eikä osallistu kovin aktiivisesti keskusteluihin.- TYKA fani
en ehkä aivan 100% allekirjoita
(no ehkä 90%)
näkemyksiäs mutta yhtä kaikki
paljon asiaa ja asennetta sinulla!
KEEP UP!
:)
SINUNLAISIASI TARVITAAN! - TYKA
TYKA fani kirjoitti:
en ehkä aivan 100% allekirjoita
(no ehkä 90%)
näkemyksiäs mutta yhtä kaikki
paljon asiaa ja asennetta sinulla!
KEEP UP!
:)
SINUNLAISIASI TARVITAAN!90 % on hyvä.
Kunhan saan uudet sivut valmiiksi (tässä syksyn aikana toivoakseni), niin eiköhän myös 90 % netissä käyvistä suomalaisista tutustu TYKA sivuihin ja huomaa, että kurjuudessa eläminen on turhaa kun mahdollisuudet ovat hyvin pienillä muutoksilla tuplata nettotulonsa. Siitä se muutos alkaa hiljalleen tapahtua. Jos joku haluaa TYKA sivuille jotain itseään kiinnostavaa, niin postia vain TYKAlle, ehkä saan toteutettua toivomukset. Samoin jos on ajatusta, mistä tavalliset surfaajat ovat kiinnostuneita niin vinkkiä TYKAlle. Osoite löytyy TYKA sivuilta.
Miksipä valittaa korkeasta autoverosta kun sen voi pienellä lakimuutoksella laskea eurooppalaiselle tasolle. Miksipä valittaa suurista veroista kun veron voi pienellä lakimuutoksella puolittaa. Näiden näkökantojen kanssa kannattaa olla samaa mieltä. Me kaikki kansalaiset yhdessä saamme muutettua työttömyyturvalakimme nykyisestä passivoivasta aktivoivaksi, jolloin työttömyys poistuu.
TYKA: http://www.geocities.com/kansantuote/ - Tane
TYKA kirjoitti:
90 % on hyvä.
Kunhan saan uudet sivut valmiiksi (tässä syksyn aikana toivoakseni), niin eiköhän myös 90 % netissä käyvistä suomalaisista tutustu TYKA sivuihin ja huomaa, että kurjuudessa eläminen on turhaa kun mahdollisuudet ovat hyvin pienillä muutoksilla tuplata nettotulonsa. Siitä se muutos alkaa hiljalleen tapahtua. Jos joku haluaa TYKA sivuille jotain itseään kiinnostavaa, niin postia vain TYKAlle, ehkä saan toteutettua toivomukset. Samoin jos on ajatusta, mistä tavalliset surfaajat ovat kiinnostuneita niin vinkkiä TYKAlle. Osoite löytyy TYKA sivuilta.
Miksipä valittaa korkeasta autoverosta kun sen voi pienellä lakimuutoksella laskea eurooppalaiselle tasolle. Miksipä valittaa suurista veroista kun veron voi pienellä lakimuutoksella puolittaa. Näiden näkökantojen kanssa kannattaa olla samaa mieltä. Me kaikki kansalaiset yhdessä saamme muutettua työttömyyturvalakimme nykyisestä passivoivasta aktivoivaksi, jolloin työttömyys poistuu.
TYKA: http://www.geocities.com/kansantuote/Jos tulot tuplaantuu, tuplaantuvat myös hinnat. Mistä tekijöistä myytävien tuotteitten hinta muodostuu?
Tekijöitten palkoista; tuplaantuuko nekin ja mikä vaikutus sillä on hintoihin? Entä myyjät, tavaroitten kuljettajat? Tuplaantuuko yrittäjienkin "palkka" vai pitäisikö niitten tehdä talkoilla töitä? Ja kenen muun palkka ei tuplautuisi?
Jos tuplapalkkaa vastaan myös tuotanto tuplaantuu, niin kulutuksenhan pitäisi tuplaantua. Uskotko todella sellaiseen? - huolestunut
Tane kirjoitti:
Jos tulot tuplaantuu, tuplaantuvat myös hinnat. Mistä tekijöistä myytävien tuotteitten hinta muodostuu?
Tekijöitten palkoista; tuplaantuuko nekin ja mikä vaikutus sillä on hintoihin? Entä myyjät, tavaroitten kuljettajat? Tuplaantuuko yrittäjienkin "palkka" vai pitäisikö niitten tehdä talkoilla töitä? Ja kenen muun palkka ei tuplautuisi?
Jos tuplapalkkaa vastaan myös tuotanto tuplaantuu, niin kulutuksenhan pitäisi tuplaantua. Uskotko todella sellaiseen?Etkö muistanut väännellä asioita vielä enemmän?
Voi voi. Taitaa Tane joutua nyt mustalle listalle sossulassa. - TYKA
Tane kirjoitti:
Jos tulot tuplaantuu, tuplaantuvat myös hinnat. Mistä tekijöistä myytävien tuotteitten hinta muodostuu?
Tekijöitten palkoista; tuplaantuuko nekin ja mikä vaikutus sillä on hintoihin? Entä myyjät, tavaroitten kuljettajat? Tuplaantuuko yrittäjienkin "palkka" vai pitäisikö niitten tehdä talkoilla töitä? Ja kenen muun palkka ei tuplautuisi?
Jos tuplapalkkaa vastaan myös tuotanto tuplaantuu, niin kulutuksenhan pitäisi tuplaantua. Uskotko todella sellaiseen?Katso kokonaisuutta, älä yksittäisiä tilanteita nykyisessä järjestelmässä.
Käytettävissä olevat resurssimme
===========================
Lähde tästä. Meillä on kolmen miljoonan henkilötyövuoden resurssit käytettävissä (kolme miljoonaa työkykyistä ihmistä). Tällä hetkellä meillä tehdään kahden miljoonan henkilötyövuoden verran tuottavaa työtä. Tuo ero olemassa olevien resurssien ja tehdyn tuottavan työn välillä on miljoonaa henkilötyövuotta. Sillä ei tässä tarkastelussa ole toistaiseksi merkitystä mistä se koostuu. Mutta vihjeenä, että se koostuu suurimmaksi osaksi työttömyydestä ja turhasta byrokratiasta.
Yhden henkilötyövuoden hinta on 30 000 euroa (bruttopalkka sivukulut). Kaksi miljoonaa henkilötyövuotta antaa meille siis työnarvoksi 60 miljardia euroa.
Jos saisimme käyttöön tämän miljoonan henkilötyövuoden resurssin, joka meillä on nyt käyttämättömänä ja kustannuksena, saisimme siitä 30 miljardia lisää tuloa. Koska tämä miljoonan henkilötyövuoden resurssin pitäminen nykyisin ei ole ilmaista, nämä varat vapautuisivat jos saisimme kaikki kolme miljoonaa henkilötyövuotta käyttöön ja siitä saisimme valtiolle lisää verotuloja muualle jaettavaksi.
Koska valtio ei tarvitse enempää verotuloja kuin nyt, vaan vähemmän, ylläpitääkseen saman sosiaaliturvan ja muut palvelut, verojen osuus laskisi yhtä kansalaista kohti huomattavasti. Kun verojen osuus puolittuu, se tarkoittaa että kansalaisen käytettävissä olevat nettotulot kaksinkertaistuvat.
Nettotulon tuplaantuminen
===================
Bruttotulot eivät siis tuplaannu, vaan nettotulot. Nettotuloilla niitä tavaroita ostetaan, ei bruttotuloilla. Bruttotulot pysyvät suunnilleen samoina alussa. Vasta kun teknologinen erinomaisuutemme pääsee näyttämään kyntensä, myös bruttotulot alkavat kasvaa.
Tässä on muistettava että työttömyys ja pätkätyöt loppuvat ja mahdollisuus kokopäivätyöhön avautuu joten pienimmät tulot kasvavat TYKA mallissa myös bruttotulojen osalta.
Tuotteiden hinnan muodostuminen
=========================
Kysyt, mistä myytävien tuotteiden hinnat muodostuvat. Se tietenkin vaihtelee jonkin verran tuotteen mukaan, mutta jos tarkastellaan tavallista kaupassa olevaa tuotetta, hinta muodostuu suunnilleen seuraavasti.
Kaupan osuus 30-50 %. Se koostuu suurimmaksi osaksi veroista, työntekijöiden veroista, kiinteistöjen veroista, kuljetusten veroista. Kun verot puolittuvat, tuo osuus myös puolittuu. Siis 30-50 % muuttuu osuudeksi 15-25 %.
Tuotteen raaka-aineet noin 10 %. Niiden hinta muodostuu myös paljon veroista. Polttoaineet, raaka-aineiden tuottamisen työ. Ja kaikissa näissä on suuri osuus veroa. Voimme puolittaa myös tämän osuuden.
Työn osuus tuotteessa on myös 10 %. Kun verot puolittuvat, poistuu tämä nykyisin työnantajan maksama vero-osuus ja vaikka työntekijä saa saman bruttopalkan kuin aiemminkin, työnhinta puolittuu.
Lisäksi tuotteen hinnassa on suunnittelukustannuksia, markkinointikustannuksia, takuu kustannuksia, kone- ja laitekustannuksia sekä kiinteitä kustannuksia rakennuksista ja johtoportaasta. Ja jonkinlaisen voitonkin tuottaja haluaa itselleen. Kun valtiolla on enemmän veronmaksajia, kaikkien näiden vero-osuus laskee huomattavasti ja tuotteen kokonaiskustannukset laskevat reilusti, 30 - 40 %. Ja kaikki tämä vain sen takia, että valtion ei tarvitse ottaa joka välistä niin paljoa veroa kuin nykyisin.
ALV säilyy eikä TYKA malli sitä muuta. ALV kohdistuu jalostusarvon nousuun joten se on paikallaan. Valtio tarvitsee veroja ja ALV on toimiva vero useimmissa maissa. Jos muutokselle on tarvetta, se olkoon poliitikkojen muutettavissa. EU antaa jonkinlaisia muutosvaihtoehtoja kansallisille päättäjille, varsinkin elintarvikkeille ja palveluille. TYKA ei ota niihin kantaa koska TYKA mallin ei tarvitse puuttua siihen, sillä nykyisillä ALV prosenteillä tuotanto on kannattavaa TYKA mallissa.
Kansalaisen ostovoima
===============
Kun siis kansalaisen bruttopalkka pysyy samana, hän saa alentuneen verotuksen ansiosta enemmän käteensä rahaa. Ja kun hän ostaa tuotteita tällä saamallaan rahalla, hän saa sillä huomattavasti enemmän kuin nykyisin koska tuotteiden hinnat laskevat valtion verojen laskiessa.
Muutos on kokonaisuudessaan siis vastaava kuin jos nettopalkka tuplaantuisi.
Kyseessä ei ole siis uskon asia, vaan puhdasta matematiikkaa. Siihen tarvitaan vain se, että kaikki työkykyiset kansalaiset siirtyvät tekemään tuottavaa työtä. Ja sen TYKA malli mahdollistaa. Muutamalla työttömyysturvalaki koskemaan kaikkia työttömiä.
Kysymys ei ole siis monimutkaisesta toimenpiteestä. Lain muuttaminen onnistuu helposti eduskunnassa. TYKA mallissa onn muutamia muita muutosta nopeuttavia toimenpiteitä jotta uuteen tilanteeseen päästäisiin nopeammin.
Vastausta, kenen palkka tuplaantuu
==============================
Palkkojen tuplaantuminen tapahtuu siis kaikille. Työttömille kun he pääsevät töihin, muutos on suurempi, moninkertainen. Osalle yrittäjistä muutos on myös suurempi, koska tuotteita menee enemmän kaupaksi joten tulot kasvavat enemmän. Mutta vaikka myynti pysyisi kappalemääräisenä samana, ja bruttotulo, niin käteen jäävällä palkalla saa hankittua enemmän, tuplasti nykyisen verran.
En keksi kansalaista jonka tulot eivät tuplaantuisi tai jopa pienenisivät TYKA malliin siirryttäessä. Jos joku keksii, kannattaa kertoa, että voidaan ottaa se huomioon TYKA mallissa ja varmistaa myös näissä tapauksissa nettotulon tuplaantuminen.
Uskon kysymys
===========
Sitten vielä viimeiseen kysymykseen, uskonko kulutuksen tuplaantumiseen. Uskon. Kun kansalaisilla on enemmän käytettävissä euroja ja kotimainen tarjonta on kilpailukykyistä muiden maiden tarjontaan, kulutus lisääntyy ja se kohdistuu kotimaanhan huomattavasti enemmän kuin nykyisin. Se lisää taas työpaikkoja ja halpatyö saa siirtyä muihin maihin.
TYKA mallista
============
Olen tekemässä uusia sivuja joissa nämä kaikki asiat ovat helposti jokaisen kokeiltavissa numeerisina. Sivuille voi syöttää vaikka nykyisen palkkansa ja muuttaa työllisyyden määrää, työttömyyden määrää ja katsoa miten verojen määrä muuttuu yhtä kansalaista kohti tai itsellä. Jokainen voi muuttaa mininisterin palkkaa tai lapsilisien määrää ja katsoa mikä vaikutus sillä olisi omaan tuloon ja sen antamiin mahdollisuuksiin.
Näin kirjoittaen TYKA malli ei välttämättä ole niin selkeä, koska moni on niin tiukasti nykyisessä järjestelmässä kiinni eikä hahmota mitä tarkoittaa jos kaikki työkyiset tekisivät tuottavaa työtä.
TYKA: http://www.geocities.com/kansantuote/ - Tane
TYKA kirjoitti:
Katso kokonaisuutta, älä yksittäisiä tilanteita nykyisessä järjestelmässä.
Käytettävissä olevat resurssimme
===========================
Lähde tästä. Meillä on kolmen miljoonan henkilötyövuoden resurssit käytettävissä (kolme miljoonaa työkykyistä ihmistä). Tällä hetkellä meillä tehdään kahden miljoonan henkilötyövuoden verran tuottavaa työtä. Tuo ero olemassa olevien resurssien ja tehdyn tuottavan työn välillä on miljoonaa henkilötyövuotta. Sillä ei tässä tarkastelussa ole toistaiseksi merkitystä mistä se koostuu. Mutta vihjeenä, että se koostuu suurimmaksi osaksi työttömyydestä ja turhasta byrokratiasta.
Yhden henkilötyövuoden hinta on 30 000 euroa (bruttopalkka sivukulut). Kaksi miljoonaa henkilötyövuotta antaa meille siis työnarvoksi 60 miljardia euroa.
Jos saisimme käyttöön tämän miljoonan henkilötyövuoden resurssin, joka meillä on nyt käyttämättömänä ja kustannuksena, saisimme siitä 30 miljardia lisää tuloa. Koska tämä miljoonan henkilötyövuoden resurssin pitäminen nykyisin ei ole ilmaista, nämä varat vapautuisivat jos saisimme kaikki kolme miljoonaa henkilötyövuotta käyttöön ja siitä saisimme valtiolle lisää verotuloja muualle jaettavaksi.
Koska valtio ei tarvitse enempää verotuloja kuin nyt, vaan vähemmän, ylläpitääkseen saman sosiaaliturvan ja muut palvelut, verojen osuus laskisi yhtä kansalaista kohti huomattavasti. Kun verojen osuus puolittuu, se tarkoittaa että kansalaisen käytettävissä olevat nettotulot kaksinkertaistuvat.
Nettotulon tuplaantuminen
===================
Bruttotulot eivät siis tuplaannu, vaan nettotulot. Nettotuloilla niitä tavaroita ostetaan, ei bruttotuloilla. Bruttotulot pysyvät suunnilleen samoina alussa. Vasta kun teknologinen erinomaisuutemme pääsee näyttämään kyntensä, myös bruttotulot alkavat kasvaa.
Tässä on muistettava että työttömyys ja pätkätyöt loppuvat ja mahdollisuus kokopäivätyöhön avautuu joten pienimmät tulot kasvavat TYKA mallissa myös bruttotulojen osalta.
Tuotteiden hinnan muodostuminen
=========================
Kysyt, mistä myytävien tuotteiden hinnat muodostuvat. Se tietenkin vaihtelee jonkin verran tuotteen mukaan, mutta jos tarkastellaan tavallista kaupassa olevaa tuotetta, hinta muodostuu suunnilleen seuraavasti.
Kaupan osuus 30-50 %. Se koostuu suurimmaksi osaksi veroista, työntekijöiden veroista, kiinteistöjen veroista, kuljetusten veroista. Kun verot puolittuvat, tuo osuus myös puolittuu. Siis 30-50 % muuttuu osuudeksi 15-25 %.
