laillinen ryöstö?

kokonainen keskustelu aiheesta;)
http://www.iltasanomat.fi/keskustelu/lukijanviesti.asp?id=691454

Tuo palkkio 18.000 euroa oli 1/2 tunnin lounaskokouksesta, keskimäärin 6.000 euroa per sierainpari eli 12.000 euroa tunnissa.
Jos tuo kolmikko tekisi täysiä työpäiviä normaalit n. 1700 tuntia vuodessa, niin liksa olisi 20.400.000 euroa nuppia ja vuotta kohden. Varsinaista tuhlausta, että tekevät vain 1/2 tuntia töitä, jolloin täydestä työpanoksesta yhteiskunta menettää peräti 20.388.000 euroa vuodessa. Ja se tietysti kolmella kerrottuna.

Noinhan tuo sinunkin "kansantuotelogiikkasi" menee, vai meneekö?

Tane kirjoitti:

Tuo palkkio 18.000 euroa oli 1/2 tunnin lounaskokouksesta, keskimäärin 6.000 euroa per sierainpari eli 12.000 euroa tunnissa.
Jos tuo kolmikko tekisi täysiä työpäiviä normaalit n. 1700 tuntia vuodessa, niin liksa olisi 20.400.000 euroa nuppia ja vuotta kohden. Varsinaista tuhlausta, että tekevät vain 1/2 tuntia töitä, jolloin täydestä työpanoksesta yhteiskunta menettää peräti 20.388.000 euroa vuodessa. Ja se tietysti kolmella kerrottuna.

Noinhan tuo sinunkin "kansantuotelogiikkasi" menee, vai meneekö?

Lue lisää

Enhän minä vähättele. Mutta en tarkastele vain yhtä turhaa kustannusta, vaan kaikkia niitä turhia kustannuksia mitä maassamme on. Niitä on yhteensä 30 000 000 000 euroa vuodessa.

Kysyn siis edelleenkin, onko järkevää pitää suurta haloota 30 sentin kulusta kun sama järjestelmä aiheuttaa samaan aikaan 10 000 euron kulut?

Eikö nämä muut kulut tulisi aiheuttaa 33 000 kertaa suuremman haloon. Kuitenkaan kukaan ei ole huolissaan tästä 10 000 euron menosta mutta niin moni jaksaa surra 30 sentin menoa.


En hyväksy näitä palkkiosummia enkä myöskään korotuksia. Hyväksyn sellaisen mallin, että kansanedustajille korotetaan keskimäärin saman verran kuin kansalaisillekin on korotettu. Eli jos vuodessa kansalaisten palkat ovat kohonneet 3.4 %, kansanedustajat saavat 3.4 % palkankorotuksen. Ilman mitään palkkiotoimikuntia, automaattisesti. Tämähän lisäisi huomattavasti kansanedustajien mielenkiintoa päättää asioista niin, että kansalaisten hyvinvointi kasvaisi ja heidän palkkansa kasvaisivat koska samalla he saisivat palkankorotuksen itselleenkin.


Mutta kyse on 18 000 euron summasta, joka tekee kansalaista kohti 0.7 senttiä ja kansanedustajien palkankorotus 30 senttiä. Vaikka kyse on ryöstöstä, pitäisi katsoa kokonaisuutta ja kiinnittää ensin huomio suurempaan ryöstöön, jonka vuoksi menetämme 10 000 jokainen vuosittain.

Jos tuomme tämän saman vaikka poliisin työhön, niin poliisi tekisi töitä yötä päivää saadakseen kiinni ryöstäjän, joka vei pikkupojalta tikkukaramellin. Samalla kun poliisi käyttäisi kaikki voimavaransa tämän tikkukaramellivarkaan kiinnisaamiseen, yhdelläkään poliisilla ei riittäisi aikaa selvittää samaan aikaan tapahtunutta ryöstöä, jossa vietiin 10 000 euron verran rahaa teille tietymättömille.


