Helsinki pyrkii kaikin keinoin lisäämään kaupungin omaa vuokra-asuntotuotantoaan. Turku myy kaikki vuokratalonsa.
Helsingissä on havahduttu totuuteen, että liike-elämälle tärkeä halpatyövoima ei pysty tuloillan asumaan markkinarahan tuottamissa vuokra-asunnoissa. Pääkaupunkiin on tulossa tuhansia uuisa vähävaraisia työläisiä vuodessa. Turku on pääkaupunksiseutua myöten saanut runsaasti ihalilua ja kiitosta hyvin hoidetusta vuokra-asuntotilanteestaan. Nyt menetetään tämäkin - yksi harvoista - mainen palastajista.
Myös Turun liike-elämä tarvitsee toivottavasti(!?) uusia vuokra-asuntoja muualta tulevallekin työvoimalle. Kaupungin strategia kiinniittää erityistä huomiota asuinolojen parantamiseen ja asuntotuotannon monipuolistamiseen. Onko kaupungin ylin johto lyhytmuistista vai eivätkö he ole edes lukeneet itse kehumaansa, mahtavaa strategiaraporttiaan läpi?
Miten kuvitellaan Turun kehittyvän siksi maakunnan ja koko läntisen Suomen veturiksi, jos edes perusasioista ei yritetäkään huolehtia? Siinä kehityskaaressa ei paljoa kulttuuripääkaupunkiudet paina.
Helsingissä on havahduttu totuuteen, että liike-elämälle tärkeä halpatyövoima ei pysty tuloillan asumaan markkinarahan tuottamissa vuokra-asunnoissa. Pääkaupunkiin on tulossa tuhansia uuisa vähävaraisia työläisiä vuodessa. Turku on pääkaupunksiseutua myöten saanut runsaasti ihalilua ja kiitosta hyvin hoidetusta vuokra-asuntotilanteestaan. Nyt menetetään tämäkin - yksi harvoista - mainen palastajista.
Myös Turun liike-elämä tarvitsee toivottavasti(!?) uusia vuokra-asuntoja muualta tulevallekin työvoimalle. Kaupungin strategia kiinniittää erityistä huomiota asuinolojen parantamiseen ja asuntotuotannon monipuolistamiseen. Onko kaupungin ylin johto lyhytmuistista vai eivätkö he ole edes lukeneet itse kehumaansa, mahtavaa strategiaraporttiaan läpi?
Miten kuvitellaan Turun kehittyvän siksi maakunnan ja koko läntisen Suomen veturiksi, jos edes perusasioista ei yritetäkään huolehtia? Siinä kehityskaaressa ei paljoa kulttuuripääkaupunkiudet paina.
Vastaukset 6
Vanhimmat
joka myy kaiken mistä saisi tuloja tulevaisuudessa. Ei jää Turkuun kuin mamuja ja muut köyhät jotka sossussa käyvät, kukahan tulevaisuudessa enää niitä verojakaan maksaa? Rikkaat kun eivät todella sitä tee vaan keksivät kaikenmaailman veronkiertotemppuja että pääsevät niistä maksuista. Kun työväki siirtyy toisaalle niin mitä sitten Turkuun jää jäljelle? Kuka haluaa asua tällaisessa kaupungissa joissa päättäjät tekevät nopean voiton huumassa ratkaisujaan ja päätöksiään? Täällä Turuus täällä tyhmyyys on puhjennut kukkaan ja sen huomaa jo koko maailma. Eikä yksin Turkulaiset.
Turku-strategian peruskivet ja kriittiset menestystekijät kaupungin kehittymisessä Itämeren kasvukeskuksena ja seudullisena veturina (mm):
- hyvinvointia tukeva kaupunkisuunnitelu,
- vastuullinen ympäristöpolitiikka,
- sosiaalisesti monipuoliset, viihtyisät asuinalueet,
- monipuolinen asuntotuotanto,
- kaupunki tarjoaa mahdollisuuksia monipuoliseen asumiseen...
Sosiaalisesti monipuoliset, viihtyisät auinalueet????