Tuotteen raaka-aineet noin 10 %. Niiden hinta muodostuu myös paljon veroista. Polttoaineet, raaka-aineiden tuottamisen työ. Ja kaikissa näissä on suuri osuus veroa. Voimme puolittaa myös tämän osuuden.
Työn osuus tuotteessa on myös 10 %. Kun verot puolittuvat, poistuu tämä nykyisin työnantajan maksama vero-osuus ja vaikka työntekijä saa saman bruttopalkan kuin aiemminkin, työnhinta puolittuu.
Lisäksi tuotteen hinnassa on suunnittelukustannuksia, markkinointikustannuksia, takuu kustannuksia, kone- ja laitekustannuksia sekä kiinteitä kustannuksia rakennuksista ja johtoportaasta. Ja jonkinlaisen voitonkin tuottaja haluaa itselleen. Kun valtiolla on enemmän veronmaksajia, kaikkien näiden vero-osuus laskee huomattavasti ja tuotteen kokonaiskustannukset laskevat reilusti, 30 - 40 %. Ja kaikki tämä vain sen takia, että valtion ei tarvitse ottaa joka välistä niin paljoa veroa kuin nykyisin.
ALV säilyy eikä TYKA malli sitä muuta. ALV kohdistuu jalostusarvon nousuun joten se on paikallaan. Valtio tarvitsee veroja ja ALV on toimiva vero useimmissa maissa. Jos muutokselle on tarvetta, se olkoon poliitikkojen muutettavissa. EU antaa jonkinlaisia muutosvaihtoehtoja kansallisille päättäjille, varsinkin elintarvikkeille ja palveluille. TYKA ei ota niihin kantaa koska TYKA mallin ei tarvitse puuttua siihen, sillä nykyisillä ALV prosenteillä tuotanto on kannattavaa TYKA mallissa.
Kansalaisen ostovoima
===============
Kun siis kansalaisen bruttopalkka pysyy samana, hän saa alentuneen verotuksen ansiosta enemmän käteensä rahaa. Ja kun hän ostaa tuotteita tällä saamallaan rahalla, hän saa sillä huomattavasti enemmän kuin nykyisin koska tuotteiden hinnat laskevat valtion verojen laskiessa.
Muutos on kokonaisuudessaan siis vastaava kuin jos nettopalkka tuplaantuisi.
Kyseessä ei ole siis uskon asia, vaan puhdasta matematiikkaa. Siihen tarvitaan vain se, että kaikki työkykyiset kansalaiset siirtyvät tekemään tuottavaa työtä. Ja sen TYKA malli mahdollistaa. Muutamalla työttömyysturvalaki koskemaan kaikkia työttömiä.
Kysymys ei ole siis monimutkaisesta toimenpiteestä. Lain muuttaminen onnistuu helposti eduskunnassa. TYKA mallissa onn muutamia muita muutosta nopeuttavia toimenpiteitä jotta uuteen tilanteeseen päästäisiin nopeammin.
Vastausta, kenen palkka tuplaantuu
==============================
Palkkojen tuplaantuminen tapahtuu siis kaikille. Työttömille kun he pääsevät töihin, muutos on suurempi, moninkertainen. Osalle yrittäjistä muutos on myös suurempi, koska tuotteita menee enemmän kaupaksi joten tulot kasvavat enemmän. Mutta vaikka myynti pysyisi kappalemääräisenä samana, ja bruttotulo, niin käteen jäävällä palkalla saa hankittua enemmän, tuplasti nykyisen verran.
En keksi kansalaista jonka tulot eivät tuplaantuisi tai jopa pienenisivät TYKA malliin siirryttäessä. Jos joku keksii, kannattaa kertoa, että voidaan ottaa se huomioon TYKA mallissa ja varmistaa myös näissä tapauksissa nettotulon tuplaantuminen.
Uskon kysymys
===========
Sitten vielä viimeiseen kysymykseen, uskonko kulutuksen tuplaantumiseen. Uskon. Kun kansalaisilla on enemmän käytettävissä euroja ja kotimainen tarjonta on kilpailukykyistä muiden maiden tarjontaan, kulutus lisääntyy ja se kohdistuu kotimaanhan huomattavasti enemmän kuin nykyisin. Se lisää taas työpaikkoja ja halpatyö saa siirtyä muihin maihin.
TYKA mallista
============
Olen tekemässä uusia sivuja joissa nämä kaikki asiat ovat helposti jokaisen kokeiltavissa numeerisina. Sivuille voi syöttää vaikka nykyisen palkkansa ja muuttaa työllisyyden määrää, työttömyyden määrää ja katsoa miten verojen määrä muuttuu yhtä kansalaista kohti tai itsellä. Jokainen voi muuttaa mininisterin palkkaa tai lapsilisien määrää ja katsoa mikä vaikutus sillä olisi omaan tuloon ja sen antamiin mahdollisuuksiin.
Näin kirjoittaen TYKA malli ei välttämättä ole niin selkeä, koska moni on niin tiukasti nykyisessä järjestelmässä kiinni eikä hahmota mitä tarkoittaa jos kaikki työkyiset tekisivät tuottavaa työtä.
TYKA: http://www.geocities.com/kansantuote/Perustietosi ovat todella pielessä.
>"Koska valtio ei tarvitse enempää verotuloja kuin nyt, vaan vähemmän, ylläpitääkseen saman sosiaaliturvan ja muut palvelut, verojen osuus laskisi yhtä kansalaista kohti huomattavasti. Kun verojen osuus puolittuu, se tarkoittaa että kansalaisen käytettävissä olevat nettotulot kaksinkertaistuvat."
Valtion kaikki menot v. 2002 oli n. 35,3 mrd euroa, joka sisälsi velanhoitoon menneen 4,2 mrd.
Valtion menot koostuvat paljosta muustakin, kuin sosiaaliturvasta, joten vaikka kaikkis Suomen pyörisivät laakerit punaisina, niin valtion menot eivät edes puolittuisi. Yli sadan prosentin menosäästö on muutoinkin mahdoton.
Tuotannon lisäämisen osalta: oletko koskaan kuullut termin hintajousto?
Tarjonnan lisääminen ei välttämättä lisää kulutusta, ei edes tuottoja, vaan vaikutus saattaa olla päinvastainenkin hintojen romahtaessa.
Sen vuoksi ehdottaisin, että käyt vielä sen verran kouluja, että pystyisit ymmärtämään edes kansantalouden alkeita. Tarkastele sitten uudelleen ehdotustasi. Uskoisin, että itsekin huomaat silloin sen naiviuden. - TYKA
Tane kirjoitti:
Perustietosi ovat todella pielessä.
>"Koska valtio ei tarvitse enempää verotuloja kuin nyt, vaan vähemmän, ylläpitääkseen saman sosiaaliturvan ja muut palvelut, verojen osuus laskisi yhtä kansalaista kohti huomattavasti. Kun verojen osuus puolittuu, se tarkoittaa että kansalaisen käytettävissä olevat nettotulot kaksinkertaistuvat."
Valtion kaikki menot v. 2002 oli n. 35,3 mrd euroa, joka sisälsi velanhoitoon menneen 4,2 mrd.
Valtion menot koostuvat paljosta muustakin, kuin sosiaaliturvasta, joten vaikka kaikkis Suomen pyörisivät laakerit punaisina, niin valtion menot eivät edes puolittuisi. Yli sadan prosentin menosäästö on muutoinkin mahdoton.
Tuotannon lisäämisen osalta: oletko koskaan kuullut termin hintajousto?
Tarjonnan lisääminen ei välttämättä lisää kulutusta, ei edes tuottoja, vaan vaikutus saattaa olla päinvastainenkin hintojen romahtaessa.
Sen vuoksi ehdottaisin, että käyt vielä sen verran kouluja, että pystyisit ymmärtämään edes kansantalouden alkeita. Tarkastele sitten uudelleen ehdotustasi. Uskoisin, että itsekin huomaat silloin sen naiviuden.Luetun ymmärtäminen
===================
Koetahan lukea tekstini uudestaan. Sinulla näyttää olevan omat käsityksesi asioista ja yrität tuputtaa niitä minun teksteikseni. Mikään, mitä tuossa tulkitset, ei ole minun tekstiäni vaan sinun omia ajatuksiasi.
Perustiedoista
===========
Tanen teksti: ”Perustietosi ovat todella pielessä. ”
TYKAn aiempi teksti: "Koska valtio ei tarvitse enempää verotuloja kuin nyt, vaan vähemmän, ylläpitääkseen saman sosiaaliturvan ja muut palvelut, verojen osuus laskisi yhtä kansalaista kohti huomattavasti. Kun verojen osuus puolittuu, se tarkoittaa että kansalaisen käytettävissä olevat nettotulot kaksinkertaistuvat."
TYKAn vastaus:
Valtion menot ovat mainitsemasi noin 35.3 mrd euroa. Ne eivät muutu miksikään vaikka useampi suomalainen tekisi töitä. Eikö niin? Meillä tehdään kahden miljoonan henkilötyövuoden verran töitä ja sen työn arvo on 60 miljardia. Eikö niin?
Tuo kolmas miljoonan henkilötyövuoden määrä jää saamatta. Sen arvo olisi 30 miljardia. Jos siis kaikki suomalaiset työkykyiset henkilöt tekisivät tuottavaa työtä, tehdyn työn arvo olisi 90 miljardia. Valtion osuus olisi edelleen tuo sama 35.3 miljardia. Vai oletko erimieltä?
Nyt jos lasket paljonko on 35.3 miljardia 60 miljardiasta, saat 59 %. Kun katsotaan paljonko 35.3 miljardia on 90 miljardista, saadaan 39 %. Kas kummaa, veroprosentti on laskenut 20 % siitä syystä että otimme käyttöön miljoonan henkilötyövuoden resurssin tuottavaan työhön.
Jos luet uudestaan mitä kirjoitin, huomaat, että joka sana tekstissäni pitää paikkansa. Ota huomioon myös muut verot ja veroluonteiset maksut joita maksamme. Valtio ei ole ainut maksujen saaja. On kunnat, jotka vievät myös veroja. Ja työnantajat maksavat niitä suoraan esimerkiksi eläkekassoihin, jotka kansalaisen kannalta ovat myös veroja. Samoin kuin monet pakollist maksut, jätemaksu, kiinteistövero, perintövero, tv-maksu ja muut vastaavat. Ne tulee lisätä veroluotoisiin maksuihin ja summa kasvaakin aika huomattavaksi. Sen kokonaismäärä onkin sitten noin 80 %.
Kuten huomaat, tuossa tekstissä ei ole mitään pielessä. Valtiolle riittää 35.3 miljardia ja vähemmänkin, vaikka 30 miljardia kaikkeen siihen mihin se nykyisinkin veroja käyttää. Jos veronmaksajia on enemmän, veron määrä yhtä kansalaista kohti on tietenkin pienempi. Eikö se oli selvä asia? Kun kansalainen maksoi ennen 80 % veroja, ja se putoaa puoleen, hän maksaa enää 40 %. Eikö sekin ole selvä asia? Ja kun veroja maksetaan kansalaista kohti vähemmän, kansalaisen nettotulot kasvavat eli tässä tapauksessa tuplaantuvat. Eikö se ole selvä asia? Ja vaikka yksi kansalainen maksaa veroja vähemmän, valtion saama määrä ei vähene. Eikö näin olekin?
Valtion tulot
===========
Tanen kommentti: ”Valtion kaikki menot v. 2002 oli n. 35,3 mrd euroa, joka sisälsi velanhoitoon menneen 4,2 mrd. Valtion menot koostuvat paljosta muustakin, kuin sosiaaliturvasta, joten vaikka kaikkis Suomen pyörisivät laakerit punaisina, niin valtion menot eivät edes puolittuisi. Yli sadan prosentin menosäästö on muutoinkin mahdoton. ”
TYKAn vastaus:
En siis ole puhunut mitään valtion menojen pienemisestä muun kuin turhan byrokratian poistumisen osalta ja sosiaalikulujen osalta niiltä osin, kuin niitä maksetaan työttömyyskorvauksina ja siitä aiheutuvina muina tukina. Sinun oma mielikuvasi on, että valtion menot puolittuisivat. Minä niistä en puhunut.
Koska en puhunut valtion menojen puolittumisesta, ei tarvita siis menosäästöjäkään. Nuo menosäästöt ovat vain poliitikkojen mielikuvituksen tuotetta. kun he vähentävät sairaanhoidon menoja, he kuvittelevat säästävänsä vaikka pitkittynyt hoito loppujen lopuksi maksaa moninkertaisen määrän alkuperäiseen nähden ja aikaan saa huomattavia inhimillisiä kärsimyksiä.
TYKA mallissa ei tarvitse vähentää esimerkiksi terveydenhoidon menoja. Kun työttömyyttä ei ole, monet kalliita kustannuksia aiheuttavat ongelmat poistuvat tai vähenevät. Näitä ovat esimerkiksi huumeiden aiheuttamat kustannukset, stressin aiheuttamat kustannukset, mielenterveyden aiheuttamat kustannukset, alkoholismin aiheuttamat kustannukset. Kun nämä kustannukset poistuvat, jäljelle jääneellä kapasiteetilla hoidetaan kaikki hoitoa tarvitsevat potilaat ilman jonoja. Eli nykyiset resurssit riittävät sitten mainiosti. Ja siihenkin tarvittiin ainoastaan työttömyysturvalain muutos koskemaan kaikkia työttömiä.
Otetaan vielä kerran ettei sinulle jää epäselväksi. Puhuin kansalaisen veroista. Tässä lainaus tekstistäni: "Koska valtio ei tarvitse enempää verotuloja kuin nyt, vaan vähemmän, ylläpitääkseen saman sosiaaliturvan ja muut palvelut, verojen osuus laskisi yhtä kansalaista kohti huomattavasti. Kun verojen osuus puolittuu, se tarkoittaa että kansalaisen käytettävissä olevat nettotulot kaksinkertaistuvat. "
Valtiolle riittää siis tuo 35.3 miljardia josta voidaan vähentää esimerkiksi neljä miljardia työttömyysmenoja koska työttömiä ei TYKA mallissa ole. Ja byrokratian kustannuksiakin voidaan vähentää, samoin rikollisuuden ja alkoholin aiheuttamia kustannuksia koska hyvässä työssä olevat eivät käytä alkoholia niin paljon kuin nyt, eikä rikollisuuttakaan ole niin paljoa.
Tutustunet siis uudestaan ja yrität ymmärtää mitä tekstissä kerrotaan, ilman omia tulkintojasi asioista.
Tuotannosta
========
Tanen kommentti: ”Tuotannon lisäämisen osalta: oletko koskaan kuullut termin hintajousto?
Tarjonnan lisääminen ei välttämättä lisää kulutusta, ei edes tuottoja, vaan vaikutus saattaa olla päinvastainenkin hintojen romahtaessa. ”
Tässä olet myös sotkenut omia ajatuksiasi minun tekstiini. Jos tutustut TYKA malliin, siellä ei puhuta tarjonnan lisäämisestä ensimmäisenä vaan kysynnän ja kulutuksen lisääntymisestä. Asia muuttuu siis juuri päinvastaiseksi. Kysyntä aiheutuu siitä, että kansalaisilla on mahdollisuus tehdä enemmän työtä, jolloin he saavat enemmän tuloja, jolloin he voivat hankkia enemmän.
Kuten huomaat, sotket asioita todella pahasti. Hintajoustoa et voi myöskään sotkea kokonaisuuteen. Se on aina yhden hyödykkeen tai hyödykeryhmän ominaisuus suljetussa järjestelmässä. Tutustuhan niihin kirjoihisi niin alat vähän ymmärtämään. TYKA malli muuttaa järjestelmää, joten sinun kirjasi lyhennetyt kaavat eivät toimi suoraan TYKA mallissa. Ota huomioon kaikki muuttuneet tekijät. Käytä laskennassasi kaavoja jotka huomioivat muuttuneen järjestelmän. Kyllä se sitten aukeaa sinullekin.