TYKA: http://www.geocities.com/kansantuote/

TYKA kirjoitti:

Enhän minä vähättele. Mutta en tarkastele vain yhtä turhaa kustannusta, vaan kaikkia niitä turhia kustannuksia mitä maassamme on. Niitä on yhteensä 30 000 000 000 euroa vuodessa.

Kysyn siis edelleenkin, onko järkevää pitää suurta haloota 30 sentin kulusta kun sama järjestelmä aiheuttaa samaan aikaan 10 000 euron kulut?

Eikö nämä muut kulut tulisi aiheuttaa 33 000 kertaa suuremman haloon. Kuitenkaan kukaan ei ole huolissaan tästä 10 000 euron menosta mutta niin moni jaksaa surra 30 sentin menoa.


En hyväksy näitä palkkiosummia enkä myöskään korotuksia. Hyväksyn sellaisen mallin, että kansanedustajille korotetaan keskimäärin saman verran kuin kansalaisillekin on korotettu. Eli jos vuodessa kansalaisten palkat ovat kohonneet 3.4 %, kansanedustajat saavat 3.4 % palkankorotuksen. Ilman mitään palkkiotoimikuntia, automaattisesti. Tämähän lisäisi huomattavasti kansanedustajien mielenkiintoa päättää asioista niin, että kansalaisten hyvinvointi kasvaisi ja heidän palkkansa kasvaisivat koska samalla he saisivat palkankorotuksen itselleenkin.


Mutta kyse on 18 000 euron summasta, joka tekee kansalaista kohti 0.7 senttiä ja kansanedustajien palkankorotus 30 senttiä. Vaikka kyse on ryöstöstä, pitäisi katsoa kokonaisuutta ja kiinnittää ensin huomio suurempaan ryöstöön, jonka vuoksi menetämme 10 000 jokainen vuosittain.

Jos tuomme tämän saman vaikka poliisin työhön, niin poliisi tekisi töitä yötä päivää saadakseen kiinni ryöstäjän, joka vei pikkupojalta tikkukaramellin. Samalla kun poliisi käyttäisi kaikki voimavaransa tämän tikkukaramellivarkaan kiinnisaamiseen, yhdelläkään poliisilla ei riittäisi aikaa selvittää samaan aikaan tapahtunutta ryöstöä, jossa vietiin 10 000 euron verran rahaa teille tietymättömille.


TYKA: http://www.geocities.com/kansantuote/

Lue lisää

Sanot, että turhia kustannuksia olisi Suomessa n. 30 mrd euroa.
Valtion menot v. 2002 olivat yhteensä 35,3 mrd, josta velanhoitoon 4,2 mrd.
Valtiontaloudessa kieltämättä on löysää, mutta tuskin sataa prosenttia. Yksityinen sektori purkaa löysiään mm. irtisanomisilla ja lomautuksilla. Paljonko niitä pitäisi vielä lisätä?
Olisikohan laskelmassasi pilkkuvirhe?

Tuotannon massiivisesta lisäämisestä: oletko koskaan kuullut sellaisesta käsitteestä kuin hintajousto?
Esimerkiksi paperituotteitten kohdalla tarjonnan hintajousto on vahvasti negatiivinen: markkinat ovat tietyn suuruiset, eikä niihin lyhyellä aikavälillä voi vaikuttaa. Tarjonnan lisääminen yli kulutuksen ei lisää kulutusta, vaan romahduttaa hinnan.

Tane kirjoitti:

Sanot, että turhia kustannuksia olisi Suomessa n. 30 mrd euroa.
Valtion menot v. 2002 olivat yhteensä 35,3 mrd, josta velanhoitoon 4,2 mrd.
Valtiontaloudessa kieltämättä on löysää, mutta tuskin sataa prosenttia. Yksityinen sektori purkaa löysiään mm. irtisanomisilla ja lomautuksilla. Paljonko niitä pitäisi vielä lisätä?
Olisikohan laskelmassasi pilkkuvirhe?