Kyllä täytyy olla joku päivystävä sosiologi, että tuollaista sontaa pukkaa ulos. Mikähän olisi esimerkkinä "sosiaalisesti monipuolisesta, viihtyisästä asuinalueesta"? Varissuo ilmeisesti. Kyllähän nuo Turun asuinalueet alkaa oleen jo kaikki sosiaalisesti monipuolisia juu, mamuja kaikki paikat täynnä. Kumma vaan, että kantaväestö ei jaa tuota käsitystä viihtyisyydestä vaan muuttaa pois, eikä taida Turun päättäjätkään itse asua näissä sosiaalisesti monipuolisissa etnoslummeissa. Ja jos kerran monikulttuuri on niin helvatin rikastuttavaa niin miksi näissä rikastuneilla alueilla kämppien hinnat on niin halpoja, ja miksi nämä monikulttuuristrategit ja globaalien ulottuvuuksien suunnittelijat eivät itse asu niissä??
Tiedät varsin hyvin, mitä sosiaalisesti monipuolisilla asuinalueilla tarkoitetaan. Tarkoituksella kaivat esille mörön, suomalaiset vastaan maahanmuuttajat.
Tärkeämpänä asukkaitten viihtyisyyden kannalta pidän asumisviihtyisyyttä. Siitä Turun kannattaisi kantaa huolta.
Rakentajien ehdoilla tapahtuva, Turun oloissa täysin turha, kestävään kehitykseen tarkoitushakuisesti liimattu tiivistäminen asumisviihtyisyyden kustannuksella pitäisi ensi töiksi unohtaa. Varsinkin keskustan puistoaluiden kaventaminen ja vehreyden menettäminen tuntuu oitis viihtyisyyden vähenemisenä.
Kysytään siinä sitten suu ymmyrkäisenä miksei löydy asfalttiviidakkoon tulijoita.
Turulla on kyllä vuokra-asuntoja, mutta niitä täytäisi lähinnä maksukyvyttömät sosiaalitapaukset. Turulla ei ole ongelmaa asuttaa työvoimaa.
Helsingin vuokra-asuntoihin on positiivista tunkua, Turun taas negatiivista tunkua. Aika helppo yhtälö.
Turkuun ei oikeastaan muuta muita suomenkielisiä kuin hyvätuloisia pk-seudulta ja he eivät hae vuokrakämppää, vaan laadukasta asumista. Sitä meidän tulee tarjota. Muu työvoiman perässä muuttava kansa kyllä löytää kodin, ilman kapasiteetin nostoakin.
Toistaiseksi Turulla on vuokra-asuntojen suhteen pullat paremmin uunissa kuin Helsingin seudulla. Mutta kuinka kauan.
Markkinavoimat haluavat "palkata" halpaa työvoimaa kaukomailta. Taannoin hoitsujen irtisanomisuhan aikana muunmuassa uhottiin itämailta saapuvista hoitajista, joille riittää euron tuntipalkka.
Millä rahoilla luullaan näiden asuvan ja elävän esimerkiksi kalliissa Helsingisä? Kyllä tässä tapauksessakin työnantaja maksattaa voittonsa kaupunkilaisilla veronmaksajilla.
Turun luopuessa kaikista vuokra-asunnoistaan, sijoittajat, jotka asunnot ostavat keräävät korot rahoilleen vuokrissa. Niin yksinkertaista se omistuspolitiikka on.
Puhutaan "yleishyödyllisistä" asunnonomistajista. Mitä ne ovat? Viime vuosisadan loppupuoliskolla valtion ja kuntien tukemina asuntoja rakentaneita päättäjien keskuudessa erityisaseman hankkineita gryndereitä. Näin kauniisti nimetyille gryndereille oli helpompi antaa etuoikeus yhteisten rahojen käyttöön asuinrakentamisen tuottavaakin tuottavampaan tuottamiseen! Turussa jopa rakennusprojektien kilapilutus keksittiin suorittaa näiden mulle-sulle-rakennusliikeitten kesken. Tulos oli ihme ja kumma aina etukäteen "toivottu"!
Ettei nyt olisi pikkuisen samanlainen tilanne kuin Kemijärvellä tai Bochumissa: valtion tuella rakennettu tuotantolaitos voitiin helposti lopettaa, eihän siihe paljon tosirahaa omasta kukkarosta ollut edes tarvittu. Varmuuden vuoksi jopa rakennuksetkin päätettiin jättää myymättä, ettei vain ikävää kilpailua olisi syntynyt.