Kansantalouden teoria
=================
Tanen kommentti: ”Sen vuoksi ehdottaisin, että käyt vielä sen verran kouluja, että pystyisit ymmärtämään edes kansantalouden alkeita. Tarkastele sitten uudelleen ehdotustasi. Uskoisin, että itsekin huomaat silloin sen naiviuden. ”
TYKA vastaa:
Meillä on päättäjinä henkilöitä joilla on erinomaiset tiedot kansantaloudesta, niin teorioista kuin käytännöstäkin. Nämä henkilöt ovat asiantuntijoina kun päättäjämme hoitavat kansantalouteen liittyviä asioita. Kuitenkin meidän kansantalouteemme kuuluu kolmasosa työkykyisten kansalaisten työtä, joka ei ole tuottavaa työtä vaan kustannuksia aiheuttavaa. Jos ihannoimasi kansataloustiede olisi toimivaa, ei meillä varmaankaan tuhlattaisi kolmannesta resursseistamme hyödyttömästi.
Sen vuoksi joudumme asettamaan ihailemasi kansataloustieteen vähän outoon valoon. Sen tarkoitus ei ehkä olekaan tuoda kaikille resursseille käyttöä, vaan ehkä tarkoitus onkin pitää osa resursseista käyttämättöminä jotta esimerkiksi palkat voidaan pitää riittävän pieninä. Olisiko asia ehkä näin?
Olenko nyt ymmärtänyt oikein, että mielestäsi on kansantaloudellisesti paras vaihtoehto on, että kolmen miljoonan henkilötyövuoden resursseistamme käytämme vain kaksi miljoonaa ja yksi miljoona on kustannuksena? Jos näin on, mihin logiikkasi perustuu? Voitko laittaa jonkin kaavan jossa näin todistetaan?
Ja kun itse väität itseäsi niin eteväksi, ole hyvä ja esitä nämä esillä olleet asiat miten ne sinun mielestäsi ovat. Siis resurssimme, työnarvo, verojen euromäärä ja prosentuaalinen osuus.
Kysymyspalsta
==========
Esitän sinulle nyt pari kysymystä työttömyysturvasta.
1. Miksi työttömyysturvamme ei koske kaikkia työttömiä?
2. Mitä hyödymme siitä, että se koskee vain niitä työttömiä jotka viettävät aikaansa passiivisesti kaljotellen, mutta se evätään niiltä, jotka yrittävät hankkia töitä työttömänä ollessaan?
Jos näihin vastaat rehellisesti, näet kuinka typerää sinun kirjoituksesi on. Jos taas vastaat epärehellisesti, kaikki lukijat näkevät, kuinka yrität puolustaa nykyistä järjestelmää, joka maksaa jokaiselle työtätekevälle kansalaiselle keskimäärin 10 000 euroa vuodessa. Se on kustannus, joka aiheutuu siitä, että kolmen miljoonan henkilötyövuoden resursseista käytämme tuottavaan työhön vain kaksi miljoonaa henkilötyövuotta. Älä nyt sekoita henkilötyövuosia fyysisiin henkilöihin, ne ovat aivan eri asioita.
TYKA: http://www.geocities.com/kansantuote/ - sivusta
TYKA kirjoitti:
Luetun ymmärtäminen
===================
Koetahan lukea tekstini uudestaan. Sinulla näyttää olevan omat käsityksesi asioista ja yrität tuputtaa niitä minun teksteikseni. Mikään, mitä tuossa tulkitset, ei ole minun tekstiäni vaan sinun omia ajatuksiasi.
Perustiedoista
===========
Tanen teksti: ”Perustietosi ovat todella pielessä. ”
TYKAn aiempi teksti: "Koska valtio ei tarvitse enempää verotuloja kuin nyt, vaan vähemmän, ylläpitääkseen saman sosiaaliturvan ja muut palvelut, verojen osuus laskisi yhtä kansalaista kohti huomattavasti. Kun verojen osuus puolittuu, se tarkoittaa että kansalaisen käytettävissä olevat nettotulot kaksinkertaistuvat."
TYKAn vastaus:
Valtion menot ovat mainitsemasi noin 35.3 mrd euroa. Ne eivät muutu miksikään vaikka useampi suomalainen tekisi töitä. Eikö niin? Meillä tehdään kahden miljoonan henkilötyövuoden verran töitä ja sen työn arvo on 60 miljardia. Eikö niin?
Tuo kolmas miljoonan henkilötyövuoden määrä jää saamatta. Sen arvo olisi 30 miljardia. Jos siis kaikki suomalaiset työkykyiset henkilöt tekisivät tuottavaa työtä, tehdyn työn arvo olisi 90 miljardia. Valtion osuus olisi edelleen tuo sama 35.3 miljardia. Vai oletko erimieltä?
Nyt jos lasket paljonko on 35.3 miljardia 60 miljardiasta, saat 59 %. Kun katsotaan paljonko 35.3 miljardia on 90 miljardista, saadaan 39 %. Kas kummaa, veroprosentti on laskenut 20 % siitä syystä että otimme käyttöön miljoonan henkilötyövuoden resurssin tuottavaan työhön.
Jos luet uudestaan mitä kirjoitin, huomaat, että joka sana tekstissäni pitää paikkansa. Ota huomioon myös muut verot ja veroluonteiset maksut joita maksamme. Valtio ei ole ainut maksujen saaja. On kunnat, jotka vievät myös veroja. Ja työnantajat maksavat niitä suoraan esimerkiksi eläkekassoihin, jotka kansalaisen kannalta ovat myös veroja. Samoin kuin monet pakollist maksut, jätemaksu, kiinteistövero, perintövero, tv-maksu ja muut vastaavat. Ne tulee lisätä veroluotoisiin maksuihin ja summa kasvaakin aika huomattavaksi. Sen kokonaismäärä onkin sitten noin 80 %.
Kuten huomaat, tuossa tekstissä ei ole mitään pielessä. Valtiolle riittää 35.3 miljardia ja vähemmänkin, vaikka 30 miljardia kaikkeen siihen mihin se nykyisinkin veroja käyttää. Jos veronmaksajia on enemmän, veron määrä yhtä kansalaista kohti on tietenkin pienempi. Eikö se oli selvä asia? Kun kansalainen maksoi ennen 80 % veroja, ja se putoaa puoleen, hän maksaa enää 40 %. Eikö sekin ole selvä asia? Ja kun veroja maksetaan kansalaista kohti vähemmän, kansalaisen nettotulot kasvavat eli tässä tapauksessa tuplaantuvat. Eikö se ole selvä asia? Ja vaikka yksi kansalainen maksaa veroja vähemmän, valtion saama määrä ei vähene. Eikö näin olekin?
Valtion tulot
===========
Tanen kommentti: ”Valtion kaikki menot v. 2002 oli n. 35,3 mrd euroa, joka sisälsi velanhoitoon menneen 4,2 mrd. Valtion menot koostuvat paljosta muustakin, kuin sosiaaliturvasta, joten vaikka kaikkis Suomen pyörisivät laakerit punaisina, niin valtion menot eivät edes puolittuisi. Yli sadan prosentin menosäästö on muutoinkin mahdoton. ”
TYKAn vastaus:
En siis ole puhunut mitään valtion menojen pienemisestä muun kuin turhan byrokratian poistumisen osalta ja sosiaalikulujen osalta niiltä osin, kuin niitä maksetaan työttömyyskorvauksina ja siitä aiheutuvina muina tukina. Sinun oma mielikuvasi on, että valtion menot puolittuisivat. Minä niistä en puhunut.
Koska en puhunut valtion menojen puolittumisesta, ei tarvita siis menosäästöjäkään. Nuo menosäästöt ovat vain poliitikkojen mielikuvituksen tuotetta. kun he vähentävät sairaanhoidon menoja, he kuvittelevat säästävänsä vaikka pitkittynyt hoito loppujen lopuksi maksaa moninkertaisen määrän alkuperäiseen nähden ja aikaan saa huomattavia inhimillisiä kärsimyksiä.
TYKA mallissa ei tarvitse vähentää esimerkiksi terveydenhoidon menoja. Kun työttömyyttä ei ole, monet kalliita kustannuksia aiheuttavat ongelmat poistuvat tai vähenevät. Näitä ovat esimerkiksi huumeiden aiheuttamat kustannukset, stressin aiheuttamat kustannukset, mielenterveyden aiheuttamat kustannukset, alkoholismin aiheuttamat kustannukset. Kun nämä kustannukset poistuvat, jäljelle jääneellä kapasiteetilla hoidetaan kaikki hoitoa tarvitsevat potilaat ilman jonoja. Eli nykyiset resurssit riittävät sitten mainiosti. Ja siihenkin tarvittiin ainoastaan työttömyysturvalain muutos koskemaan kaikkia työttömiä.
Otetaan vielä kerran ettei sinulle jää epäselväksi. Puhuin kansalaisen veroista. Tässä lainaus tekstistäni: "Koska valtio ei tarvitse enempää verotuloja kuin nyt, vaan vähemmän, ylläpitääkseen saman sosiaaliturvan ja muut palvelut, verojen osuus laskisi yhtä kansalaista kohti huomattavasti. Kun verojen osuus puolittuu, se tarkoittaa että kansalaisen käytettävissä olevat nettotulot kaksinkertaistuvat. "
Valtiolle riittää siis tuo 35.3 miljardia josta voidaan vähentää esimerkiksi neljä miljardia työttömyysmenoja koska työttömiä ei TYKA mallissa ole. Ja byrokratian kustannuksiakin voidaan vähentää, samoin rikollisuuden ja alkoholin aiheuttamia kustannuksia koska hyvässä työssä olevat eivät käytä alkoholia niin paljon kuin nyt, eikä rikollisuuttakaan ole niin paljoa.
Tutustunet siis uudestaan ja yrität ymmärtää mitä tekstissä kerrotaan, ilman omia tulkintojasi asioista.
Tuotannosta
========
Tanen kommentti: ”Tuotannon lisäämisen osalta: oletko koskaan kuullut termin hintajousto?
Tarjonnan lisääminen ei välttämättä lisää kulutusta, ei edes tuottoja, vaan vaikutus saattaa olla päinvastainenkin hintojen romahtaessa. ”
Tässä olet myös sotkenut omia ajatuksiasi minun tekstiini. Jos tutustut TYKA malliin, siellä ei puhuta tarjonnan lisäämisestä ensimmäisenä vaan kysynnän ja kulutuksen lisääntymisestä. Asia muuttuu siis juuri päinvastaiseksi. Kysyntä aiheutuu siitä, että kansalaisilla on mahdollisuus tehdä enemmän työtä, jolloin he saavat enemmän tuloja, jolloin he voivat hankkia enemmän.
Kuten huomaat, sotket asioita todella pahasti. Hintajoustoa et voi myöskään sotkea kokonaisuuteen. Se on aina yhden hyödykkeen tai hyödykeryhmän ominaisuus suljetussa järjestelmässä. Tutustuhan niihin kirjoihisi niin alat vähän ymmärtämään. TYKA malli muuttaa järjestelmää, joten sinun kirjasi lyhennetyt kaavat eivät toimi suoraan TYKA mallissa. Ota huomioon kaikki muuttuneet tekijät. Käytä laskennassasi kaavoja jotka huomioivat muuttuneen järjestelmän. Kyllä se sitten aukeaa sinullekin.
Kansantalouden teoria
=================
Tanen kommentti: ”Sen vuoksi ehdottaisin, että käyt vielä sen verran kouluja, että pystyisit ymmärtämään edes kansantalouden alkeita. Tarkastele sitten uudelleen ehdotustasi. Uskoisin, että itsekin huomaat silloin sen naiviuden. ”
TYKA vastaa:
Meillä on päättäjinä henkilöitä joilla on erinomaiset tiedot kansantaloudesta, niin teorioista kuin käytännöstäkin. Nämä henkilöt ovat asiantuntijoina kun päättäjämme hoitavat kansantalouteen liittyviä asioita. Kuitenkin meidän kansantalouteemme kuuluu kolmasosa työkykyisten kansalaisten työtä, joka ei ole tuottavaa työtä vaan kustannuksia aiheuttavaa. Jos ihannoimasi kansataloustiede olisi toimivaa, ei meillä varmaankaan tuhlattaisi kolmannesta resursseistamme hyödyttömästi.
Sen vuoksi joudumme asettamaan ihailemasi kansataloustieteen vähän outoon valoon. Sen tarkoitus ei ehkä olekaan tuoda kaikille resursseille käyttöä, vaan ehkä tarkoitus onkin pitää osa resursseista käyttämättöminä jotta esimerkiksi palkat voidaan pitää riittävän pieninä. Olisiko asia ehkä näin?
Olenko nyt ymmärtänyt oikein, että mielestäsi on kansantaloudellisesti paras vaihtoehto on, että kolmen miljoonan henkilötyövuoden resursseistamme käytämme vain kaksi miljoonaa ja yksi miljoona on kustannuksena? Jos näin on, mihin logiikkasi perustuu? Voitko laittaa jonkin kaavan jossa näin todistetaan?
Ja kun itse väität itseäsi niin eteväksi, ole hyvä ja esitä nämä esillä olleet asiat miten ne sinun mielestäsi ovat. Siis resurssimme, työnarvo, verojen euromäärä ja prosentuaalinen osuus.
Kysymyspalsta
==========
Esitän sinulle nyt pari kysymystä työttömyysturvasta.
1. Miksi työttömyysturvamme ei koske kaikkia työttömiä?
2. Mitä hyödymme siitä, että se koskee vain niitä työttömiä jotka viettävät aikaansa passiivisesti kaljotellen, mutta se evätään niiltä, jotka yrittävät hankkia töitä työttömänä ollessaan?
Jos näihin vastaat rehellisesti, näet kuinka typerää sinun kirjoituksesi on. Jos taas vastaat epärehellisesti, kaikki lukijat näkevät, kuinka yrität puolustaa nykyistä järjestelmää, joka maksaa jokaiselle työtätekevälle kansalaiselle keskimäärin 10 000 euroa vuodessa. Se on kustannus, joka aiheutuu siitä, että kolmen miljoonan henkilötyövuoden resursseista käytämme tuottavaan työhön vain kaksi miljoonaa henkilötyövuotta. Älä nyt sekoita henkilötyövuosia fyysisiin henkilöihin, ne ovat aivan eri asioita.
TYKA: http://www.geocities.com/kansantuote/oli hyvä huomio:
>>Sen vuoksi joudumme asettamaan ihailemasi kansataloustieteen vähän outoon valoon. Sen tarkoitus ei ehkä olekaan tuoda kaikille resursseille käyttöä, vaan ehkä tarkoitus onkin pitää osa resursseista käyttämättöminä jotta esimerkiksi palkat voidaan pitää riittävän pieninä. Olisiko asia ehkä näin?>>
Mutta jotenkin tuntuu, että mallisi on unohtanut inflaation kokonaan, vuokra ja hintasääntelyyn kun ei kuulemma voida palata, vaikka joskus tuntuu, varsinkin vuokrien osalta, että olisi tarpeen.
Myös ulkomaat pitäisi huomioida inflaation vaikutuksia arvioidessa. - TYKA
sivusta kirjoitti:
oli hyvä huomio:
>>Sen vuoksi joudumme asettamaan ihailemasi kansataloustieteen vähän outoon valoon. Sen tarkoitus ei ehkä olekaan tuoda kaikille resursseille käyttöä, vaan ehkä tarkoitus onkin pitää osa resursseista käyttämättöminä jotta esimerkiksi palkat voidaan pitää riittävän pieninä. Olisiko asia ehkä näin?>>
Mutta jotenkin tuntuu, että mallisi on unohtanut inflaation kokonaan, vuokra ja hintasääntelyyn kun ei kuulemma voida palata, vaikka joskus tuntuu, varsinkin vuokrien osalta, että olisi tarpeen.
Myös ulkomaat pitäisi huomioida inflaation vaikutuksia arvioidessa.Kansantaloustieteilijät
====================
On mielenkiintoista nähdä miten Tane selittää nykyisen politiikan, joka käyttää maan parhaimpia kansanataloustieteilijöitä asiantuntijoina tehtäessä päätöksiä.
TYKA malliin ei inflaatio vaikuta sen enempää kuin nykyiseenkään tilanteeseen, päinvastoin, monet tekijät vähentävät inflaatiota aiheuttavia vaikutuksia.
TYKA mallissa suurin muutos on se, että työttömyys ja turha byrokratia poistuvat. Tämä on kolmannes meidän resursseistamme, joka tulee nyt lisäksi kansantuotteeseemme, kasvu on siis 50 % nykyiseen.
Inflaatio
========
Kun lisäämme resurssiemme käyttöä, sen muutos on niin pieni verrattuna kansainväliseen talouteen, ettei sillä ole mainittavaa merkitystä siihen, eikä inflaatio lisäänny sen vuoksi.