Tuotannon massiivisesta lisäämisestä: oletko koskaan kuullut sellaisesta käsitteestä kuin hintajousto?
Esimerkiksi paperituotteitten kohdalla tarjonnan hintajousto on vahvasti negatiivinen: markkinat ovat tietyn suuruiset, eikä niihin lyhyellä aikavälillä voi vaikuttaa. Tarjonnan lisääminen yli kulutuksen ei lisää kulutusta, vaan romahduttaa hinnan.

Lue lisää

Turha kustannus, 30 000 000 000 euroa.
=================================

Myönnän, että asia on vaikea käsittää. Mutta yritä edes. Tiedätkö mitä tarkoittaa henkilötyövuosi? Se on se työmäärä, jonka yksi henkilö tekee vuoden aikana. Meillä on kolme miljoonaa työkykyistä henkilöä, joista jokainen voisi tehdä yhden henkilötyövuoden verran töitä. Tämän työn arvo on keskimäärin 30 000 euroa. Eihän ole liian vaikeaa?

Nyt kun tarkastelemme maassamme tehtävän tuottavan työn määrää, havaitsemme sen olevan kaksi miljoonaa henkilötyövuotta. Miljoona henkilötyövuotta hukkuu johonkin. Oletko vielä kärryillä?


Tätä miljoonan henkilötyövuoden työtä ei meillä tehdä tuottavana työnä, osaa siitä ei tehdä ollenkaan. Meillä on puolisen miljoonaa työtöntä, he eivät tuota mitään vaikka voisivat niin tehdä. Meillä käytetään turhaan byrokratiaan 20 % työmme määrästä. Näistä koostuu tuo miljoonan henkilötyövuoden määrä, josta emme siis saa mitään. Päin vastoin joudumme maksamaan. Työttömille työttömyystukea ja turhasta byrokratiasta maksamme tuon 30 000 euroa jokaisesta henkilötyövuodesta.

Koska siis teemme tuottavaa työtä kahden miljoonan henkilötyövuoden verran, saamme siitä tehdyn työn arvoksi 60 miljardia. Jos kaikki työkykyiset tekisivät tuottavaa työtä, tehdyn työn arvo olisi 90 miljardia. Kun nyt vähennämme tämän 60 miljardia tuosta 90 miljardin summasta, jonka voisimme tehdä, erotukseksi jää 30 miljardia, jonka siis menetämme joka vuosi työttömyyden ja turhan byrokratian vuoksi.


Varmistus
=======

Menikö nyt perille?

Jos siis kaikki työkykyiset tekisivät tuottavaa työtä, valtio saisi verotuloina 53 miljardia euroa. Kunnatkin saisivat enemmän, samoin muut jotka rahojamme saavat. Tämän yhteissumma olisi tuo 30 miljardia. Koska valtio ja muut eivät tarvitse noin paljon, vaan valtiolle riittää 35 miljardia ja muille se mitä nyt saavat, tuo summa jakaantuisikin kansalaisille suoraan eli heidän veronsa puolittuisivat.

Kyseessä ei siis ole pilkkuvirhe, vaan voit sen itse laskea kalkulaattorillasi. Joka kolmas henkilötyövuosi meillä jää nykyisin tekemättä. Yhden henkilötyövuoden hinta on 30 000 euroa.


Koeta päästä eron tuosta harhakuvastasi jota esität koko ajan. Valtion menoja ei olla leikkaamassa, ainoastaan poistamassa osaa turhista kuluista, kuten työttömyydenhoitokulut. TYKA mallissakin valtio saa verotuloja 35 miljardia, mutta kun veronmaksajia on enemmän ja heillä vähän paremmat palkat, yhtä maksajaa kohti tuo veron määrä puolittuu nykyiseen verrattuna.


