Onko muita joita mustasukkaisuus masentaa. Minulla on tällä hetkellä tosi paha aika. Luulen että kukaan ei ole niin ruma ja lihava kuin minä. Todellisuudessa en kuitenkaan ole ylilihava enkä kovin rumakaan, kun lapset eivät pelkää. Luulen,että mieheni katselee muita "sillä" silmällä. Raivostun kun hän katselee hyvä kroppaisia naisia. Tunnen että hän haluaisi minunkin olevan sen näköinen ja kokoinen. Hän rakastaa minua ja sen tiedän kyllä, mutta minulla on kamala itseinho koko ajan päällä. En viitsi enään lähteä minnekkään missä on muita naisia. Ennen oltiin aina menossa jonnekin ja meitä haluttiin joka paikkaan kun olemme niin iloisia ja onnellisia. Meitä on kadehdittu onnellisuutemme takia. Nyt tuntuu, että karkoitan kohta mieheni tällä typerällä käyttäytymiselläni. Olemme puhuneet mieheni kanssa asiasta ja olen tunnustanut mustasukkaisuuteni. Hän vain ihmettelee miten olen voinut muuttua vuodessa aivan erakoksi. Olen 43v joten onkohan hormoonit alkaneet tehdä kepposia. Voiko tälläisen asian takia mennä lääkäriin ja mitä siellä sanoisin. Onko tämä ihan oikeaa masennusta? Auttakaa jos jollain on ollut samoja kokemuksia. Aurinkoista syksyä...
Mustasukkaisuus masentaa
Meikku
4391
0Äänestä
Muut lukivat myös
Odottaa vastausta
Näihin keskusteluihin ei ole vielä vastattu. Ole ensimmäinen.
Vastaukset 4
Vanhimmat
Hae apua terapeutilta,
Minulla on auttanut ja päivä päivältä alkanut arvostamaan itseäni, vaikka välillä vajoan alas ja inhoan itseäni, niin välillä taas olen tyytyväinenkin. Kerro kuitenkin miehellesi, ettei se johdu hänestä, vaan vika on sinun pääsi sisällä, eikä hänessä! Onnea ja voimia teille!
Moi, meillä on suurinpiirtein sama tilanne kuin teillä. Akka on mustasukkainen, huomauttaa jos vähänkään silmä heilahtaa jos tulee näkyviin joku jota vaimo pitää paremman näköisenä. Minulla ei kuitenkaan ole mitään sen kummempaa tarvetta katsella muita, sillä silmällä.
Mutta kun on kestänyt jo reilut 20 vuotta tätä samaa niin se alkaa pikkuhiljaa vituttamaan.
Enää en viitsi lähteä vaimoni kanssa mihinkään kun aina saa kuulla jäkätystä samasta asiasta.
Mene siis terapiaan ja yritä päästä mustasukkaisuudesta. Mustasukkaisuus on nimittäin kaikkein paras tapa hankkia avioero. En minä ainakaan jaksa loppuelämääni...
Niin tuttua että itkettää!
Meillä vain niinpäin että mies epäilee koko ajan. Jopa sormet raamatun päällä ollen on pitänyt vannoa, että en ole käynyt vieraissa!
Ja en todellakaan ole käynyt!
Olen positiivinen luonne, juttelen ja hymyilen tutuille ihmisille ja miehiä vain sattuu olemaan enemmistö työkavereissani.
Tätä ei mieheni ymmärrä.
Vaikka kuinka yritetään keskustella asiasta, siitä ei tule muuta kuin jankutusta ja lopuksi kamala riita, jossa uhkaillaan avioerolla ja jopa vielä kamalemmilla asioilla, joita en viitsi edes kertoa.
Olen miettinyt pääni puhki mistä apua?
Toisaalta mies on ihan kunnollinen ja en voi muusta moittia. Koti on tärkeä kummallekkin ja en haluaisi lähteä pois tästä, enkä myöskään vaatia miestä lähtemään, eikä hän aijokaan lähteä kuin hautaan.
Välillä tuntuu että enää en jaksa taistella päivästä päivään olemattomia haamuja vastaan.
Olen miettinyt, että olisikohan parasta että menisi vieraisiin?, sitten ei tarvitsisi turhaa epäillä.
Hakea apua, Yhdessä perheneuvolaan ja mies psykiatrin juttusille. Lisäksi kannattaa olla miehelle ehdottoman avoin. Kertoa asioista vaikka tuntuu tyhmältä.