Ulkoa tulevat muutokset taas vaikuttavat saman verran myös TYKA mallin aikana. Eli tästä huomaat, että inflaatio ei pääse nousemaan ongelmaksi siltä suunnalta.
Kotimaan markkinoiden kohdalla taas TYKA malli lisää kotimaisten palvelujen ja tuotteiden tarjontaa kysynnän kasvaessa. Koska TYKA malli sisältää henkireiän taloudelle, se etsiytyy aina sellaisille alueille joilla saadaan paras kate kulloisessakin tilanteessa. Muutos ei ole pakotettua, vaan itse vaikutteista.
Kuten TYKA mallin sivuilta huomaat, TYKA mallissa emme enää kilpaile halpatyömaiden kanssa, vaan korkean koulutuksemme ja teknologisen osaamisemme ansiosta voimme siirtyä niille sektoreille jotka ovat aina uusia ja näin voimme välttyä nykyisen talouden vaivaamalta inflaation kasvamiselta vaikka kansantuote kasvaakin. Jos ammattiyhdistysliike saa palkkojaan hilatuksi liikaa ylös, painotus työssä siirtyy ja tämä tasaa aina palkat tuottavuuteen. Emme siis voi nostaa keinotekoisesti palkkoja ylöspäin, vaan aina saamme niiden maksamiseksi riittävät tulot katteiden muodossa.
Koska kuitenkin meillä on hyvät mahdollisuudet parempaan teknologiaan ja sitä kautta muillakin sektoreilla parempaan katteeseen, tästä hyötyvät TYKA mallissa myös palkansaajat ja hiljalleen bruttopalkatkin alkavat nousta kansainvälisesti vertailtuna. Nettopalkkahan jo tuplaantuu kun työttömyys ja turha byrokratia poistuu.
Eli TYKA mallin mukaisessa taloudessa inflaatio ei kasva ulkoisten eikä sisäisten muutosten vuoksi nykyiseen verrattuna.
Vuokrasäännöstely
==============
Jos tarkastelemme vuokria, tarkastellaan ensin miksi ihmiset asuvat vuokralla? Eikö suurin osa siksi, että heillä ei ole taloudellisia mahdollisuuksia hankkia omistusasuntoa? TYKA mallissa on kaksi ominaisuutta jotka muuttavat tätä tilannetta. Ensinnäkin kaikilla on mahdollisuus tehdä töitä, eli työnpuutteesta aiheutuvaa köyhyyttä ei ole.
Toisekseen TYKA mahdollistaa myös täydellisen sosiaaliturvan, joka taas johtaa siihen, että jokainen kansalainen uskaltaa hankkia itselleen asunnon ottamalla lainaa ja maksamalla sen tekemällään työllä. Jos jotakin odottamatonta tapahtuu, esimerkiksi joutuu pyörätuoliin, TYKA mallissa oleva sosiaalinen turva huolehtii siitä, että käytettävissä olevat tulot eivät laske ja kansalainen voi maksaa asuntonsa tässäkin onnettomassa tilanteessa. Työttömyyskään ei ole enää kummittelemassa koska töitä on riittävästi ja niistä voidaan valita ne paremmin kannattavat.
Koska näin on, vuokra-asuminen vähenee ja sen sääntelykin käy tarpeettomaksi. Jos vuokrat kohoavat liian suuriksi, omistusasuntojen määrä kasvaa ja vuokralaisia ei riitä joka taas laskee vuokrien suuruutta. Eli TYKA malli tekee tämänkin itse sääteleväksi eikä nykyistä villiä tilannetta pääse syntymään.
Tämä tilannehan ei synny heti alussa, se vie suhteellisen monta vuotta ennekuin tähän päästään, mutta suunta tulee olemaan heti TYKA mallin käyttöön oton jälkeen tämä.
Hintasäännöstely
==============
Hintasäännöstelyn suhteen tilanne on sama. Siitäkin tulee itsesäätyvää koska kaikilla kansalaisilla on mahdollisuus valintoihin ja epäterveet hinnoittelut karsiutuvat. TYKA malli kuitenkin kannattaa tiettyjen perussektoreiden hintasäännöstelyä. Näitä ovat esimerkiksi energia, julkinen liikenne, opetus, terveydenhoito ja muutamat muut.
TYKA: http://www.geocities.com/kansantuote/ - Maisa
sivusta kirjoitti:
oli hyvä huomio:
>>Sen vuoksi joudumme asettamaan ihailemasi kansataloustieteen vähän outoon valoon. Sen tarkoitus ei ehkä olekaan tuoda kaikille resursseille käyttöä, vaan ehkä tarkoitus onkin pitää osa resursseista käyttämättöminä jotta esimerkiksi palkat voidaan pitää riittävän pieninä. Olisiko asia ehkä näin?>>
Mutta jotenkin tuntuu, että mallisi on unohtanut inflaation kokonaan, vuokra ja hintasääntelyyn kun ei kuulemma voida palata, vaikka joskus tuntuu, varsinkin vuokrien osalta, että olisi tarpeen.
Myös ulkomaat pitäisi huomioida inflaation vaikutuksia arvioidessa.Yrittäjät vaativat Palkkadevalvaatiota! (palkkojen alentamista)
1) www.helsinginsanomat.fi
NÄKÖKULMA 07.06.2003
Yrittäjät kaipaavat palkkadevalvaatiota - Suomen Yrittäjät tyrkyttävät seuraavalle tulokierrokselle eräänlaista valuuttavarausta. Yrittäjien pääekonomistin Pasi Holmin tarjoaman (Taloussanomat 6. 6.) mallin perusidea on se, että palkankorotusvara pienenisi, jos euro vahvistuisi. Yrittäjät perustelevat tätä sillä, että moni vientiyritys joutuu vahvan euron vuoksi ahtaalle, ja palkankorotuksiin ei olisi varaa...
2) www.helsinginsanomat.fi
TALOUS (2.6.2002)
Suomessa palkat EU:n pienimpiä
Palkkojen kehitys on jäänyt jälkeen tuottavuuden kasvusta ...
- Kansainväliset palkkatilastot ovat suomalaisille karua kertomaa. Esimerkiksi Eurostatin ja OECD:n mukaan suomalaisten käteen jäävät tulot eivät vedä vertoja Keski-Euroopan palkoille...
3) www.helsinginsanomat.fi
KOTIMAA (8.5.2003)
Huonosti palkatut pätkätyöläiset turvautuvat toimeentulotukeen...
4) Sanomalehti Kaleva 20.10.2003
Kelan pääjohtaja Jorma Huuhtanen:
Perustoimeentuloturva on liian heikko...
- Huuhtasen mukaan jopa kolmella neljästä toimeentulotuen saajista perustoimeentuloturva ei ole riittävä: "Perustoimeentuloturvan kehitys on ollut huomattavan heikkoa."
5)www.helsinginsanomat.fi
TALOUS (4.11.2002)
Yritysjohtajien palkat nousseet reippaasti
Tutkijoiden mukaan yritysjohtajat saavat päättää palkoistaan itse ...
6) YLE Kotimaa 09.04.2003
EU-komissio: "Suomen lisättävä tuloeroja"...
- Euroopan unionin komissio on antanut jäsenmaille suosituksensa, miten näiden tulisi kehittää talouttaan. Suomelle komissio suosittaa palkkaerojen kasvattamista.
Monessa suhteessa komission suositukset ovat samoilla linjoilla valtiosihteeri Raimo Sailaksen herättäneen työryhmän kohua esitysten kanssa.
- Jokainen muodostakoon mielipiteensä - onko kehityksen suunta.
Henkilökohtaisesti nään tämän lopunalkuna. - TYKA
Maisa kirjoitti:
Yrittäjät vaativat Palkkadevalvaatiota! (palkkojen alentamista)
1) www.helsinginsanomat.fi
NÄKÖKULMA 07.06.2003
Yrittäjät kaipaavat palkkadevalvaatiota - Suomen Yrittäjät tyrkyttävät seuraavalle tulokierrokselle eräänlaista valuuttavarausta. Yrittäjien pääekonomistin Pasi Holmin tarjoaman (Taloussanomat 6. 6.) mallin perusidea on se, että palkankorotusvara pienenisi, jos euro vahvistuisi. Yrittäjät perustelevat tätä sillä, että moni vientiyritys joutuu vahvan euron vuoksi ahtaalle, ja palkankorotuksiin ei olisi varaa...
2) www.helsinginsanomat.fi
TALOUS (2.6.2002)
Suomessa palkat EU:n pienimpiä
Palkkojen kehitys on jäänyt jälkeen tuottavuuden kasvusta ...
- Kansainväliset palkkatilastot ovat suomalaisille karua kertomaa. Esimerkiksi Eurostatin ja OECD:n mukaan suomalaisten käteen jäävät tulot eivät vedä vertoja Keski-Euroopan palkoille...
3) www.helsinginsanomat.fi
KOTIMAA (8.5.2003)
Huonosti palkatut pätkätyöläiset turvautuvat toimeentulotukeen...
4) Sanomalehti Kaleva 20.10.2003
Kelan pääjohtaja Jorma Huuhtanen:
Perustoimeentuloturva on liian heikko...
- Huuhtasen mukaan jopa kolmella neljästä toimeentulotuen saajista perustoimeentuloturva ei ole riittävä: "Perustoimeentuloturvan kehitys on ollut huomattavan heikkoa."
5)www.helsinginsanomat.fi
TALOUS (4.11.2002)
Yritysjohtajien palkat nousseet reippaasti
Tutkijoiden mukaan yritysjohtajat saavat päättää palkoistaan itse ...
6) YLE Kotimaa 09.04.2003
EU-komissio: "Suomen lisättävä tuloeroja"...
- Euroopan unionin komissio on antanut jäsenmaille suosituksensa, miten näiden tulisi kehittää talouttaan. Suomelle komissio suosittaa palkkaerojen kasvattamista.
Monessa suhteessa komission suositukset ovat samoilla linjoilla valtiosihteeri Raimo Sailaksen herättäneen työryhmän kohua esitysten kanssa.
- Jokainen muodostakoon mielipiteensä - onko kehityksen suunta.
Henkilökohtaisesti nään tämän lopunalkuna.Yrittäjät vaativat Palkkadevalvaatiota! (palkkojen alentamista)
1) www.helsinginsanomat.fi
NÄKÖKULMA 07.06.2003
Yrittäjät kaipaavat palkkadevalvaatiota - Suomen Yrittäjät tyrkyttävät seuraavalle tulokierrokselle eräänlaista valuuttavarausta. Yrittäjien pääekonomistin Pasi Holmin tarjoaman (Taloussanomat 6. 6.) mallin perusidea on se, että palkankorotusvara pienenisi, jos euro vahvistuisi. Yrittäjät perustelevat tätä sillä, että moni vientiyritys joutuu vahvan euron vuoksi ahtaalle, ja palkankorotuksiin ei olisi varaa...
TYKA kommentoi:
============
Tämä on luonnollinen ilmiö. Kun tuotteiden hinnat nousevat, yrittäjien on etsittävä säästöjä turvatakseen kilpailuetunsa. Meillä kokonaisveroaste on 80 %. Se ei voi olla vaikuttamatta myöskin maksettavien palkkojen korotuspaineeseen.
Miten TYKA malli vaikuttaa tähän tilanteeseen?
=========================================
TYKA mallissa verojen osuus kansalaista kohti puolittuu kun työttömyys poistuu ja turha byrokratia poistuu. Tästä verojen pienenmisestä saadaan sama vaikutus kuin palkkojen alentamisesta. Työn hintahan on palkka verot. Palkka voi pysyä samana ja jopa nousta, siitä huolimatta verojen puolittuminen laskee tuotteeseen kohdistuvia kustannuksia. Tarkastellaan esimerkillä tilannetta.
Yrittäjällä on tuote, jossa on palkkakuluja 10 %. Verojen osuus tuotteessa on 70 %. Olkoon tuotteen hinta 100 euroa. Vastaava ulkomailla tuotettu tuote maksaa 90 euroa. Yrittäjällä on tarve saada tuote saman hintaiseksi kuin vastaava ulkomainen tuote turvatakseen sen myynnin. Saadakseen 10 euroa pois tuotteen hinnasta, yrittäjän pitäisi saada esimerkiksi työ ilmaiseksi. Tämän työn osuushan oli 10 euroa. Aika vaikea yhtälö, vai mitä?
Jos meillä on TYKA malli käytössä, verot ovat puolittuneet työttömyyden ja turhan byrokratian poistuessa. Kyseistä tuotetta kohti se tekee 35 euroa. Tuotteen voi siis myydä hieman halvemmalla kuin vastaavan ulkomaalaisen, sanotaan vaikka 85 euron hinnalla. Vieläkin jää 20 euroa yli. Annetaan siitä työntekijöille 30 % korotus (vähän kuin kansanedustajille), se tekee kyseisestä summasta 3 euroa. Myös muille tuotteen tekijöille jää ylimääräistä. Jaetaan heille 10 euroa. Yrittäjälle jää vielä 7 euroa enemmän. Osa tietenkin pitää sen itsellään, mutta moni sijoittaa osan kyseisestä summasta tuotekehitykseen kehittääkseen uusia, parempia tuotteita. Annetaan yrittäjälle myös 30 % korotus tuloihin tuotetta kohti. Se tekee 4.5 euroa. Jäljelle jää vielä tuotekehitykseen 2.5 euroa lisää, jolla sitten kehitetään parempia tuotteita ja saadaan lisää markkinoita ulkoakin.
2) www.helsinginsanomat.fi
TALOUS (2.6.2002)
Suomessa palkat EU:n pienimpiä
Palkkojen kehitys on jäänyt jälkeen tuottavuuden kasvusta ...
- Kansainväliset palkkatilastot ovat suomalaisille karua kertomaa. Esimerkiksi Eurostatin ja OECD:n mukaan suomalaisten käteen jäävät tulot eivät vedä vertoja Keski-Euroopan palkoille...
TYKA kommentoi:
============
Tämä on varmaan kaikkien tiedossa oleva asia. Kokonaisveroasteemme on 80 %. Meillä on 3 miljoonan henkilötyövuoden resurssit olemassa mutta tästä käytämme tuottavaan työhön vain kaksi miljoonaa. Kolmas osa, jää hyödyntämättä ja siitä joudutaan maksamaan liki 15 miljardia euroa.
TYKA malli:
========
Jos meillä olisi TYKA malli käytössä, kokonaisveroasteemme lähentelisi 40 %:a, joten käteen jäävät tulot olisivat kaksinkertaistuneet ja olisimme ostovoiman vertailussa EU:n kärkisijoilla.
3) www.helsinginsanomat.fi
KOTIMAA (8.5.2003)
Huonosti palkatut pätkätyöläiset turvautuvat toimeentulotukeen...
TYKA kommentoi:
=============
Tämä on totta nykypäivän Suomessa. Kun 30 000 000 000 euroa jää joka vuosi saamatta, osa kansalaisista joutuu köyhyysrajan alapuolelle.
TYKA mallissa:
===========
TYKA mallissa ei ole työttömyyttä juuri ollenkaan. Kaikille riittää kokopäivä työtä. Eli TYKA mallissa ei ole huonosti palkattuja pätkätyöläisiä. Pätkätöitä on, mutta niitä tekevät ne, joille se elämäntilanteen johdosta on sopivaa eivätkä he halua tehdä kokopäivä töitä. Näitä ovat esimerkiksi opiskelijat jotka haluavat paremman toimeentulon itselleen opiskeluaikoina ja tekevät töitä esim. viikonloppuisin tai iltaisin.
4) Sanomalehti Kaleva 20.10.2003
Kelan pääjohtaja Jorma Huuhtanen:
Perustoimeentuloturva on liian heikko...
- Huuhtasen mukaan jopa kolmella neljästä toimeentulotuen saajista perustoimeentuloturva ei ole riittävä: "Perustoimeentuloturvan kehitys on ollut huomattavan heikkoa."
TYKA kommentoi:
=============
Tämä on myös totta. Kokonaisveroasteemme lähestyessä 80 %, ei meillä ole nykyisessä järjestelmässä mahdollisuutta riittävään perustoimeentuloturvaan.
