HALLITUSKO HALAJAA HARVAINVALTAA ?
Valtiovallan toimenpiteet purkaa yhteisvastuun yhteiskuntamme on saanut entistä arveluttavamman käänteen, kun kun työttömät eivät saa työtä vaikka hakevat, toivoa sopii ettei haluta viedä työttömiltä äänioikeutta. Samalla ollaan valmiita rajoittamaan myös työttömiä avustavien virkamiesten yhteiskunnallista osallistumisoikeutta.
On käsittämätöntä, että Suomessa jollakin on edes kanttia esittää demokratiaan reunaehtoja, joiden mukaan toiset meistä pitäisi sulkea yhteiskunnan ja sen päätöksenteon ulkopuolelle. Ilmeisesti joidenkin päättäjien tarkoituksena on luoda edesmenneen neuvostojärjestelmän kaltainen nomenklatuuri-jako, jossa toiset ovat yhteiskunnassa etuoikeutetumpia kuin toiset.
Toisin kuin hallituksen mielipideilmasto tuntuu ajattelevan, yhteiskunta on nyt ja hallituksesta huolimatta tulevaisuudessakin meidän kaikkien yhteinen ja kansalaisoikeudet kuuluvat meille kaikille. Demokratiassamme on toki puutteita, mutta vastauksena ei voi olla taloudellisen eliitin diktatuuri. Päinvastoin nyt pitäisi keskustella siitä, mitä esteitä järjestelmämme asettaa osallistumiselle ja miten nämä esteet voidaan poistaa. Täysivaltainen kansalaisuus ei nimittäin edelleenkään ole kaikille suomalaisille itsestäänselvyys.
Joidenkin piirien ilmiselvänä tarkoituksena on jo pitkään ollut rapauttaa kansalaisyhteiskuntaamme ja estää avointa keskustelua tasa-arvosta ja kansalaisoikeuksista. Ilmeiseksi juuri siksi aina hyökkääkin juuri työttömien kimppuun. Työttömäthän perinteisesti ovat kokeneet osallistumisen sekä oikeudeksi että velvollisuudeksi. Ja he ovat osanneet käyttää myös ääntään.
Hallitus on myös epälooginen virkamiesten osalta. Vai onko sen tarkoituksena todellakin rajoittaa myös talousjohtajien ja kauppa- ja teollisuusministeriön virkamiesten kansalaisoikeuksia? Edelleenhän suuri osa suomalaisista yrityksistä välillisesti tai välittömästi saa tukea yhteiskunnalta eli meiltä veronmaksajilta työn kautta.
Valtiovallan toimenpiteet purkaa yhteisvastuun yhteiskuntamme on saanut entistä arveluttavamman käänteen, kun kun työttömät eivät saa työtä vaikka hakevat, toivoa sopii ettei haluta viedä työttömiltä äänioikeutta. Samalla ollaan valmiita rajoittamaan myös työttömiä avustavien virkamiesten yhteiskunnallista osallistumisoikeutta.
On käsittämätöntä, että Suomessa jollakin on edes kanttia esittää demokratiaan reunaehtoja, joiden mukaan toiset meistä pitäisi sulkea yhteiskunnan ja sen päätöksenteon ulkopuolelle. Ilmeisesti joidenkin päättäjien tarkoituksena on luoda edesmenneen neuvostojärjestelmän kaltainen nomenklatuuri-jako, jossa toiset ovat yhteiskunnassa etuoikeutetumpia kuin toiset.
Toisin kuin hallituksen mielipideilmasto tuntuu ajattelevan, yhteiskunta on nyt ja hallituksesta huolimatta tulevaisuudessakin meidän kaikkien yhteinen ja kansalaisoikeudet kuuluvat meille kaikille. Demokratiassamme on toki puutteita, mutta vastauksena ei voi olla taloudellisen eliitin diktatuuri. Päinvastoin nyt pitäisi keskustella siitä, mitä esteitä järjestelmämme asettaa osallistumiselle ja miten nämä esteet voidaan poistaa. Täysivaltainen kansalaisuus ei nimittäin edelleenkään ole kaikille suomalaisille itsestäänselvyys.
Joidenkin piirien ilmiselvänä tarkoituksena on jo pitkään ollut rapauttaa kansalaisyhteiskuntaamme ja estää avointa keskustelua tasa-arvosta ja kansalaisoikeuksista. Ilmeiseksi juuri siksi aina hyökkääkin juuri työttömien kimppuun. Työttömäthän perinteisesti ovat kokeneet osallistumisen sekä oikeudeksi että velvollisuudeksi. Ja he ovat osanneet käyttää myös ääntään.
Hallitus on myös epälooginen virkamiesten osalta. Vai onko sen tarkoituksena todellakin rajoittaa myös talousjohtajien ja kauppa- ja teollisuusministeriön virkamiesten kansalaisoikeuksia? Edelleenhän suuri osa suomalaisista yrityksistä välillisesti tai välittömästi saa tukea yhteiskunnalta eli meiltä veronmaksajilta työn kautta.
Vastaukset 1
Vanhimmat
puhua ja kirjoittaa asioista ettei totuus unohtuisi. Ja seuraavissa vaaleissa kannattaa myös vaikuttaa tulevan hallituksen kokoonpanoon.