..voisi olla varsin terveellinen yhteiskunnallinen ja tieteellisestikin hedelmällinen.
Kaikella sillä vuosien kokemuksella (ei enää auktoriteelilla)jona olen toiminut tukimuksen saralla ja sitä mitä olen nähnyt sairaaloissa
ja avohoidossa tapahtuvan rohkenen epäillä että
psykiatristen diagnoosien joukossa on jos ei
lukumääräisesti merkittävä niin ainakin inhimillisesti katsoen anteeksiantamaton määrä
virhediagnooseja. Ts. potilas on terve tai riittävän terve elääkseen yhteiskunnassa ilman
diagnoosia ja hoitotoimenpiteitä. Näin etenkin jos ei ole aiheuttanut mitään häiriötä muille
yhteisön jäsenille.
Jos olisin lääkäri tai poliitikko voisin herätellä keskustelua
asiasta auktoriteettiin nojaten. Toivonkin että
joku auktoriteetin omaavista ottaisi julkisesti kantaa asiaan. On syytä kyseenalaistaa automatiikka sekä vastaavat diagnostiset taidot, ja tutkimuksellinen nykytila, johon mielenterveyssektori päätöksissään nojaa.
Mielenterveysleiman saaneen on turha julkista sanaa yrittää käyttää. Jokaista lausetta tulisi viilata virheettömäksi jotta asia olisi edes vähän uskottavaa.
Kaikella sillä vuosien kokemuksella (ei enää auktoriteelilla)jona olen toiminut tukimuksen saralla ja sitä mitä olen nähnyt sairaaloissa
ja avohoidossa tapahtuvan rohkenen epäillä että
psykiatristen diagnoosien joukossa on jos ei
lukumääräisesti merkittävä niin ainakin inhimillisesti katsoen anteeksiantamaton määrä
virhediagnooseja. Ts. potilas on terve tai riittävän terve elääkseen yhteiskunnassa ilman
diagnoosia ja hoitotoimenpiteitä. Näin etenkin jos ei ole aiheuttanut mitään häiriötä muille
yhteisön jäsenille.
Jos olisin lääkäri tai poliitikko voisin herätellä keskustelua
asiasta auktoriteettiin nojaten. Toivonkin että
joku auktoriteetin omaavista ottaisi julkisesti kantaa asiaan. On syytä kyseenalaistaa automatiikka sekä vastaavat diagnostiset taidot, ja tutkimuksellinen nykytila, johon mielenterveyssektori päätöksissään nojaa.
Mielenterveysleiman saaneen on turha julkista sanaa yrittää käyttää. Jokaista lausetta tulisi viilata virheettömäksi jotta asia olisi edes vähän uskottavaa.
Vastaukset 9
Vanhimmat
Suomi on "mielenterveyssektorilla" yhä paha poliisivaltio, mitä Neuvostoliitto oli toisinajattelijoille.
Tälläkin hetkellä Suomen psykiatrisissa sairaaloissa ja potilasta kiristämällä toteutetussa avovalvonnassa on useita tuhansia toisinajettelijoita. Suomessa vuonna 2008.
moni rohkea lääkäri ja psykiatri ilmaissut mielipiteensä. Sen jälkeen heitä on yritetty leimata ammattitaidottomiksi yms.
Suomessa Psykiatriyhdistyksen rahanahneus on aiehuttanut sen, että kaikesta psykiatriksi opiskeleville ja psykiatrina toimiville jaettavasta tiedosta vastaa lääketeollisuus. Lääketeollisuuden etu ei tietenkään ole, että ongelmien syyt selvitettäisiin ja hoidettaisiin pois. Lääkealan pörssiyhtiöt muistuttavat aina hoitohenkilökunnalle ja tukemilleen poliitikoille, miten "vaarallsia" psyykkisesti sairaat ovat. Monet läärit omistavat lääkefirmojen osakkeita, käyvät ilmaisilla ulkomaanmatkoilla ja erristävät toisinaajettlijat sairaaloihin ja asuntoloihin.
kun olipa diagnoosi mikä tahansa kaikille annetaan samaa lääkettä maksimi määrä esim. Risperdal haittavaikutuksista välittämättä,monia muita lääkkeitä tietty lisäksi esim.Sereqel ym.
ihmisestä tulee kävelevä kasvi.
Hoito on makaamista tupakalla käyntiä syömistä ja lääkkeitä.
Ulkoiluluvan saat mikäli olet "näkymätön" 1-2 t/pvä.
Pois pääsystä ei ole tietoa ellei omaiset tule hoitokokoukseen.