TYKA mallissa:
===========
TYKA mallissa toimeentuloturvan saajia on huomattavasti vähemmän kuin nykyisin. Suurin osa työkykyisistä kansalaisista on työelämässä ja tuottavassa työssä. Lähes jokainen ansaitsee itse toimeentulonsa. Ne, joilla ei jostakin syystä ole toimeentuloa, saavat sen riittävänä TYKA mallissa. Sen kokonaiskustannus on huomattavasti pienempi kuin nykyisin, noin kymmenes osa nykyisestä vaikka turvan taso on moninkertainen. Koska toimeentuloturvalla ei voi olla vapaaehtoisesti, kukaan ei voi lusmuta tällä tavoin vaan on velvollinen osallistumaan työhön jota on riittävästi tarjolla TYKA mallissa. Toki TYKA mallissa voi olla tekemättä mitään, mutta silloin ei mitään tukiakaan ole saatavilla.
5)www.helsinginsanomat.fi
TALOUS (4.11.2002)
Yritysjohtajien palkat nousseet reippaasti
Tutkijoiden mukaan yritysjohtajat saavat päättää palkoistaan itse ...
TYKA kommentoi:
=============
Tämä on erittäin hyvä tapa. En usko että tavallinen palkansaajakaan olisi omalla kohdallaan tätä vastaan.
TYKA mallissa
============
TYKA mallissa tämä omasta palkastaan päättäminen on mahdollista jokaiselle. Ellei liiton neuvottelema palkka tyydytä, jokainen voi perustaa oman yrityksen ja määrätä palkkansa sen mukaan minkä verran saa käärittyä kokoon. Ellei homma onnistu, aina on mahdollisuus palata palkkatyöläiseksi tai jäädä hetkeksi työttömäksi. Tai voi tehdä palkkatyöläisenä ensin 8 tuntia ja sitten jatkaa omillaan saadakseen lisää liksaa. Yhteiskunta ei estä tätä TYKA mallissa.
6) YLE Kotimaa 09.04.2003
EU-komissio: "Suomen lisättävä tuloeroja"...
- Euroopan unionin komissio on antanut jäsenmaille suosituksensa, miten näiden tulisi kehittää talouttaan. Suomelle komissio suosittaa palkkaerojen kasvattamista.
Monessa suhteessa komission suositukset ovat samoilla linjoilla valtiosihteeri Raimo Sailaksen herättäneen työryhmän kohua esitysten kanssa.
TYKA kommentoi:
==============
Olikohan kyse palkkaerojen kasvattamisesta vai tuloerojen kasvattamisesta? Suomalaisille on iskostunut tajuntaan että tulot eivät voi olla muuta kuin palkkaa. Tästä meidän pitäisi päästä eroon mahdollisimman nopeasti. Palkka on eri asia kuin tulo.
TYKA mallissa:
============
TYKA mallissa tuloeroja ei yritetä keinotekoisesti tasata. Jokainen tekee töitä ja saa siitä tuloa. Tulon suuruus riippuu tehdyn työn määrästä sekä työstä saatavasta tulosta. Työtä saa tehdä palkkatyöläisenä tai itsenäisesti. Mitä enemmän yksilö saa tuloja, sen enemmän hän maksaa veroja yhteiskunnalle. Jokaisesta eurosta 27-33 senttiä, henkilökohtaisesta alennuksesta riippuen. Nykyisin tuo määrä on noin 60 senttiä. TYKA mallissa siis verot puolittuvat koska maksajia on enemmän ja yksilön työnarvokin on kasvanut.
- Jokainen muodostakoon mielipiteensä - onko kehityksen suunta.
Henkilökohtaisesti nään tämän lopunalkuna.
TYKA kommentoi:
=============
Suunta on nykyisin aivan väärä. Yhteiskunnan tehtävä ei ole rankaista työn tekemisestä vaan päinvastoin kannustaa kaikkia tekemään lisää työtä mistä saamme lisää kansantuotetta.
TYKA mallissa:
============
TYKA mallissa tilanne hoidetaan kuntoon yksinkertaisesti muuttamalla nykyinen työttömyysturvalaki koskemaan kaikkia työttömiä. Se riittää työttömyyden poistamiseen. Lisäksi TYKA malli sisältää muutamia muita kohtia, joilla tätä työttömyysturvalain muutoksen antamaa parannusta nopeutetaan huomattavasti.
TYKA: http://www.geocities.com/kansantuote/
Saadaksemme TYKA mallin käyttöön, se edellyttää lähes kaikkien suomalaisten tietoisuutta siitä. Jos siis haluat nämä TYKAn tuomat parannukset, kerro TYKA mallista kaikille tuttavillesi ja ota yhteyttä omaan kansaedustajaasi. TYKA malli ei ole poliittinen malli, voit kannattaa sitä riippumatta omasta puoluekannastasi tai elämänkatsomuksestasi. - Tane
TYKA kirjoitti:
Luetun ymmärtäminen
===================
Koetahan lukea tekstini uudestaan. Sinulla näyttää olevan omat käsityksesi asioista ja yrität tuputtaa niitä minun teksteikseni. Mikään, mitä tuossa tulkitset, ei ole minun tekstiäni vaan sinun omia ajatuksiasi.
Perustiedoista
===========
Tanen teksti: ”Perustietosi ovat todella pielessä. ”
TYKAn aiempi teksti: "Koska valtio ei tarvitse enempää verotuloja kuin nyt, vaan vähemmän, ylläpitääkseen saman sosiaaliturvan ja muut palvelut, verojen osuus laskisi yhtä kansalaista kohti huomattavasti. Kun verojen osuus puolittuu, se tarkoittaa että kansalaisen käytettävissä olevat nettotulot kaksinkertaistuvat."
TYKAn vastaus:
Valtion menot ovat mainitsemasi noin 35.3 mrd euroa. Ne eivät muutu miksikään vaikka useampi suomalainen tekisi töitä. Eikö niin? Meillä tehdään kahden miljoonan henkilötyövuoden verran töitä ja sen työn arvo on 60 miljardia. Eikö niin?
Tuo kolmas miljoonan henkilötyövuoden määrä jää saamatta. Sen arvo olisi 30 miljardia. Jos siis kaikki suomalaiset työkykyiset henkilöt tekisivät tuottavaa työtä, tehdyn työn arvo olisi 90 miljardia. Valtion osuus olisi edelleen tuo sama 35.3 miljardia. Vai oletko erimieltä?
Nyt jos lasket paljonko on 35.3 miljardia 60 miljardiasta, saat 59 %. Kun katsotaan paljonko 35.3 miljardia on 90 miljardista, saadaan 39 %. Kas kummaa, veroprosentti on laskenut 20 % siitä syystä että otimme käyttöön miljoonan henkilötyövuoden resurssin tuottavaan työhön.
Jos luet uudestaan mitä kirjoitin, huomaat, että joka sana tekstissäni pitää paikkansa. Ota huomioon myös muut verot ja veroluonteiset maksut joita maksamme. Valtio ei ole ainut maksujen saaja. On kunnat, jotka vievät myös veroja. Ja työnantajat maksavat niitä suoraan esimerkiksi eläkekassoihin, jotka kansalaisen kannalta ovat myös veroja. Samoin kuin monet pakollist maksut, jätemaksu, kiinteistövero, perintövero, tv-maksu ja muut vastaavat. Ne tulee lisätä veroluotoisiin maksuihin ja summa kasvaakin aika huomattavaksi. Sen kokonaismäärä onkin sitten noin 80 %.
Kuten huomaat, tuossa tekstissä ei ole mitään pielessä. Valtiolle riittää 35.3 miljardia ja vähemmänkin, vaikka 30 miljardia kaikkeen siihen mihin se nykyisinkin veroja käyttää. Jos veronmaksajia on enemmän, veron määrä yhtä kansalaista kohti on tietenkin pienempi. Eikö se oli selvä asia? Kun kansalainen maksoi ennen 80 % veroja, ja se putoaa puoleen, hän maksaa enää 40 %. Eikö sekin ole selvä asia? Ja kun veroja maksetaan kansalaista kohti vähemmän, kansalaisen nettotulot kasvavat eli tässä tapauksessa tuplaantuvat. Eikö se ole selvä asia? Ja vaikka yksi kansalainen maksaa veroja vähemmän, valtion saama määrä ei vähene. Eikö näin olekin?
Valtion tulot
===========
Tanen kommentti: ”Valtion kaikki menot v. 2002 oli n. 35,3 mrd euroa, joka sisälsi velanhoitoon menneen 4,2 mrd. Valtion menot koostuvat paljosta muustakin, kuin sosiaaliturvasta, joten vaikka kaikkis Suomen pyörisivät laakerit punaisina, niin valtion menot eivät edes puolittuisi. Yli sadan prosentin menosäästö on muutoinkin mahdoton. ”
TYKAn vastaus:
En siis ole puhunut mitään valtion menojen pienemisestä muun kuin turhan byrokratian poistumisen osalta ja sosiaalikulujen osalta niiltä osin, kuin niitä maksetaan työttömyyskorvauksina ja siitä aiheutuvina muina tukina. Sinun oma mielikuvasi on, että valtion menot puolittuisivat. Minä niistä en puhunut.
Koska en puhunut valtion menojen puolittumisesta, ei tarvita siis menosäästöjäkään. Nuo menosäästöt ovat vain poliitikkojen mielikuvituksen tuotetta. kun he vähentävät sairaanhoidon menoja, he kuvittelevat säästävänsä vaikka pitkittynyt hoito loppujen lopuksi maksaa moninkertaisen määrän alkuperäiseen nähden ja aikaan saa huomattavia inhimillisiä kärsimyksiä.
TYKA mallissa ei tarvitse vähentää esimerkiksi terveydenhoidon menoja. Kun työttömyyttä ei ole, monet kalliita kustannuksia aiheuttavat ongelmat poistuvat tai vähenevät. Näitä ovat esimerkiksi huumeiden aiheuttamat kustannukset, stressin aiheuttamat kustannukset, mielenterveyden aiheuttamat kustannukset, alkoholismin aiheuttamat kustannukset. Kun nämä kustannukset poistuvat, jäljelle jääneellä kapasiteetilla hoidetaan kaikki hoitoa tarvitsevat potilaat ilman jonoja. Eli nykyiset resurssit riittävät sitten mainiosti. Ja siihenkin tarvittiin ainoastaan työttömyysturvalain muutos koskemaan kaikkia työttömiä.
Otetaan vielä kerran ettei sinulle jää epäselväksi. Puhuin kansalaisen veroista. Tässä lainaus tekstistäni: "Koska valtio ei tarvitse enempää verotuloja kuin nyt, vaan vähemmän, ylläpitääkseen saman sosiaaliturvan ja muut palvelut, verojen osuus laskisi yhtä kansalaista kohti huomattavasti. Kun verojen osuus puolittuu, se tarkoittaa että kansalaisen käytettävissä olevat nettotulot kaksinkertaistuvat. "
Valtiolle riittää siis tuo 35.3 miljardia josta voidaan vähentää esimerkiksi neljä miljardia työttömyysmenoja koska työttömiä ei TYKA mallissa ole. Ja byrokratian kustannuksiakin voidaan vähentää, samoin rikollisuuden ja alkoholin aiheuttamia kustannuksia koska hyvässä työssä olevat eivät käytä alkoholia niin paljon kuin nyt, eikä rikollisuuttakaan ole niin paljoa.
Tutustunet siis uudestaan ja yrität ymmärtää mitä tekstissä kerrotaan, ilman omia tulkintojasi asioista.
Tuotannosta
========
Tanen kommentti: ”Tuotannon lisäämisen osalta: oletko koskaan kuullut termin hintajousto?
Tarjonnan lisääminen ei välttämättä lisää kulutusta, ei edes tuottoja, vaan vaikutus saattaa olla päinvastainenkin hintojen romahtaessa. ”
Tässä olet myös sotkenut omia ajatuksiasi minun tekstiini. Jos tutustut TYKA malliin, siellä ei puhuta tarjonnan lisäämisestä ensimmäisenä vaan kysynnän ja kulutuksen lisääntymisestä. Asia muuttuu siis juuri päinvastaiseksi. Kysyntä aiheutuu siitä, että kansalaisilla on mahdollisuus tehdä enemmän työtä, jolloin he saavat enemmän tuloja, jolloin he voivat hankkia enemmän.
Kuten huomaat, sotket asioita todella pahasti. Hintajoustoa et voi myöskään sotkea kokonaisuuteen. Se on aina yhden hyödykkeen tai hyödykeryhmän ominaisuus suljetussa järjestelmässä. Tutustuhan niihin kirjoihisi niin alat vähän ymmärtämään. TYKA malli muuttaa järjestelmää, joten sinun kirjasi lyhennetyt kaavat eivät toimi suoraan TYKA mallissa. Ota huomioon kaikki muuttuneet tekijät. Käytä laskennassasi kaavoja jotka huomioivat muuttuneen järjestelmän. Kyllä se sitten aukeaa sinullekin.
Kansantalouden teoria
=================
Tanen kommentti: ”Sen vuoksi ehdottaisin, että käyt vielä sen verran kouluja, että pystyisit ymmärtämään edes kansantalouden alkeita. Tarkastele sitten uudelleen ehdotustasi. Uskoisin, että itsekin huomaat silloin sen naiviuden. ”
TYKA vastaa:
Meillä on päättäjinä henkilöitä joilla on erinomaiset tiedot kansantaloudesta, niin teorioista kuin käytännöstäkin. Nämä henkilöt ovat asiantuntijoina kun päättäjämme hoitavat kansantalouteen liittyviä asioita. Kuitenkin meidän kansantalouteemme kuuluu kolmasosa työkykyisten kansalaisten työtä, joka ei ole tuottavaa työtä vaan kustannuksia aiheuttavaa. Jos ihannoimasi kansataloustiede olisi toimivaa, ei meillä varmaankaan tuhlattaisi kolmannesta resursseistamme hyödyttömästi.
Sen vuoksi joudumme asettamaan ihailemasi kansataloustieteen vähän outoon valoon. Sen tarkoitus ei ehkä olekaan tuoda kaikille resursseille käyttöä, vaan ehkä tarkoitus onkin pitää osa resursseista käyttämättöminä jotta esimerkiksi palkat voidaan pitää riittävän pieninä. Olisiko asia ehkä näin?
Olenko nyt ymmärtänyt oikein, että mielestäsi on kansantaloudellisesti paras vaihtoehto on, että kolmen miljoonan henkilötyövuoden resursseistamme käytämme vain kaksi miljoonaa ja yksi miljoona on kustannuksena? Jos näin on, mihin logiikkasi perustuu? Voitko laittaa jonkin kaavan jossa näin todistetaan?
Ja kun itse väität itseäsi niin eteväksi, ole hyvä ja esitä nämä esillä olleet asiat miten ne sinun mielestäsi ovat. Siis resurssimme, työnarvo, verojen euromäärä ja prosentuaalinen osuus.
Kysymyspalsta
==========
Esitän sinulle nyt pari kysymystä työttömyysturvasta.
1. Miksi työttömyysturvamme ei koske kaikkia työttömiä?
2. Mitä hyödymme siitä, että se koskee vain niitä työttömiä jotka viettävät aikaansa passiivisesti kaljotellen, mutta se evätään niiltä, jotka yrittävät hankkia töitä työttömänä ollessaan?
Jos näihin vastaat rehellisesti, näet kuinka typerää sinun kirjoituksesi on. Jos taas vastaat epärehellisesti, kaikki lukijat näkevät, kuinka yrität puolustaa nykyistä järjestelmää, joka maksaa jokaiselle työtätekevälle kansalaiselle keskimäärin 10 000 euroa vuodessa. Se on kustannus, joka aiheutuu siitä, että kolmen miljoonan henkilötyövuoden resursseista käytämme tuottavaan työhön vain kaksi miljoonaa henkilötyövuotta. Älä nyt sekoita henkilötyövuosia fyysisiin henkilöihin, ne ovat aivan eri asioita.
TYKA: http://www.geocities.com/kansantuote/Perustietosi seisoo tyhjän päällä ja pitää ilmasta kiinni.
Sanot, että kolmas osa kapasiteetista on käyttämättä, ja sen työllistämisellä syntyy laskemasi säästö. Työllistetään tekemään mitä? Kuka maksaa niiden palkan ja millä?
Oletetaan, että tietty osa työllistettäisiin tekemään hyödykettä A. Onko sille makkinoita, ja mitä sen hinnalle tapahtuisi tarjonnan lisääntyessä? Mitä tapahtuu hyödykkeen A substituuttien markkinoille?
Joku maksaa noitten "uustyöllistettyjen" palkan. Millä? Asiakkailta saamillaan rahoilla, jolloin asiakkaitten käytettävissä oleva raha muitten hyödykkeitten hankkimiseen vähenisi täsmälleen samalla määrällä, joten hyödykkeitten B, C ja D kulutus laskisi, ja työllisyys niitten tuotannossa vähenisi.
