Alla olevan keskustelun innoittamana ajattelin kysyä mielipiteitänne ja käytännön kokemuksianne siitä, mihin lasten asioihin ja tilaisuuksiin uudet puolisot saavat/voivat osallistua.
Edellisessä keskustelussa oli kysymys kevätjuhliin osallistumisesta. Meillä käytänteet ovat niiden osalta olleet hyvin vaihtelevia: joskus vain vanhemmat/toinen vanhemmista on paikalla, joskus myös uudet puolisot. Asia on yleensä riippunut siitä, osallistuuko lapsi esityksiin, kenet hän haluaa paikalle ja mikä on koulun toive osallistujamäärästä. Koskaan en ole kokenut kenenkään "kyttäävän", missä seurassa kenenkin vanhemmat tulevat paikalle.
Myös lasten harrastuksiin, esimerkiksi urheilukisoihin, olemme osallistuneet vaihtelevilla kokoonpanoilla. Juuri viime viikonloppuna olin seuraamassa mieheni kanssa tyttäreni ratsastuskisoja ja paikalla oli myös tytön isä uuden puolisonsa kanssa. Hyvin mahduimme samaan paikkaan, eikä sielläkään kukaan kiinnittänyt huomiota kuka kenenkin kanssa on. Olettaakseni tänä päivänä on tuiki tavallista, että perhemuotoja on monenlaisia.
Sen sijaan vanhempainillat, vanhempaintapaamiset koululla tms. hoitavat meillä ainoastaan lapsen omat vanhemmat. En ole nähnyt syytä mennä mieheni lasten neuvotteluihin tai ottaa miestäni mukaan omien lasteni neuvotteluihin, koska näitä pidän puhtaasti huoltajien vastuuasiana. Tieto toki kulkee siinä määrin, missä tarvitaan arjen pyörittämiseen.
Olemme vetäneet siis rajan siihen, että kaikessa, missä tarvitaan huoltajan ja vanhemman päätöksentekoa, hoitavat yksin vanhemmat. Uusi puoliso voi osallistua sitten sellaisiin vapaampiin, "mukavampiin" juttuihin.
Mutta, mitä mieltä olette?
Edellisessä keskustelussa oli kysymys kevätjuhliin osallistumisesta. Meillä käytänteet ovat niiden osalta olleet hyvin vaihtelevia: joskus vain vanhemmat/toinen vanhemmista on paikalla, joskus myös uudet puolisot. Asia on yleensä riippunut siitä, osallistuuko lapsi esityksiin, kenet hän haluaa paikalle ja mikä on koulun toive osallistujamäärästä. Koskaan en ole kokenut kenenkään "kyttäävän", missä seurassa kenenkin vanhemmat tulevat paikalle.
Myös lasten harrastuksiin, esimerkiksi urheilukisoihin, olemme osallistuneet vaihtelevilla kokoonpanoilla. Juuri viime viikonloppuna olin seuraamassa mieheni kanssa tyttäreni ratsastuskisoja ja paikalla oli myös tytön isä uuden puolisonsa kanssa. Hyvin mahduimme samaan paikkaan, eikä sielläkään kukaan kiinnittänyt huomiota kuka kenenkin kanssa on. Olettaakseni tänä päivänä on tuiki tavallista, että perhemuotoja on monenlaisia.
Sen sijaan vanhempainillat, vanhempaintapaamiset koululla tms. hoitavat meillä ainoastaan lapsen omat vanhemmat. En ole nähnyt syytä mennä mieheni lasten neuvotteluihin tai ottaa miestäni mukaan omien lasteni neuvotteluihin, koska näitä pidän puhtaasti huoltajien vastuuasiana. Tieto toki kulkee siinä määrin, missä tarvitaan arjen pyörittämiseen.
Olemme vetäneet siis rajan siihen, että kaikessa, missä tarvitaan huoltajan ja vanhemman päätöksentekoa, hoitavat yksin vanhemmat. Uusi puoliso voi osallistua sitten sellaisiin vapaampiin, "mukavampiin" juttuihin.
Mutta, mitä mieltä olette?
Vastaukset 20
Vanhimmat
Meilläkin nuo osallistumiset menevät aika pitkälti samoilla linjoilla yllä olevalla.
Poikkeuksena on se, että osallistun tarpeen mukaan myös puolisoni poikien vanhempainiltoihin, päiväkodin kasvatuskeskusteluihin ym. joihin yleensä vain vanhemmat osallistuvat.
Tähän käytäntöön on poikien äidin suostumus ja pyyntö, koska hänellä itsellään ei ole asioiden hoitamiseen resursseja. (Kertoilinkin aiemmassa ketjussa taustoja tilanteestamme.)
näin ovat päättäneet ja sinäkin asiaan olet suostunut!
Vanhempainillat ovat minusta huoltajille, eli vanhemmille joilla on oikeus "oikeasti" päättää lasten asiat. Ja niistä sitten tiedottaa puolisoaan kuten muistakin perheen-suvun asioista mistä keskusteltavaa yleensä syntyy.