Tuotannosta
=========

Ei ole tarkoitus lisätä paperin valmistusta jos niille ei ole markkinoita. Jos tutustut TYKA sivuihin, huomaat, että kasvamme niillä alueilla joilla on kasvunvaraa. Kasvu ei tapahdu lisäämällä summittaisesti tuotantoa vaan ensin lisäämällä kulutusta, joka sitten lisää tuotantoa. Tämä antaa mahdollisuuksia laajentua eri sektoreille ja myös ulkomaille. Koeta päästä irti nykyisestä järjestelmästä joka estää kaiken itsenäisen työn tekemisen.

Suosittelen edelleen tutustumista TYKA sivuihin. Jos et tutustu niihin ja kuvittelet TYKAa omalla virheellisellä tavallasi, ei TYKA silloin varmasti ole ratkaisu mihinkään. Mutta kun tutustut TYKA malliin, huomaat että sen avulla sinunkin nettotulosi tuplaantuvat vaikka olisit kuinka vastaan.


TYKA: http://www.geocities.com/kansantuote/

TYKA kirjoitti:

Turha kustannus, 30 000 000 000 euroa.
=================================

Myönnän, että asia on vaikea käsittää. Mutta yritä edes. Tiedätkö mitä tarkoittaa henkilötyövuosi? Se on se työmäärä, jonka yksi henkilö tekee vuoden aikana. Meillä on kolme miljoonaa työkykyistä henkilöä, joista jokainen voisi tehdä yhden henkilötyövuoden verran töitä. Tämän työn arvo on keskimäärin 30 000 euroa. Eihän ole liian vaikeaa?

Nyt kun tarkastelemme maassamme tehtävän tuottavan työn määrää, havaitsemme sen olevan kaksi miljoonaa henkilötyövuotta. Miljoona henkilötyövuotta hukkuu johonkin. Oletko vielä kärryillä?


Tätä miljoonan henkilötyövuoden työtä ei meillä tehdä tuottavana työnä, osaa siitä ei tehdä ollenkaan. Meillä on puolisen miljoonaa työtöntä, he eivät tuota mitään vaikka voisivat niin tehdä. Meillä käytetään turhaan byrokratiaan 20 % työmme määrästä. Näistä koostuu tuo miljoonan henkilötyövuoden määrä, josta emme siis saa mitään. Päin vastoin joudumme maksamaan. Työttömille työttömyystukea ja turhasta byrokratiasta maksamme tuon 30 000 euroa jokaisesta henkilötyövuodesta.

Koska siis teemme tuottavaa työtä kahden miljoonan henkilötyövuoden verran, saamme siitä tehdyn työn arvoksi 60 miljardia. Jos kaikki työkykyiset tekisivät tuottavaa työtä, tehdyn työn arvo olisi 90 miljardia. Kun nyt vähennämme tämän 60 miljardia tuosta 90 miljardin summasta, jonka voisimme tehdä, erotukseksi jää 30 miljardia, jonka siis menetämme joka vuosi työttömyyden ja turhan byrokratian vuoksi.


Varmistus
=======

Menikö nyt perille?

Jos siis kaikki työkykyiset tekisivät tuottavaa työtä, valtio saisi verotuloina 53 miljardia euroa. Kunnatkin saisivat enemmän, samoin muut jotka rahojamme saavat. Tämän yhteissumma olisi tuo 30 miljardia. Koska valtio ja muut eivät tarvitse noin paljon, vaan valtiolle riittää 35 miljardia ja muille se mitä nyt saavat, tuo summa jakaantuisikin kansalaisille suoraan eli heidän veronsa puolittuisivat.

Kyseessä ei siis ole pilkkuvirhe, vaan voit sen itse laskea kalkulaattorillasi. Joka kolmas henkilötyövuosi meillä jää nykyisin tekemättä. Yhden henkilötyövuoden hinta on 30 000 euroa.


Koeta päästä eron tuosta harhakuvastasi jota esität koko ajan. Valtion menoja ei olla leikkaamassa, ainoastaan poistamassa osaa turhista kuluista, kuten työttömyydenhoitokulut. TYKA mallissakin valtio saa verotuloja 35 miljardia, mutta kun veronmaksajia on enemmän ja heillä vähän paremmat palkat, yhtä maksajaa kohti tuo veron määrä puolittuu nykyiseen verrattuna.