Laskelmasi naivius piilee juuri tuossa, että kuvittelet käytettävissä olevan kokonaisrahamäärän kasvavan noitten "uustyöllisten" palkan määrällä. Näinhän ei ole, vaan se rahasumma on pois muualta, viimekädessä "uustuotteitten" kuluttajilta.
Kansantalouden kannalta on yksi lysti, kuka rahan "hankkii" ja kuka sen kuluttaa. Ei kokonaistalous hetkahda yhtään mihinkään, vaikka koko BKT:n hankkisi palkkana tai muuna saantona yksi ainoa henkilö, jota verottamlla kokonaissummaa jaettaisiin "sosiaaliapuna" laajemman joukon kulutettavaksi. Ei BKT heilahtaisi mihinkään silläkään, että avustettavien joukkoa laajennettaisiin jakamalla "työttömyyskorvauksina" tai millään muullakaan nimikkeellä isommalle joukolle, koska täsmälleen sama summa on verottamalla tai muulla käytettävissä olevaa rahaa vähentävällä tavalla pois toisilta kuluttajilta. - TYKA
Tane kirjoitti:
Perustietosi seisoo tyhjän päällä ja pitää ilmasta kiinni.
Sanot, että kolmas osa kapasiteetista on käyttämättä, ja sen työllistämisellä syntyy laskemasi säästö. Työllistetään tekemään mitä? Kuka maksaa niiden palkan ja millä?
Oletetaan, että tietty osa työllistettäisiin tekemään hyödykettä A. Onko sille makkinoita, ja mitä sen hinnalle tapahtuisi tarjonnan lisääntyessä? Mitä tapahtuu hyödykkeen A substituuttien markkinoille?
Joku maksaa noitten "uustyöllistettyjen" palkan. Millä? Asiakkailta saamillaan rahoilla, jolloin asiakkaitten käytettävissä oleva raha muitten hyödykkeitten hankkimiseen vähenisi täsmälleen samalla määrällä, joten hyödykkeitten B, C ja D kulutus laskisi, ja työllisyys niitten tuotannossa vähenisi.
Laskelmasi naivius piilee juuri tuossa, että kuvittelet käytettävissä olevan kokonaisrahamäärän kasvavan noitten "uustyöllisten" palkan määrällä. Näinhän ei ole, vaan se rahasumma on pois muualta, viimekädessä "uustuotteitten" kuluttajilta.
Kansantalouden kannalta on yksi lysti, kuka rahan "hankkii" ja kuka sen kuluttaa. Ei kokonaistalous hetkahda yhtään mihinkään, vaikka koko BKT:n hankkisi palkkana tai muuna saantona yksi ainoa henkilö, jota verottamlla kokonaissummaa jaettaisiin "sosiaaliapuna" laajemman joukon kulutettavaksi. Ei BKT heilahtaisi mihinkään silläkään, että avustettavien joukkoa laajennettaisiin jakamalla "työttömyyskorvauksina" tai millään muullakaan nimikkeellä isommalle joukolle, koska täsmälleen sama summa on verottamalla tai muulla käytettävissä olevaa rahaa vähentävällä tavalla pois toisilta kuluttajilta.”Perustietosi seisoo tyhjän päällä ja pitää ilmasta kiinni.
Sanot, että kolmas osa kapasiteetista on käyttämättä, ja sen työllistämisellä syntyy laskemasi säästö. Työllistetään tekemään mitä? Kuka maksaa niiden palkan ja millä?
Oletetaan, että tietty osa työllistettäisiin tekemään hyödykettä A. Onko sille makkinoita, ja mitä sen hinnalle tapahtuisi tarjonnan lisääntyessä? Mitä tapahtuu hyödykkeen A substituuttien markkinoille? ”
TYKA vastaa:
Kyse ei ole siis säästöstä. Koeta nyt jo ymmärtää se. Kyse on BKT:n lisäyksestä joka syntyy työn kokonaisarvon lisääntyessä. Enkä ole puhunut työllistämisestä. Olen puhunut mahdollisuuden antamisesta siirtyä tekemään tuottavaa työtä.
Nuo säästöt ja työllistäminen ovat niitä sinun omia harha-ajatuksiasi. Yritä nyt hyvä mies päästä ensin niistä eroon niin voit paremmin ymmärtää TYKA mallin toiminnan.
TYKA mallissa ei ihmisiä ensisijaisesti työllistetä. Sen voit jo heti unohtaa. Se on nykyistä politiikkaa joka perustuu siihen, että on työnantaja ja työntekijä. TYKA malli sallii ihmisten toimia muutenkin eli tehdä työtä itsenäisesti.
Pelkäätkö sinä tilannetta jossa yhteiskunnan päättäjät eivät voisikaan hallita kansalaisia työllistämällä heitä tarvittavan määrän ja jättämällä loput tukien varaan malliksi miten käy jos ei tottele? Vai mistä sinulla on tuo Aatamin aikuinen ajatus, että on aina työntekijä ja työantaja? Sehän löytyy meillä lähes jokaisesta laistammekin, joka taas estää monet työllistymiset.
Koska TYKA malli ei perustu kuvaamaasi malliin jossa työllistetään ihmisiä, ei tarvitse myöskään keksiä mitään hyödykkeitä. Tutustu TYKA sivuilla esitettyihin asioihin niin sinulle selviää tarkemmin mitä tapahtuu kun työttömyysturva laajennetaan koskemaan kaikkia työttömiä. Lyhyesti sanottuna kysyntä kasvaa ja kun kysyntä kasvaa, tarvitaan tarjontaa joka taas lisää työtä. Osa niistä ilmenee uusina työpaikkoina johon otetaan uusia työntekijöitä tällä Aatamin aikuisella mallilla, osa taas on yritysluoteisia töitä. Osa tästä kaikesta syntyy kotimaahan, osa viennin avulla.
TYKA mallin avulla luoduille hyödykkeille ei ole substituutteja useinkaan. Se onkin TYKA mallin yksi oleellinen vahvuus. TYKA mallin avulla luoduilla hyödykkeillä ei ole myöskään kallista investointia takana, tai jos on, se on yksityisen kansalaisen rahoista muodostunut. Hyödykkeen myyminen ei siis muodosta ongelmaa. Jos mietit meidän teknologista osaamistamme, huomaat, että meillä on tietotaitoa hyvin paljon. Mutta tällä hetkellä se kaikki on kansalaisten pöytälaatikoissa. Harva uskaltaa niitä sieltä tuoda esille, sillä valtio vie heti työttömyysturvan henkilöltä joka uskaltaa ilmoittaa, että hänellä olisi joku rahanarvoinen tuote pöytälaatikossa. Esille tulleet hyödykkeet ovat jäävuoren huippu.
Saisimme nämä nostamaan BKT:tä jos muuttaisimme tuon työttömyysturva lain koskemaan kaikkia työttömiä. Siinä tapauksessa nämä pöytälaatikoissa olevat hyödykkeet näkisivät päivänvalon ja niistä kehittyisi uutta BKT:tä.
”Joku maksaa noitten "uustyöllistettyjen" palkan. Millä? Asiakkailta saamillaan rahoilla, jolloin asiakkaitten käytettävissä oleva raha muitten hyödykkeitten hankkimiseen vähenisi täsmälleen samalla määrällä, joten hyödykkeitten B, C ja D kulutus laskisi, ja työllisyys niitten tuotannossa vähenisi.
Laskelmasi naivius piilee juuri tuossa, että kuvittelet käytettävissä olevan kokonaisrahamäärän kasvavan noitten "uustyöllisten" palkan määrällä. Näinhän ei ole, vaan se rahasumma on pois muualta, viimekädessä "uustuotteitten" kuluttajilta. ”
TYKA vastaa: Uustyöllistettyjen palkkaa ei maksa kukaan. Heitä ei palkata mihinkään töihin. He tekevät työtä aivan itse. He lisäävät jalostusarvoa. Se on se periaate. Kun näin tapahtuu, kysyntä lisääntyy ja kun on kysyntää, täytyy lisätä myös tarjontaa. Kun työttömyys alkaa laskemaan ja yhä useampi osallistuu työn tekemiseen, verotulot alkavat kasvamaan jolloin voidaan vähentää yhden kansalaisen verorasitusta. Kun näin käy, tuotteiden hinnat eivät sisällä enää nykyistä määrää veroa ja niiden hintaa voidaan laskea. Tämä tietenkin lisää niiden markkinoita, sekä ulkomailla että kotimaassa.
Jos sinun teoriasi siitä, että BKT on kiinteä vakio, pitäisi paikkansa, tilanne olisi kuten kuvaat. Mutta kun jonkin jalostusarvoa nostetaan, se lisää BKT:tä ja kun siitä maksetaan veroja, yksilön maksettavaksi tulevia veroja voidaan vähentää. Tämä lisää kansalaisten käytössä olevaa rahamäärää eli heillä on käytettävissään enemmän rahaa kuin aiemmin. Eli kansalaiset voivat sijoittaa hyödykkeisiin B,C ja D entisen määrän mutta heille jäisi vielä muuhunkin, vaikka siihen A:han, jonka joku markkinoille toi vaikkei kukaan palkannut ketään tekemään.
”Kansantalouden kannalta on yksi lysti, kuka rahan "hankkii" ja kuka sen kuluttaa. Ei kokonaistalous hetkahda yhtään mihinkään, vaikka koko BKT:n hankkisi palkkana tai muuna saantona yksi ainoa henkilö, jota verottamlla kokonaissummaa jaettaisiin "sosiaaliapuna" laajemman joukon kulutettavaksi. Ei BKT heilahtaisi mihinkään silläkään, että avustettavien joukkoa laajennettaisiin jakamalla "työttömyyskorvauksina" tai millään muullakaan nimikkeellä isommalle joukolle, koska täsmälleen sama summa on verottamalla tai muulla käytettävissä olevaa rahaa vähentävällä tavalla pois toisilta kuluttajilta”
TYKA vastaa:
Kuka on sanonut että BKT on vakio? Ei BKT mikään vakio ole. Se kasvaa kun useampi kansalainen siirtyy tuottavaan työhön. Jos teoriasi pitäisi paikkansa, jokaisella kansakunnalla olisi samansuuruinen BKT. Näinhän ei ole, joten BKT ei ole kiinteänarvoinen. Kuten huomaat, meiltä jää saamatta 30 000 000 000 euroa joka vuosi kun kaikkien ei anneta osallistua BKT:n kasvattamiseen.
Jos nyt katsomme mistä BTK muodostuu, saamme kaavan: BKT = (vienti-tuonti) yksityinen kulutus julkinen kulutus investoinnit varastojen muutos. Siitä näemme että BKT kasvaa kun vienti lisääntyy ja yksityinen kulutus lisääntyy. Kun mökin mummo investoi maalipurkkiin ja joku maalaa hänen olohuoneensa, BTK kasvaa. koska investointi nostaa mummon talon arvoa ja sen arvo kasvaa. Kun mummo investoi, hän osti maalipurkin niin yksityinen kulutus myös kasvoi. Olohuoneen maalaaja sai mummolta rahaa, josta hän maksaa veroja. Koska mummo ei olisi koskaan pystynyt maksamaan maalauksesta urakoitsijalle, tämä arvon muutos olisi jäänyt tapahtumatta ellei maalaajaa olisi saanut maalata tätä mummoin olohuonetta. Kyseinen työ ei ollut siis keneltäkään pois vaan se oli aivan uutta lisäarvoa yhteiskunnalle.
Koska yhteiskunta on jo saanut tarpeeksi veroja, ei se tarvitse lisää. Sen vuoksi verojen määrää voidaan alentaa ja jokainen kansalainen saa veronalennuksen, jonka se voi käyttää investointeihin joka lisää BKT:tä. Seuraa ketjureaktio. Kun olohuoneen maalaaja huomaa, että maalaamalla syntyy kaunista, hän keksii itselleen uuden toimen. Hän alkaa valmistamaan maalattuja esineitä joita hän myy turisteille. Tämä kasvattaa vientiä, joka taas kasvattaa BKT:tä. Nyt havaitsemme, että BKT kasvaa ja työttömyys väheni.
Kansantuotteen kannalta ei siis ole ollenkaan merkityksetöntä kuka tulot hankkii.
Sinulla näyttää olevan vaikea käsittää BKT:n muodostumista. Lähdetään aivan alusta. Heitetään Suomeen 100 ihmistä. Meillä on täällä metsää, vettä ja naapureita naapurimaissa. Kun ihmiset heitetään tänne, bruttokansatuote on nollassa, kukaan ei ole ominut vielä mitään.
BKT = (vienti-tuonti (=0)) yksityinen kulutus (=0) julkinen kulutus (=0) investoinnit (=0 ) varastojen muutos (=0) = 0.
Ihmiset huomaavat, että metsässä on puita joista voi rakentaa vaikka majan, järvessä on kaloja joita voi käyttää ravinnoksi. Ihmiset alkavat keräämään niitä. BKT muodostuu, varastojen arvo kasvaa koska ihmiset huomasivat ne.
Aikaa kuluu ja joku kehittää tavan rakentaa majoja, toinen kehittää tavan viljellä ruokaa ja kolmas keksii miten järvestä saadaan enemmän kalaa. BKT kasvaa. Aiemmin puun alla nukkuneet ihmiset hankkivat majan vaihtamalla sen omiin tuotteisiinsa. Tuotteet saavat lisäarvoa. Yksityinen kulutus lisääntyy, investoinnit lisääntyvät, varastot lisääntyvät. BKT lisääntyy.
Kun joku sairastuu, tarvitaan hoitajaa. Joku erikoistuu hoitajaksi ja hänelle tuodaan yhteisesti ruokaa ja maja. On kehittynyt julkinen talous.
Nyt meillä on yhteiskunta, jossa on muutamia perheitä ja he ovat erikoistuneet johonkin ja vaihtavat tuotteita joten heillä kaikilla on perustarpeet tyydytettynä. Missä vaiheessa BKT:n kasvu sitten pysähtyy?
Kun perheet kasvavat ja lapset aikuistuvat, he muuttavat pois kotoa ja perustavat uuden yksikön. Sinun teoriasi mukaan BKT pysyy samana ja entinen BKT pitää jakaa nyt useamman kesken. Oletko aivan varma asiastasi? Ehkä käykin niin, että nämä uudet tulokkaat eivät jääkään työttömiksi ja olemassa olevan yhteiskunnan eläteiksi vaan he alkavat erikoistua samoin kuin heidän vanhempansakin maanviljelijöiksi, kalastajiksi, hoitajiksi. Jos näin käy, tämähän lisää BKT:tä. Eikä kukaan heitä palkannut töihin. TYKA malli toimii näissä ympyröissä, yhteisö ei estä uusien jäsenten työntekoa.
Jotta saadaan vientikin mukaan, tarkastellaan vielä yhteisöä jonka yksi jäsen on keksinyt tervaa ja vaihtaa sen suolaan naapurimaan jäseneltä. On syntynyt vientiä ja tuontia. Jos tervaa menee enemmän kuin suolaa tuodaan, tulee yhteisölle enemmän oravannahkoja ja BKT lisääntyy. Kun yhdelle kertyy paljon oravannahkoja, julkinen puoli saa häneltä suuren osan yhteisestä kakusta. Tätä kai ajattelit. Mutta samalla kun näin tapahtuu, kasvaa myös yhteisön BKT.
Jos tuntuu vielä vaikealta, tarkastellaan asiaa ääripisteissä. Jos kaikki lopettavat työn tekemisen ja siirtyvät tukien piiriin, miten luulet BKT:n käyvän? Sinun teoriasi mukaan BKT pysyy ennallaan ja kaikki on kuten ennenkin. Oletetaan, että Suomen maaperästä löytyy maapallon suurimat öljyvarat. Teoriasi mukaan tällä ei ole merkitystä BKT:n suuruuteen. Mietihän vielä uudestaan näitä asioista. - TYKA
Tane kirjoitti:
Perustietosi seisoo tyhjän päällä ja pitää ilmasta kiinni.
Sanot, että kolmas osa kapasiteetista on käyttämättä, ja sen työllistämisellä syntyy laskemasi säästö. Työllistetään tekemään mitä? Kuka maksaa niiden palkan ja millä?
Oletetaan, että tietty osa työllistettäisiin tekemään hyödykettä A. Onko sille makkinoita, ja mitä sen hinnalle tapahtuisi tarjonnan lisääntyessä? Mitä tapahtuu hyödykkeen A substituuttien markkinoille?