Koulun juhlat minun mielestä olisi niin, että kunnioitetaan vanhempien ja lasten toiveita asiassa ja sen mukaan toimitaan kuka osallistuu. Typerää lähteä mihinkään juhlaan jos joku sinun ei haluaisi olevan paikalla-itse en silloin menisi.
Ajattelen asian pitkälti samoin ja noin voisin menetellä jos lapseni isä nyksineen olisi elämässämme mukana.
Perusjuttuna näissä kai on se miten hyvin aikuiset oikeasti ovat aikuisia, vastuullisia ja osaavat asettaa lapsen edun muiden asioiden edelle. Turhat kinat ja kilpailuasetelmat pilaavat monta hyvää juttua.
Jos minulta edellytetään osallistumista lapse hoitoon ja kasvatukseen käyn läpi myös vanhempainillat sun muut jutut. Siinä vaiheessa kun äiti alkaa olla äiti jään pois. Tuskin niin meidän tapauksessa käy.
jokainen hoitakoot omat asiansa, kellään ei ole oikeutta sotkea muiden asioita ja puuttua niihin. Miksi pitäisi,eihän äiditkään puutu nyksien asioihin.
ei biovanhempi osallistu mihinkään tapahtumiin tai palavereihin?
Tai jos sitä toista bioa ei edes ole?
Eiköhän se ole jokaisen "tapauksen" itse päätettävissä, kuka osallistuu ja mihin.
Ymmärrän jotkut koulujen juhlat, joihin ei mahdu osallistumaan vanhempien lisäksi muita. Jos molemmat vanhemmat haluavat mennä, niin mielestäni silloin uuden onnet jäävät pois ja osallistuvat juhlintaan sitten kotona.
kunhan lapsen äiti ilmaantuu paikalle ja alkaa olla äiti. Kiukuttaa naiset jotka tekevät lapsia ja jättävät ne sitten muiden hoidettavaksi, kun teinikriisi koittaa.
Meillä ei näitä ongelmia ole tullut, koska isä ei ole ikinä osallistunut lasten kevät- tai joulujuhliin, vanhempainiltoihin, vanhempainvartteihin yms. Hän sanoi aina, että on hänellä "parempaakin tekemistä". Ei edes silloin kun olimme perhe, saatikka nyt eron jälkeen. Nyt jos isä haluaisi johonkin osallistua niin vapaasti saisi sinne nyksänsä kanssa mennä, minä en välttämättä silloin menisi.
monissa perheissä, olen huomannut...
Meilläkään lasteni isä ei ole koskaan osallistunut vanhempainiltoihin, koulutapaamisiin tms. Ei tosin siksi, että olisi "parempaa tekemistä", vaan jostain syystä kokee olevansa tarpeeton ja uskoo minun hoitavan asian paremmin(?). Tiedon olen aina kylläkin jakanut myös isälle.
Tuo juhliin osallistumattomuus on kyllä todella sääli. Lapsethan harjoittelevat kovasti esityksiä ja kokevat tärkenä sen, että vanhemmat ovat kiinnostuneita ja saapuvat katsomaan tuotoksia. Meillä onneksi sekä ex että nykyinen ymmärtävät tämän ja ilmaantuvat paikalle, vaikka ei aina ehkä niin innostaisikaan.
Juuri näin. Lupa pitää kysyä kun toisten lapset ovat kyseessä. Olet hienosti ymmärtänyt ettet voi toimia oman mielen mukaan, vaan kysyt lupaa ja neuvoa lasten äideltä. Hyvä!
Lasten äiti kuitenkin päättää lähivanhempana asiat. Mutta jos yhtiespeli toimii noin niin ei ongelmia tule.
lupia tai neuvoja kysellä. Meillä vain homma toimii niin, että molemmat hoitavat omiin lapsiinsa liittyvän päätöksenteon toisen vanhemman kanssa kuten parhaaksi katsovat ja yhteisemme hoidamme yhdessä. Itse tuen miestäni hänen lastensa kasvatustyössä ja hoidan heitä arjessa kuten omianikin.
Kevät/joulujuhliin tai urheilukilpailuihin menosta keskustellaan ns. vapaasti; lähinnä vanhemmat ilmoittavat sille toiselle vanhemmalle tuleeko itse paikalle ja kenet ottaa mukaan. Itse en vaadi exältäni erityistä selontekoa, ottaako vaimonsa mukaan vai ei, eikä itse asiassa mieheni exäkään -ja miehet vielä vähemmän. Usein kyllä ollaan keskusteltu, kuka tulee paikalle ja mihinkin, mutta se lähinnä siksi, että lapsia voidaan informoida asiasta.
Itse olen kylläkin siitä onnekas, että kaikilla osapuolilla välit ovat asialliset ja kaikille on oma paikkansa tässä kuviossa selkeä. Näistä rooleistakaan ei ole kylläkään sen paremmin tarvinnut keskustella, asiat ovat loksahtaneet paikoilleen kuin itsestään.