Tuotannosta
=========

Ei ole tarkoitus lisätä paperin valmistusta jos niille ei ole markkinoita. Jos tutustut TYKA sivuihin, huomaat, että kasvamme niillä alueilla joilla on kasvunvaraa. Kasvu ei tapahdu lisäämällä summittaisesti tuotantoa vaan ensin lisäämällä kulutusta, joka sitten lisää tuotantoa. Tämä antaa mahdollisuuksia laajentua eri sektoreille ja myös ulkomaille. Koeta päästä irti nykyisestä järjestelmästä joka estää kaiken itsenäisen työn tekemisen.

Suosittelen edelleen tutustumista TYKA sivuihin. Jos et tutustu niihin ja kuvittelet TYKAa omalla virheellisellä tavallasi, ei TYKA silloin varmasti ole ratkaisu mihinkään. Mutta kun tutustut TYKA malliin, huomaat että sen avulla sinunkin nettotulosi tuplaantuvat vaikka olisit kuinka vastaan.


TYKA: http://www.geocities.com/kansantuote/

Lue lisää

Ei työttömyyskorvaukset tai muutkaan sosiaaliavustukset ole BKT:stä pois, vaan se kiertyvät avustettujen käytettävissä olevana rahana systeemiin. Samoin byrokratian kulut, nekin on joittenkin palkkana tai muuna tulona lisäämässä heidän ostovoimaansa.
Miljoonan henkilötyövuoden aikaansaaminen on kynällä helppoa, käytännössä joitakin aivan muuta. Tekemään mitä? Mistä heidän palkkansa saataisiin maksetuksi?
Ei rahaa synny tyhjästä, ja jonkun hyödykkeen kulutuksen lisäämiseen käytetty summa on täsmälleen saman suuruisena pois toisten hyödykkeitten kulutuksesta. Ei käytettävissä oleva kokonaisrahamäärä lisäänny senttiäkään sillä, että ensin minä pesen sinun paitasi, ja sitten sinä peset minun paitani samalla hinnalla. "Työttömyys" näyttäisi vähentyneen, mutta mikä muu vähenisi?
Ei käytettävissä oleva kokonaisrahamäärä lisäänny silläkään, että henkilö A ostaa hyödykkeen xx B:lä joka saamallaan rahalla ostaa hyödykkeen yy C:ltä, joka vuorostaan käyttää saamansa rahat ostaakseen hyödykkeen zz A:lta. "Työtömyys" näyttäisi taas vähentyneen, mutta jos jokainen on joutunut käyttämään "tuotannossaan" ulkomaisia raaka-aineita tai energiaa summalla ww, niin tosiasiassa A, B ja C ovat yhteensä köyhtyneet tuossa kierroksessa summan 3 x ww.

Tane kirjoitti:

Ei työttömyyskorvaukset tai muutkaan sosiaaliavustukset ole BKT:stä pois, vaan se kiertyvät avustettujen käytettävissä olevana rahana systeemiin. Samoin byrokratian kulut, nekin on joittenkin palkkana tai muuna tulona lisäämässä heidän ostovoimaansa.
Miljoonan henkilötyövuoden aikaansaaminen on kynällä helppoa, käytännössä joitakin aivan muuta. Tekemään mitä? Mistä heidän palkkansa saataisiin maksetuksi?
Ei rahaa synny tyhjästä, ja jonkun hyödykkeen kulutuksen lisäämiseen käytetty summa on täsmälleen saman suuruisena pois toisten hyödykkeitten kulutuksesta. Ei käytettävissä oleva kokonaisrahamäärä lisäänny senttiäkään sillä, että ensin minä pesen sinun paitasi, ja sitten sinä peset minun paitani samalla hinnalla. "Työttömyys" näyttäisi vähentyneen, mutta mikä muu vähenisi?
Ei käytettävissä oleva kokonaisrahamäärä lisäänny silläkään, että henkilö A ostaa hyödykkeen xx B:lä joka saamallaan rahalla ostaa hyödykkeen yy C:ltä, joka vuorostaan käyttää saamansa rahat ostaakseen hyödykkeen zz A:lta. "Työtömyys" näyttäisi taas vähentyneen, mutta jos jokainen on joutunut käyttämään "tuotannossaan" ulkomaisia raaka-aineita tai energiaa summalla ww, niin tosiasiassa A, B ja C ovat yhteensä köyhtyneet tuossa kierroksessa summan 3 x ww.