Joku maksaa noitten "uustyöllistettyjen" palkan. Millä? Asiakkailta saamillaan rahoilla, jolloin asiakkaitten käytettävissä oleva raha muitten hyödykkeitten hankkimiseen vähenisi täsmälleen samalla määrällä, joten hyödykkeitten B, C ja D kulutus laskisi, ja työllisyys niitten tuotannossa vähenisi.
Laskelmasi naivius piilee juuri tuossa, että kuvittelet käytettävissä olevan kokonaisrahamäärän kasvavan noitten "uustyöllisten" palkan määrällä. Näinhän ei ole, vaan se rahasumma on pois muualta, viimekädessä "uustuotteitten" kuluttajilta.
Kansantalouden kannalta on yksi lysti, kuka rahan "hankkii" ja kuka sen kuluttaa. Ei kokonaistalous hetkahda yhtään mihinkään, vaikka koko BKT:n hankkisi palkkana tai muuna saantona yksi ainoa henkilö, jota verottamlla kokonaissummaa jaettaisiin "sosiaaliapuna" laajemman joukon kulutettavaksi. Ei BKT heilahtaisi mihinkään silläkään, että avustettavien joukkoa laajennettaisiin jakamalla "työttömyyskorvauksina" tai millään muullakaan nimikkeellä isommalle joukolle, koska täsmälleen sama summa on verottamalla tai muulla käytettävissä olevaa rahaa vähentävällä tavalla pois toisilta kuluttajilta.Nolla tilanne
Teoriasi mukaan mikään ei lisää mitään. Sen mukaan siis meidän BKT:mme on nolla. Näin ei kuitenkaan ole. Joten kyllä työ lisää BKT:tä. Tarkistellaan nyt perusteitani.
Kolmihenkinen yhteisö
Luomme uuden yhteisön. Oletetaan, että kukaan ei osta eikä omista mitään. Ei A, B eikä C. BKT on siis nolla. Nyt A pyydystää kaloja. B kasvattaa perunoita ja C hankkii villalankaa lampaista ja kutoo vaatteita. Kun jokainen on valmistanut kasan omia tuotteitaan, tarkastellaan tilannetta. A arvio että B:n perunoiden arvo on 10 euroa kilolta ja C:n vaatteiden arvo 10 euroa kappaleelta ja hänen kalojensa arvo on 12 euroa kilolta. B arvio että A:n kalojen hinta on 10 euroa kilolta ja C:n vaateiden arvo 9 euroa kappaleelta ja hänen perunoittensa arvo on 12 euroa kilolta. C taas arvioi että A:n kalojen arvo on 11 euroa kilolta ja B:n perunoiden hinta on 8 euroa kilolta ja hänen vaatteittensa arvo 12 euroa kappaleelta.
Onko nyt tämän kolmihenkisen yhteisön BKT kasvanut vai onko se edelleen nolla?
BKT = (vienti-tuonti) yksityinen kulutus julkinen kulutus investoinnit varastojen muutos
Tämän laskukaavan mukaan jokaisen varaston arvo on lisääntynyt lähtötilanteeseen verrattuna. Mikä se tarkasti on, ei ole tietoa, mutta esimerkiksi kalojen arvo on 8-12 euroa kilolta. Jos A syö kilon kaloja, hänen yksityinen kulutuksensa on kasvanut mutta varaston arvo laskenut. Ei ole siis merkitystä BKT:n kannalta kyseisenä tarkastelujaksona onko omaisuus varastossa vai onko se syöty. Seuraavassa jaksossa sillä jo on merkitystä. Jos kalat on syöty, ne eivät enää nosta BKT:tä.
Vaikka BKT kasvaa kun jokainen tekee tuotteita varastoon, niistä ei ole mitään hyötyä tekijälle. Kun hän vaihtaa niitä toisten kanssa, niistä tulee yksilön kannalta hyödyllisiä. Vaihtaminen ei siis lisää BKT:tä, mutta hyödykkeiden valmistaminen lisää. Ja ihmiset valmistavat tuotteita koska he voivat vaihtaa niitä muihin tuotteisiin.
Jos kuvitellaan, että A saa 10 kiloa kaloja tunnissa, B kuokkii 10 kiloa perunoita tunnissa ja C kutoo 10 vaatetta tunnissa, saadaan tästä vertailuhinta. Jos B yrittäisi kalastaa, hän saisi yhden kilon tunnissa kaloja. Joten hänen kannattaa ennemmin kuokkia 10 kiloa perunoita tunnissa ja ostaa kalat A:lta koska niiden kilohinta oli suunnilleen sama, mutta jos hän pyydystäisi ne itse, hinta olisi kymmenkertainen. Näin hän hyötyy tässä tilanteessa.
Esimerkkisi ei siis huomioinut aikaa mikä keneltäkin menee hyödykkeen valmistamiseen. Jos kaikki ovat yhtä tumpeloita, A:n ei kannata ostaa B:ltä, B:n ei kannata ostaa C:ltä eikä C:n kannata ostaa A:lta. Mutta kun he tumpeloisivat, BKT kasvaisi.
Yhteisöön neljäs henkilö
Jos ajatellaan että otamme yhteisöömme neljännen jäsenen, nätin tytön joka osaa laittaa heppujen tukat muodin mukaiseksi. Nostaako tämä BKT:tä? Tämä onkin jo kinkkinen kysymys. Jos tytölle annetaan perunoita, kaloja ja vaatteita, varastojen arvo pysyy samana. Mutta jokainen heppu lisäsi yksityistä kulutustaan. Tämä lisää vastaavasti BKT:tä. Tytön tekemä työ siis nosti BKT:n arvoa.
Yhteisöön viides henkilö
Otamme viidennen jäsenen yhteisöömme. Hän on poppamies. Jokainen muu yhteisön jäsen antaa hänelle omia tuotteitaan koska hän on julkisen yhteisön palveluksessa. Kun A sairastuu hän ei voi käydä kalassa. BKT alkaa laskea kun lisää kalaa ei enää tulekaan varastoon eikä yksityiseen kulutukseen. Kun poppamies hoitaa A:n kuntoon, BKT jatkaa kasvuaan.
Yhteisöön kuudes jäsen
Otamme yhden uuden jäsenen yhteisöömme. Byrokraatin. Hänellekin pitää antaa yhteisesti jokaisen varastoista hyödykkeitä, kaloja, perunoita ja vaatteita. Vaikka Byrokraatti tekee töitä kaiken päivää, mikään ei nosta BKT:n arvoa. Sitten hän keksii säännön jonka mukaan A:n tulee käydä tuomassa kalat laskettavaksi aina kun hän saa niitä viisi kappaletta. Päivän aikana A ei enää ehdikkään saada kuin 17 kalaa vaikka ennen hän ehti saada 32 kalaa kun hänellä menee paljon aikaa kun käy laskettamassa kalat Byrokraatilla. Samat määräykset tulevat myös B:lle ja C:lle. BKT pienenee.
Yhteisöön seitsemäs jäsen
Lopuksi otamme uudeksi jäseneksi työttömän. Hänelle tarvitaan kaloja, perunoita ja vaatteita jotka hänelle yhteisesti annetaan. Kun meillä on nyt koko yhteisö koossa, tarkastellaan tilannetta. Työtön ei muuta BKT:tä sillä hän lisää julkista kulutusta sen verran mitä muiden varastot vähenevät. Sen sijaan A:n tulot vähenivät. Samoin B:n ja C:n. Myös muiden tulokkaiden tulot vähenivät.
Julkinen osuus paisuu liian suureksi
Tilanne alkoi mennä huonoksi. Vaikka jäsenet tekivät töitä aamusta iltaan, he eivät saaneet tehtyä niin paljoa että olisivat olleet kylläisiä ja pysyneet lämpiminä. Koska tilanne oli huono, pyydettiin Työtöntä tekemään jotakin. Työtön alkoi valmistamaan kulkuneuvoja. Nyt BKT alkoi kasvaa, ensinnäkin siitä syystä että kulkuneuvoilla A, B ja C sai nopeammin käytettyä tuotteensa laskentapaikalla ja näin määrät kasvoivat ja BKT kasvoi taas. Ja koska kulkuneuvoilla oli myös arvo, ne lisäsivät myös BKT:tä.
Sitten Työtön kyllästyi työntekoon ja heittäytyi taas työttömäksi. Vähitellen kulkuneuvotkin menivät toimimattomaksi. BKT alkoi putoamaan. Käytettävien tulojen suhteen työtön rasittaa järjestelmää työttömän työnarvon mukaan eli meillä 30 000 euron verran vuodessa.
Työtön lopulta uskoi tämän ja niin hän siirtyi taas tekemään kulkuneuvoja ja BKT palasi takaisin aikaisempaan arvoonsa.
Byrokraattikin lopetti työnsä ja siirtyi tislaamaan kuusen alle. BKT oli nyt suurempi kuin koskaan aikaisemmin. Jäsenille jäi aikaa muuhunkin kuin työn tekemiseen. Sen ajan he käyttivät yhdessä olemiseen ja juhlimiseen hiukset kauniisti laitettuina ja elivät onnellisina elämänsä loppuu saakka.
Mitä tästä opimme?
Kun nyt tarkastelemme tämän esimerkin mukaisesti tilannetta TYKA mallin suhteen, havaitsemme, että turha byrokratia vähentää BKT:tä. Työttömyys myös vähentää BKT:tä, mutta jos työttömät siirtyvät tuottavaan työhön, se lisää BKT:tä.
BKT:n kannalta ei ole merkitystä sillä, saadaanko uudet tuotteet myydyksi vai jäävätkö ne tekijänsä varastoon. Sen sijaan yksilöt vaihtavat hyödykkeitä koske he vaihtamalla saavat siitä hyötyä itselleen. Kokonaisuuden kannalta siis vaihtaminen välillisesti lisää BKT:tä koska vaihtamisen myötä syntyy tarve tuottaa lisää eli nostaa jalostusarvoa.
Joten, jos tämä meidän miljoonan henkilötyövuoden resurssi (työttömät turha byrokratia) siirtyisi tuottavaan työhön, BKT kasvaisi, verot alenisivat ja kansalaisten nettotulo tuplaantuisi.
Tuo BKT ei kuvaa kaikkea kansalaisten kannalta. Sehän johtuu tuosta termistä joka lisää julkisen kulutuksen BKT:hen. Joten emme voi käyttää sitä kaikkien osien indikaattorina.
"Laskelmasi naivius piilee juuri tuossa, että kuvittelet käytettävissä olevan kokonaisrahamäärän kasvavan noitten "uustyöllisten" palkan määrällä. Näinhän ei ole, vaan se rahasumma on pois muualta, viimekädessä "uustuotteitten" kuluttajilta. "
TYKA mallissa nostetaan jalostusarvoja. Esimerkistä huomaat että ne kaikki lisäävät kokonaisrahamäärää.
Jos vielä katsomme tuota tekstiäsi, voisimme miettiä miten nämä 2 000 000 henkilötyövuotta vaikuttavat BKT:hen ja kansalaisten käytettävissä oleviin varoihin. Jos sillä ei ole merkitystä minkä verran tekee tuottavaa työtä, voisivat kaikki kansalaiset jäädä pois työstä ja edelleen BKT olisi sama. Ei taida enää löytyä sinulta kaavoja.
TYKA: http://www.geocities.com/kansantuote/ - Tane
TYKA kirjoitti:
Nolla tilanne
Teoriasi mukaan mikään ei lisää mitään. Sen mukaan siis meidän BKT:mme on nolla. Näin ei kuitenkaan ole. Joten kyllä työ lisää BKT:tä. Tarkistellaan nyt perusteitani.
Kolmihenkinen yhteisö
Luomme uuden yhteisön. Oletetaan, että kukaan ei osta eikä omista mitään. Ei A, B eikä C. BKT on siis nolla. Nyt A pyydystää kaloja. B kasvattaa perunoita ja C hankkii villalankaa lampaista ja kutoo vaatteita. Kun jokainen on valmistanut kasan omia tuotteitaan, tarkastellaan tilannetta. A arvio että B:n perunoiden arvo on 10 euroa kilolta ja C:n vaatteiden arvo 10 euroa kappaleelta ja hänen kalojensa arvo on 12 euroa kilolta. B arvio että A:n kalojen hinta on 10 euroa kilolta ja C:n vaateiden arvo 9 euroa kappaleelta ja hänen perunoittensa arvo on 12 euroa kilolta. C taas arvioi että A:n kalojen arvo on 11 euroa kilolta ja B:n perunoiden hinta on 8 euroa kilolta ja hänen vaatteittensa arvo 12 euroa kappaleelta.
Onko nyt tämän kolmihenkisen yhteisön BKT kasvanut vai onko se edelleen nolla?
BKT = (vienti-tuonti) yksityinen kulutus julkinen kulutus investoinnit varastojen muutos
Tämän laskukaavan mukaan jokaisen varaston arvo on lisääntynyt lähtötilanteeseen verrattuna. Mikä se tarkasti on, ei ole tietoa, mutta esimerkiksi kalojen arvo on 8-12 euroa kilolta. Jos A syö kilon kaloja, hänen yksityinen kulutuksensa on kasvanut mutta varaston arvo laskenut. Ei ole siis merkitystä BKT:n kannalta kyseisenä tarkastelujaksona onko omaisuus varastossa vai onko se syöty. Seuraavassa jaksossa sillä jo on merkitystä. Jos kalat on syöty, ne eivät enää nosta BKT:tä.
Vaikka BKT kasvaa kun jokainen tekee tuotteita varastoon, niistä ei ole mitään hyötyä tekijälle. Kun hän vaihtaa niitä toisten kanssa, niistä tulee yksilön kannalta hyödyllisiä. Vaihtaminen ei siis lisää BKT:tä, mutta hyödykkeiden valmistaminen lisää. Ja ihmiset valmistavat tuotteita koska he voivat vaihtaa niitä muihin tuotteisiin.
Jos kuvitellaan, että A saa 10 kiloa kaloja tunnissa, B kuokkii 10 kiloa perunoita tunnissa ja C kutoo 10 vaatetta tunnissa, saadaan tästä vertailuhinta. Jos B yrittäisi kalastaa, hän saisi yhden kilon tunnissa kaloja. Joten hänen kannattaa ennemmin kuokkia 10 kiloa perunoita tunnissa ja ostaa kalat A:lta koska niiden kilohinta oli suunnilleen sama, mutta jos hän pyydystäisi ne itse, hinta olisi kymmenkertainen. Näin hän hyötyy tässä tilanteessa.
Esimerkkisi ei siis huomioinut aikaa mikä keneltäkin menee hyödykkeen valmistamiseen. Jos kaikki ovat yhtä tumpeloita, A:n ei kannata ostaa B:ltä, B:n ei kannata ostaa C:ltä eikä C:n kannata ostaa A:lta. Mutta kun he tumpeloisivat, BKT kasvaisi.
Yhteisöön neljäs henkilö
Jos ajatellaan että otamme yhteisöömme neljännen jäsenen, nätin tytön joka osaa laittaa heppujen tukat muodin mukaiseksi. Nostaako tämä BKT:tä? Tämä onkin jo kinkkinen kysymys. Jos tytölle annetaan perunoita, kaloja ja vaatteita, varastojen arvo pysyy samana. Mutta jokainen heppu lisäsi yksityistä kulutustaan. Tämä lisää vastaavasti BKT:tä. Tytön tekemä työ siis nosti BKT:n arvoa.
Yhteisöön viides henkilö
Otamme viidennen jäsenen yhteisöömme. Hän on poppamies. Jokainen muu yhteisön jäsen antaa hänelle omia tuotteitaan koska hän on julkisen yhteisön palveluksessa. Kun A sairastuu hän ei voi käydä kalassa. BKT alkaa laskea kun lisää kalaa ei enää tulekaan varastoon eikä yksityiseen kulutukseen. Kun poppamies hoitaa A:n kuntoon, BKT jatkaa kasvuaan.
Yhteisöön kuudes jäsen
Otamme yhden uuden jäsenen yhteisöömme. Byrokraatin. Hänellekin pitää antaa yhteisesti jokaisen varastoista hyödykkeitä, kaloja, perunoita ja vaatteita. Vaikka Byrokraatti tekee töitä kaiken päivää, mikään ei nosta BKT:n arvoa. Sitten hän keksii säännön jonka mukaan A:n tulee käydä tuomassa kalat laskettavaksi aina kun hän saa niitä viisi kappaletta. Päivän aikana A ei enää ehdikkään saada kuin 17 kalaa vaikka ennen hän ehti saada 32 kalaa kun hänellä menee paljon aikaa kun käy laskettamassa kalat Byrokraatilla. Samat määräykset tulevat myös B:lle ja C:lle. BKT pienenee.