Suuri osa potilaista tunkee vessanpönttöön lääkkeet kun pääsee kotiin.
Vapaaehtoisesti hyvin harva menee "hoitoon"mikäli on kerrankin ollut.
nollattua. Pitää vaan olla samaa mieltä psykiatrin kanssa ja myöntää, että on hullu. Ja lisäksi kehua psykiatriaa hyväksi ja tarpeelliseksi. Ja heti olet saanut terveen paperit.
pois haluaa,kannattaa olla henkilökunnan kanssa samaa mieltä,ja mahdollisimman näkymätön.
samaa mieltä...
Kirjassani "Sirkus apatia" (ilmestyy 7.6.08) kerron omasta karmeasta pakkohoitokokemuksestani, (v. 1996), psykoosia minulla ei ole koskaan ollut (harhoja tms), silti minulle iskettiin Risperdalia 6-4mg "hoidossa", kriisiosastolla sairaalassa, auts!
www.pusumisu.com
-Ilona K-
Itselläni on allergia ja käytännössä astma ollut useiden vuosien ajan. Astmaa ei valitettavasti
ole lääketieteellisesti haluttu todentaa (ilmeisesti koska olen mielentervyspotilas
, muut vastaavaassa tilantessa saaavt astmalääkityksen lääkäriltä koska oireita on)
koska huippuvirtauskapaistettini on ollut tasolla
76-78 % normaalista ja lääkäri lukee kuin piru raamattua ja pitää 75% taso vasta astmana.
Niinpä itselläni ei ole lääkitystä astmaan vaan ainoastaan allergiaan. Seurauksena tilanne että toimintakyky on herkkä erilaisille altistustilanteille (mm. kotikäynnit ja niiden mukana sisään kantautuvat allergeenit) ja ..edelleen aleneva.
Käytännössä kärsin hapenpuutteesta (juuri kotikäyntien jälkeen)unen aikana ja aamulla olo
on tavanomaista heikompi. Heräämisen jälkeen
alkaa tuollaisessa tilanteessa aivojen reversointivaihe, jolloin aivojen kunto on normaalia heikompi. (kuuluu astmaan) Aamulla kunto voi olla todella huonohko kun taas jo iltapäivästä olo voi olla taas jo viriili ja hyvin toimintakykyinen.
Ikävin puoli asiassa on se, että olen huomannut
kuinka esim. jos lääkärin vastaanotto on aamusta ja olo ko. tilanne vetää vastapuoli pitkiä hiljaisuuksia kun ei itsellä juttu juuri silloin kulje vaikka logiikka pelaakin täysin. Ts. tuolloin parasta.aikaa tehdään diagnooseja joiden mukaan psyykkinen toimintakykyni on muka huono.
Vastaavasti en voi tuoda esiin muuta kuin allergian koska astmaa ei ole VIRALLISESTI todettu.
Seurauksena siis virhediagnooseja, joiden mukaan psyykkinen toimintakyky on heikentynyt vaikka kyse
on fyysisestä tilanteesta ja meneillään oli siis
reversointivaihe.
Kun psykiatria ei tunne lääketiedettä
riittävässä määrin seurauksena on tälläistä ja tilanne on todella viimeisen päälle vaarallinen
, hoidon ollessa jatkuvasti väärää.
Olen laahustanut palstalla n. 6-vuotta. Omasta turhasta pakkohoidosta aikaa 8-vuotta. Tänä aikana ollut yteydessä TEO:on ja lääninhallitukseen.
6-vuotta sitten pelkkä keskustelu turhista pakkokeinoista tyrmättiin palstalla roikkuvien ammattilaisten toimesta ja ongelmia vhäteltiin. Tuolloin oli jo tukimustietoa siitä, että iso osa pakkohoidossa olevista saatettaisiin kotiuttaa heti.
Tänäpäivänä turhista pakkokeinoista voi puhua, eli edistystä on jo tapahtunut. Toisaalta turhien pakkohoitojen ongelmallisuutta ei vieläkään tunnusteta.
Mielenterveysongelmaisen pitää olla terveellä tavalla sairas, koska usimiten kysymys on siitä, että yhteiuskunuta on sairaampi kuin potilaaksi katsottu. Tuolloin hoidon peruste saattaa olla mikä tahansa ja siihen pitää myös varautua, joten on puolet helpompaa hoitaa elämänsä ja asiansa kunnolla siitä huolimatta mitä ynmpäristö sanoo ja mahdollisen hoidon osuttua kohdalle voi vain sanoa, että on asiansa hoitanut.