"Levillä niinikään puhunut elinkeinoministeri Mauri Pekkarinen toisti omassa puheessaan vaatimuksensa Lapin tekoaltaiden rakentamisesta säätövoimaksi tuulivoimalle, jota on tarkoitus rakentaa Suomeen lisää 2 000 - 3 000 megawattia valmisteilla olevan energiastrategian mukaan.
Säätövoima tarkoittaa säädeltävissä olevaan energiantuotantoa, jolla voidaan paikata epävarmemman energialähteen aiheuttamia hetkellisiä sähkövajauksia.
Pekkarinen torjui tylysti aiemmin esitetyt käsitykset siitä, että Suomen uuden tuulivoiman säätövoimaksi riittäisi muiden Pohjoismaiden vesivoima. Hän muistutti muutaman vuoden takaisesta tilantesta, jossa Suomesta päinvastoin vietiin kulutushuipuissa sähköä vesirikkaisiin naapureihin."
http://www.yle.fi/uutiset/ymparisto/vasen/id90149.html
Pekkarin kuvittelee olevansa Holttista parempi asiantuntija? Kun tuulee, niin vettä voidaan varastoida enemmän altaisiin eikä tarvitse turvautua (turve)lauhteeseen.
""Jos ja kun tuulivoimalaitokset rakennetaan ympäri maata, niin hyvin harvoin tuuli loppuu yhtäkkisesti koko maasta ja hyvin harvoin myrskytuulet alkavat samalla hetkellä koko maassa", Lilja sanoo.
Samaa on todistanut jo useaan otteeseen VTT:n tuulitutkija Hannele Holttinen.
"Jos Suomessa on varauduttava toteuttamaan pahimmatkin tilanteet pelkästään Suomen sisäisillä säädöillä, lisäsäädön tarve 2 000-4 000 megawatin tuulivoimalle on 80-160 megawattia", Holttinen kirjoittaa kannanotossaan tuulivoiman säätö-ja varavoimatarpeesta.
Määrä on niin vähäinen, että lisää säätövoimaa ei tuulivoiman vuoksi tarvita.
Pääsääntöisesti säätö hoituu Pohjolan säätösähkömarkkinoilla eli käytännössä norjalaisella ja ruotsalaisella vesivoimalla"
Kuriositeettina mainittakoon, että energiateollisuuden oman selvityksen mukaan vesivoimaa saadaan lisättyä vanhojen voimalaitosten uusimisella 260 MW.
Tuulivoiman takia vesistöjä ei tarvitse raiskata lisää.
Säätövoima tarkoittaa säädeltävissä olevaan energiantuotantoa, jolla voidaan paikata epävarmemman energialähteen aiheuttamia hetkellisiä sähkövajauksia.
Pekkarinen torjui tylysti aiemmin esitetyt käsitykset siitä, että Suomen uuden tuulivoiman säätövoimaksi riittäisi muiden Pohjoismaiden vesivoima. Hän muistutti muutaman vuoden takaisesta tilantesta, jossa Suomesta päinvastoin vietiin kulutushuipuissa sähköä vesirikkaisiin naapureihin."
http://www.yle.fi/uutiset/ymparisto/vasen/id90149.html
Pekkarin kuvittelee olevansa Holttista parempi asiantuntija? Kun tuulee, niin vettä voidaan varastoida enemmän altaisiin eikä tarvitse turvautua (turve)lauhteeseen.
""Jos ja kun tuulivoimalaitokset rakennetaan ympäri maata, niin hyvin harvoin tuuli loppuu yhtäkkisesti koko maasta ja hyvin harvoin myrskytuulet alkavat samalla hetkellä koko maassa", Lilja sanoo.
Samaa on todistanut jo useaan otteeseen VTT:n tuulitutkija Hannele Holttinen.
"Jos Suomessa on varauduttava toteuttamaan pahimmatkin tilanteet pelkästään Suomen sisäisillä säädöillä, lisäsäädön tarve 2 000-4 000 megawatin tuulivoimalle on 80-160 megawattia", Holttinen kirjoittaa kannanotossaan tuulivoiman säätö-ja varavoimatarpeesta.
Määrä on niin vähäinen, että lisää säätövoimaa ei tuulivoiman vuoksi tarvita.
Pääsääntöisesti säätö hoituu Pohjolan säätösähkömarkkinoilla eli käytännössä norjalaisella ja ruotsalaisella vesivoimalla"
Kuriositeettina mainittakoon, että energiateollisuuden oman selvityksen mukaan vesivoimaa saadaan lisättyä vanhojen voimalaitosten uusimisella 260 MW.
Tuulivoiman takia vesistöjä ei tarvitse raiskata lisää.
Vastaukset 2
Vanhimmat
Jos ja kun tuulivoimalaitokset rakennetaan ympäri maata, niin hyvin harvoin tuuli loppuu yhtäkkisesti koko maasta ja hyvin harvoin myrskytuulet alkavat samalla hetkellä koko maassa", Lilja sanoo. Niin sanoo...Mutta talvipakkasilla, silloin kun sähkön kulutus on suurimmillaan voi tuuli loppua lähes kokonaan koko maassa.
Saksassa pidetään kivihiilivoimalat täydessä miehityksessä ja valmiina ajamaan ne ylös kun tuuli sattuu loppumaan. Tämä on erittäin kallista ja saastuttavaa saatuun energiaan nähden. Helppo on tuulihattujen väittää, että harvoin tuuli loppuu kokomaassa yhtä aikaa koko maassa. Voi jossakin olla 1 m/s tai vaikka 3 m/s, niin ei sillä energialla mitään pyöritetä.
Jämsänkoskella lähti yksi paperikone käyntiin, niin se vie yhtäpaljon sähköa, kuin koko Tampereen kaupunki. Siis asutus, kauppa jne. Paperikone vie tyetysti yhtä paljon energiaa Tampereella ja Jämsänkoskella....
Holttisen jutut ovat tyypillisiä tuulihattujen juttuja. Ei säätövoimaa tarvita ollenkaan. Jos tuuli loppuu, niin annetaan teollisuuden pysähtyä, talojen kylmentyä ja kanojen ja sikojen kuolla ilmanvaihdon pysähtyessä.
Hänen on pakko tietää mitä tapahtui Saksassa aikaan Joulun. SIELLÄ TUULI LOPPUI KOKONAAN KOKO MAASSA. MITEN TÄMÄ TUTKIJÄÄMMÄ VOI KORVATA 3000 MEGAVATTIA 80 MEGAVATILLA?
Lievästi ilmaistuna koen surkuhupaisana väittämät, joiden perusteella tuntuu, että jo 110 MW tuulivoimaa tarvitsee säätövoimaa vaikka vesivoimakapasiteetti on 3050 MW.
Kannattaa myös muistaa, että Suomi on kytketty yhteispohjoismaisiin sähkömarkkinoihin. Pohjoismaisella tasolla puolet tuotannosta on vesivoimaa.
Hiilivoima-argumentti ei päde ainakaan tällä seudulla.
http://www.vtt.fi/liitetiedostot/cluster7_energia/Tuulivoiman%20saatotarve%20Suomessa%20VTT%20maalis2008.pdf
Saksan tapaus johtui siitä, että tuulisähköä ei päästy syöttämään verkkoon, sähköjärjestelmä jakaantui kahtia. Alkuperäinen syy johtui virran katkaisemista, jotta paatti pääsi kulkemaan turvallisesti kanaalissa.
http://www.yle.fi/uutiset/haku.php?action=page&id=234279&search=s%E4hk%F6katko