Yhteisöön seitsemäs jäsen
Lopuksi otamme uudeksi jäseneksi työttömän. Hänelle tarvitaan kaloja, perunoita ja vaatteita jotka hänelle yhteisesti annetaan. Kun meillä on nyt koko yhteisö koossa, tarkastellaan tilannetta. Työtön ei muuta BKT:tä sillä hän lisää julkista kulutusta sen verran mitä muiden varastot vähenevät. Sen sijaan A:n tulot vähenivät. Samoin B:n ja C:n. Myös muiden tulokkaiden tulot vähenivät.
Julkinen osuus paisuu liian suureksi
Tilanne alkoi mennä huonoksi. Vaikka jäsenet tekivät töitä aamusta iltaan, he eivät saaneet tehtyä niin paljoa että olisivat olleet kylläisiä ja pysyneet lämpiminä. Koska tilanne oli huono, pyydettiin Työtöntä tekemään jotakin. Työtön alkoi valmistamaan kulkuneuvoja. Nyt BKT alkoi kasvaa, ensinnäkin siitä syystä että kulkuneuvoilla A, B ja C sai nopeammin käytettyä tuotteensa laskentapaikalla ja näin määrät kasvoivat ja BKT kasvoi taas. Ja koska kulkuneuvoilla oli myös arvo, ne lisäsivät myös BKT:tä.
Sitten Työtön kyllästyi työntekoon ja heittäytyi taas työttömäksi. Vähitellen kulkuneuvotkin menivät toimimattomaksi. BKT alkoi putoamaan. Käytettävien tulojen suhteen työtön rasittaa järjestelmää työttömän työnarvon mukaan eli meillä 30 000 euron verran vuodessa.
Työtön lopulta uskoi tämän ja niin hän siirtyi taas tekemään kulkuneuvoja ja BKT palasi takaisin aikaisempaan arvoonsa.
Byrokraattikin lopetti työnsä ja siirtyi tislaamaan kuusen alle. BKT oli nyt suurempi kuin koskaan aikaisemmin. Jäsenille jäi aikaa muuhunkin kuin työn tekemiseen. Sen ajan he käyttivät yhdessä olemiseen ja juhlimiseen hiukset kauniisti laitettuina ja elivät onnellisina elämänsä loppuu saakka.
Mitä tästä opimme?
Kun nyt tarkastelemme tämän esimerkin mukaisesti tilannetta TYKA mallin suhteen, havaitsemme, että turha byrokratia vähentää BKT:tä. Työttömyys myös vähentää BKT:tä, mutta jos työttömät siirtyvät tuottavaan työhön, se lisää BKT:tä.
BKT:n kannalta ei ole merkitystä sillä, saadaanko uudet tuotteet myydyksi vai jäävätkö ne tekijänsä varastoon. Sen sijaan yksilöt vaihtavat hyödykkeitä koske he vaihtamalla saavat siitä hyötyä itselleen. Kokonaisuuden kannalta siis vaihtaminen välillisesti lisää BKT:tä koska vaihtamisen myötä syntyy tarve tuottaa lisää eli nostaa jalostusarvoa.
Joten, jos tämä meidän miljoonan henkilötyövuoden resurssi (työttömät turha byrokratia) siirtyisi tuottavaan työhön, BKT kasvaisi, verot alenisivat ja kansalaisten nettotulo tuplaantuisi.
Tuo BKT ei kuvaa kaikkea kansalaisten kannalta. Sehän johtuu tuosta termistä joka lisää julkisen kulutuksen BKT:hen. Joten emme voi käyttää sitä kaikkien osien indikaattorina.
"Laskelmasi naivius piilee juuri tuossa, että kuvittelet käytettävissä olevan kokonaisrahamäärän kasvavan noitten "uustyöllisten" palkan määrällä. Näinhän ei ole, vaan se rahasumma on pois muualta, viimekädessä "uustuotteitten" kuluttajilta. "
TYKA mallissa nostetaan jalostusarvoja. Esimerkistä huomaat että ne kaikki lisäävät kokonaisrahamäärää.
Jos vielä katsomme tuota tekstiäsi, voisimme miettiä miten nämä 2 000 000 henkilötyövuotta vaikuttavat BKT:hen ja kansalaisten käytettävissä oleviin varoihin. Jos sillä ei ole merkitystä minkä verran tekee tuottavaa työtä, voisivat kaikki kansalaiset jäädä pois työstä ja edelleen BKT olisi sama. Ei taida enää löytyä sinulta kaavoja.
TYKA: http://www.geocities.com/kansantuote/Täydennetään esimerkkisi todelliseksi tilanteeksi:
Työtön teki A:le ajoneuvon 10 eurolla, jolloin A:lla oli varaa ostaa B:ltä perunoita 10 euroa vähemmän. Työtön teki myös B:lle ja C:lle ajoneuvon a 10 euroa, jolloin B:llä oli varaa ostaa C:n vaatteita ja vastaavasti C:llä A:n kaloja 10 10 euroa vähemmän.
Muutoin olisi nollasummapeli, mutta kun työtön oli joutunut hankkimaan ulkomaisia osia ajoneuvoihin 5 5 5 eurolla, joten hänelle jäi A:n, B:n ja C:n yhteensä 30 euron menekin vähenemisen kompensointiin vain 15 euroa.
Mallisi ei siis toimi vieläkään.
Mallissasi näyttää olevan toinenkin premissivirhe: A:n ei kannattaisi kasvattaa itse perunoitaan, B:n kutoa villapaitaansa ja C:n kalastaa, vaikka he sillä pystyisivät alentamaan omia kulujaan ja siten kasvattamaan kulutuskykyään muissa hyödykkeissä. Esim ostamalla sienmenperunat E:ltä 2 eurolla ja kuokan F:lä 3 eurolla A säästäisi perunoitten ostamisesta 10 euroa. Nettosäästöllä 5 euroa hän voisi ostaa C:ltä villapaidan lisäksi myös kaulahuivin.
Siemenperunansa myynyt E ostaisi uusia perunoita B:ltä 2 eurolla, B:n kokonaismenetys ja kulutuskyvyn lasku 8 euroa. A ja E olisi nollatilanteessa, C 5 euroa ja F 3 euroa varakkaampi. Mutta jotta B:kin pysyisi hengissä "verotetaan" heitä yhteensä 8 eurolla, joka annetan sosiaaliapuna B:lle. Kaikki olisivat "omillaan". Kokonaiskaupankäynti on kasvanut yhdellä kuokalla, jonka tuottamiseen oli tarvittu 2 euroa ulkomaisia hyödykkeitä, joten järjestelmä oli "lisääntyneestä" kulutuksesta huolimatta köyhtynyt tuon verran.
Älä huoli, et ole ensimmäinen - tuskin edes viimeinen - "ikiliikkujan" keksijä, jonka suunitelma on romahtanut liialliseen yksinkertaistukseen ja siitä johtuneeseen premissivirheeseen. - :::::::::::
sivusta kirjoitti:
oli hyvä huomio:
>>Sen vuoksi joudumme asettamaan ihailemasi kansataloustieteen vähän outoon valoon. Sen tarkoitus ei ehkä olekaan tuoda kaikille resursseille käyttöä, vaan ehkä tarkoitus onkin pitää osa resursseista käyttämättöminä jotta esimerkiksi palkat voidaan pitää riittävän pieninä. Olisiko asia ehkä näin?>>
Mutta jotenkin tuntuu, että mallisi on unohtanut inflaation kokonaan, vuokra ja hintasääntelyyn kun ei kuulemma voida palata, vaikka joskus tuntuu, varsinkin vuokrien osalta, että olisi tarpeen.
Myös ulkomaat pitäisi huomioida inflaation vaikutuksia arvioidessa.::::::::::::
- TYKA
Tane kirjoitti:
Täydennetään esimerkkisi todelliseksi tilanteeksi:
Työtön teki A:le ajoneuvon 10 eurolla, jolloin A:lla oli varaa ostaa B:ltä perunoita 10 euroa vähemmän. Työtön teki myös B:lle ja C:lle ajoneuvon a 10 euroa, jolloin B:llä oli varaa ostaa C:n vaatteita ja vastaavasti C:llä A:n kaloja 10 10 euroa vähemmän.
Muutoin olisi nollasummapeli, mutta kun työtön oli joutunut hankkimaan ulkomaisia osia ajoneuvoihin 5 5 5 eurolla, joten hänelle jäi A:n, B:n ja C:n yhteensä 30 euron menekin vähenemisen kompensointiin vain 15 euroa.
Mallisi ei siis toimi vieläkään.
Mallissasi näyttää olevan toinenkin premissivirhe: A:n ei kannattaisi kasvattaa itse perunoitaan, B:n kutoa villapaitaansa ja C:n kalastaa, vaikka he sillä pystyisivät alentamaan omia kulujaan ja siten kasvattamaan kulutuskykyään muissa hyödykkeissä. Esim ostamalla sienmenperunat E:ltä 2 eurolla ja kuokan F:lä 3 eurolla A säästäisi perunoitten ostamisesta 10 euroa. Nettosäästöllä 5 euroa hän voisi ostaa C:ltä villapaidan lisäksi myös kaulahuivin.
Siemenperunansa myynyt E ostaisi uusia perunoita B:ltä 2 eurolla, B:n kokonaismenetys ja kulutuskyvyn lasku 8 euroa. A ja E olisi nollatilanteessa, C 5 euroa ja F 3 euroa varakkaampi. Mutta jotta B:kin pysyisi hengissä "verotetaan" heitä yhteensä 8 eurolla, joka annetan sosiaaliapuna B:lle. Kaikki olisivat "omillaan". Kokonaiskaupankäynti on kasvanut yhdellä kuokalla, jonka tuottamiseen oli tarvittu 2 euroa ulkomaisia hyödykkeitä, joten järjestelmä oli "lisääntyneestä" kulutuksesta huolimatta köyhtynyt tuon verran.
Älä huoli, et ole ensimmäinen - tuskin edes viimeinen - "ikiliikkujan" keksijä, jonka suunitelma on romahtanut liialliseen yksinkertaistukseen ja siitä johtuneeseen premissivirheeseen.Kuten kerroin ja sinäkin kerroit, BKT ei muodostu esimerkissämme ostamisesta ja myymisestä, vaan jalostusarvon nostamisesta. Sinä olet unohtanut sen. Esimerkissäni kukaan ei saanut mitään BKT:tä muuttavaaa myydessään ja ostaessaan. Sen sijana tehdessään tuotteita he kasvattivat BKT:Tä.
Tämä vaihtaminen oli aivan toinen prosessi, jonka ansiosta jokaisen kannatti tehdä sitä mitä parhaiten osasi ja vaihtaa tuotteensa muihin. Vaihto mahdollisti uusien tuotteiden tekemisen ja BTK:n kasvamisen.
Mutta älä välitä, niin ovat monet muutkin tehneet. Luin jostakin, että 90 % maapallon valuutasta on ihmisten mielikuvituksen tulosta ja voi kadota hetkenä minä hyvänsä universumiin.
Kyllä tässä maailmassa on niin, että kaikkien ei kannata tehdä kaikkea. Se ei siis ole virhe. Ajattele, minä teen pellon ja kasvatan siinä perunoita. Sinä haluat perunoita mutta et tiedä että niitä voi kasvattaa pellossa etkä tiedä miten se tapahtuu.
Käyttämällä aikaasi 10 tuntia saat kilon perunoita aikaiseksi. Jos kalastat, saat tunnissa kilon kaloja. Oletamme tässä esimerkissä että perunakilo on yhtä arvokas kuin kalakilo. Jos siis käytät aikaa kalastamiseen 10 tuntia, saat ostettua 10 kiloa perunoita. Jos viljelet perunoita itse, saat vain kilon. Kannattaa siis vain kalastaa ja ostaa perunat sillä tunnin työllä ja käyttää 9 tuntia kalastamiseen koska se on kymmenen kertaa arvokkaampaa työtä.
Yrität ilmeisesti esittää, vaikka huonolla menestyksellä että BKT ei kasva. Mutta ajattelehan. Kun tämä työtön tekee ajoneuvon ja myy sen, A:n varat eivät vähene koska hän pystyy hankkimaan enemmän kaloja kuin aiemmin. Hänen varansa siis kasvoivat verrattuna siihen, että hänellä ei olisi ollut kulkuneuvoa. Myös BKT kasvoi, sehän kuvaa tässä tapauksessa yhteisön varallisuuden kasvua. Samoin käy B:n ja C:n suhteen. Näin eläen he kaikki rikastuvat ja pian heillä on mahdollisuus käyttää pyhisin eri vaatteita kuin arkisin, syödä lohta pyhinä ja vara kutsua naapurimaan yhteisöstä vieraita ja tarjota perunoita.
Otahan nyt sieltä se hieno kirjasi ja tutustu kohtaan jalostusarvo. Muutenhan tuo sinun yhteisösi toimii kuten nykyinen Suomemme. Tavaroita vaihdetaan toisten kanssa luomatta mitään uutta. Voisikohan olla niin että päättäjämme eivät ole ymmärtäneet taloustiedettä riittävästi ja ovat kuvitelleen että vaihtamalla tavaroita syntyy hyvinvointia?
Otetaan tämä sama asia nyt uudestaan alusta. Meidän BTK on noin 145 miljardia. Kun sinun mielestäsi sitä ei mikaan muuta, esitähän nyt mistä tämä maaginen luku on syntynyt ja miksi se vuosittain muuttuu? Tarkastellaan sitten sinun teoriasi mukaisesti tätä BKT:tä.
Ketjusta on poistettu 0 sääntöjenvastaista viestiä.
Luetuimmat keskustelut
Putin hoiti Suomen natoon ja myös Ruotsin
Iso kiitos Vladimir Putinille. Hänen ansiosta pääsemme nyt Natoon. Putin halusi Naton lähelle ja nyt sai. Voimme tästä kiittää vain Putinia.6628045Niinistö teki hetkessä Suomesta Venäjän ydinaseiden maalitaulun
Kaiken lisäksi mies vielä lällätteli Putinille eilisessä tiedotustilaisuudessa ja käski katsomaan itseään peiliin. Kyllä vähän asiallisempaa käytöstä4672315Voi Stefu ja sun kiivas luonteesi
Sielä lentelee ullakkohuoneiston ikkunasta daamin vaatteet ja matkalaukut pitkin pihaa. Toisaalta,en ihmettele yhtään että tämä suhde päättyi näin,kyl2332245- 1471817
Ohhoh! Martina Aitolehti ja seurapiirihurmuri-Jesper ekassa yhteiskuvassa - Sutinaa Mallorcalla!
Martina Aitolehti ja seurapiirijulkkis-Jesper nauttivat toisistaan varsin vauhdikkaissa merkeissä Mallorcalla. Aitolehti ei ole esitellyt rakastaan vi281335Veikkaus: Miten The Rasmus pärjää Euroviisuissa?
Euroviisuhuuma on ylimmillään, kun Suomi ja The Rasmus taistelee biisillään Jezebel. Bändi on tikissä, kunhan Lauri Ylösen ääni kantaa. Mitä veikka511246Stefanilta tuli taas karu totuus Sofiasta
Marokkolainen h*o*ra! Voi tsiisus kun mulla on hauskaa! Lumput lentää ikkunasta kun Stefu raivoaa h*uralleen🤣🤣🤣 Nyt ne popparit tulille, tästä tule1131206Steppuli veressä
Seiskan lööpissä Steppulilla naama ja nyrkit veressä. Ei tainnut ihan kamojen pihalle paiskominen riittää. Onkohan pistänyt kämpän tuusannuuskaks.60863Ootko onnellinen kun ei tarvitse
nähdä tätä tyhmää naamaa enää koskaan? Multa se särkee sydämen, mutta minkäs teen. Vaikka olisi kuinka sinnikäs eikä hellittäisi, se ei aina auta.65857Oletko nähnyt eroottiset kohuleffat? Fifty Shades Of Grey -trilogia tv:stä
Fifty Shades -trilogia starttaa, kun nuori opiskelijanainen Anastasia tapaa rikkaan liikemiehen. Seksisuhdehan siitä starttaa, höystettynä sadistisill7776