Itse kyllä kävin exäni lapsen mukana joka paikassa, myös vanhempainilloissa. Minusta se oli aivan luontevaa, koska lapsi kuului kuitenkin samaan perheeseen kuin minä.
Hyvin mahduttiin koko konkkaronkka myös ihan perhejuhliin, kaikki aikuiset ja lapset.
tänään siis äitienpäivä,ja mieheni lähti omien lastensa kanssa omaa äitiään tapaamaan.
Minua ei tietenkään mukaan pyydetty,olenhan VAIN vaimo..ja kun ei niitä yhteisiä lapsiakaan meillä ole, niin eihän minun kuulema tarvitse siksikään sinne mennä.
No,onhan minulla omat lapsenikin..muttei äitiä jonka luona käydä,joten siksi tuntuu surulliselta tällaisena päivänä.
Joskus tuntuu että nää uusperhe-kuviot on ihan sieltä itestään...
äideille tarkoitettu. Sitä juhlitaan vain perhepiirissä. Minusta täysin oikea ratkaisu.
että miksihän se mieheni ex sitten oli sovelias käymään siellä anoppilassa äitienpäivänä??
Ja olenhan minä Äiti viidelle lapselleni!Joten mikä ihme saa sinut moista höpöttämään?
että mieheni vanhempi lapsi asuu kodissamme(miehellä 2 lasta joilla eri äidit)..kelpaan siis pesemään miehen teini-ikäisen lapsen pyykit,laittamaan hälle ruoan,siivoamaan huoneen,antamaan kuukausirahaa ym. mitä milloinkin tarvitsee..mutta en siis ole muka kelvollinen anoppilaan äitienpäivä aterialle?
Miehen nuorempi lapsi oli kodissamme äitienpäivänä,koska hänen oma äitinsä ei ilmeisesti erota äitienpäivää muista sunnuntaista.
Vanhempi lapsi taas asuu meillä siksi,koska äitinsä on totaalisesti alkoholisoitunut eikä kykene lapsest huolehtimaan.
Kalpaan siis hellan ääreen ym. hyötyaskareihin,mutten arvostusta tekemisistäni saa edes yhtenä päivänä vuodessa..kannustaa jaksamaan tätä arkea..tosi paljon.
Huono tuuri käynyt miehelläsi, kun kahden lapsen äidit ovat dokuja tmv. Kumpi niistä kelpasi anoppilaan ? Tuskin niissä kekkereissä paljon menetit. Iloitse 5 lapsestasi äläkä välitä anopin ylenkatseesta. Vaikka olisit kuinka hyvä pyykkäämään, lapsi kaipaa omaa äitiään. Katso muuten keskustelu "miten kulut uusperheessä..." ettet passaa ja maksa itseäsi kuiviin. Kiitosta et tule saamaan. Kaipasit kuollutta äitiäsi äitienpäivänä, ei sitä surua tarvi purkaa miehesi perheeseen
kirjoissa..iäkäs kylläkin,mutta muiden syiden vuoksi en pääse häntä tapaamaan.
Eihän noista mieheni ex-naisista nyt kumpikaan anoppilassa ollut..joten eipä siitä sen enempi.Toki siellä aikoinaan kävivät.
Oli vain miehen oma juttu,etten sinne mene.
En tiedä kuinka paljon tuo nuori,(joka luonamme asuu)äitiään kaipaa...sillä lapsuus hällä oli aikas rankkaa koska äiti joi,ja lähti usein omille teilleen jättäen lapsensa yksin kotiin,miehet vaihtui tiuhaan,tulevaisuus oli hällä kaiken kaikkiaan hyvin epävarmaa.
Kyllähän nuori käy äitiään tapaamassa,mutta tekee sen paljolti myös siksi, koska äitinsä soittelee ja kerjää "säälillä"nuorta sinne tulemaan.
Jäin miettimään sanojasi "miehesi perhe"??Enköhän se minä nyt ole ensi sijaisesti mieheni perhettä?Omien lasteni,ja hänen lastensa lisäksi?Olemme naimisissa,asumme samassa kodissa,nukumme samassa vuoteessa jne..
Miehen vanhemmat eivät elä kanssamme,eivätkä siten kuulu perheeseemme.
Nii..hyviä vastauksia täällä ja hienoa, että asia menee monessa uusperheessä niin, että kaikki mahtuvat samaan paikkaan. Pisti vaan "nyksänä" se silmään, että täällä moitittiin vain isiä, jotka eivät halua osallistua lasten juhliin kun on "parempaa tekemistä". Meillä niin päin, että ex ei halua meitä (sen enempää lasten isää kuin minuakaan) mihinkään lapsia koskeviin juhliin tai tapahtumiin. :/ eli voi mennä niinkin päin.. valitettavia juttuja.