Lue lisää

Nolla tilanne

Teoriasi mukaan mikään ei lisää mitään. Sen mukaan siis meidän BKT:mme on nolla. Näin ei kuitenkaan ole. Joten kyllä työ lisää BKT:tä. Tarkistellaan nyt perusteitani.


Kolmihenkinen yhteisö

Luomme uuden yhteisön. Oletetaan, että kukaan ei osta eikä omista mitään. Ei A, B eikä C. BKT on siis nolla. Nyt A pyydystää kaloja. B kasvattaa perunoita ja C hankkii villalankaa lampaista ja kutoo vaatteita. Kun jokainen on valmistanut kasan omia tuotteitaan, tarkastellaan tilannetta. A arvio että B:n perunoiden arvo on 10 euroa kilolta ja C:n vaatteiden arvo 10 euroa kappaleelta ja hänen kalojensa arvo on 12 euroa kilolta. B arvio että A:n kalojen hinta on 10 euroa kilolta ja C:n vaateiden arvo 9 euroa kappaleelta ja hänen perunoittensa arvo on 12 euroa kilolta. C taas arvioi että A:n kalojen arvo on 11 euroa kilolta ja B:n perunoiden hinta on 8 euroa kilolta ja hänen vaatteittensa arvo 12 euroa kappaleelta.

Onko nyt tämän kolmihenkisen yhteisön BKT kasvanut vai onko se edelleen nolla?

BKT = (vienti-tuonti) yksityinen kulutus julkinen kulutus investoinnit varastojen muutos

Tämän laskukaavan mukaan jokaisen varaston arvo on lisääntynyt lähtötilanteeseen verrattuna. Mikä se tarkasti on, ei ole tietoa, mutta esimerkiksi kalojen arvo on 8-12 euroa kilolta. Jos A syö kilon kaloja, hänen yksityinen kulutuksensa on kasvanut mutta varaston arvo laskenut. Ei ole siis merkitystä BKT:n kannalta kyseisenä tarkastelujaksona onko omaisuus varastossa vai onko se syöty. Seuraavassa jaksossa sillä jo on merkitystä. Jos kalat on syöty, ne eivät enää nosta BKT:tä.

Vaikka BKT kasvaa kun jokainen tekee tuotteita varastoon, niistä ei ole mitään hyötyä tekijälle. Kun hän vaihtaa niitä toisten kanssa, niistä tulee yksilön kannalta hyödyllisiä. Vaihtaminen ei siis lisää BKT:tä, mutta hyödykkeiden valmistaminen lisää. Ja ihmiset valmistavat tuotteita koska he voivat vaihtaa niitä muihin tuotteisiin.

Jos kuvitellaan, että A saa 10 kiloa kaloja tunnissa, B kuokkii 10 kiloa perunoita tunnissa ja C kutoo 10 vaatetta tunnissa, saadaan tästä vertailuhinta. Jos B yrittäisi kalastaa, hän saisi yhden kilon tunnissa kaloja. Joten hänen kannattaa ennemmin kuokkia 10 kiloa perunoita tunnissa ja ostaa kalat A:lta koska niiden kilohinta oli suunnilleen sama, mutta jos hän pyydystäisi ne itse, hinta olisi kymmenkertainen. Näin hän hyötyy tässä tilanteessa.

Esimerkkisi ei siis huomioinut aikaa mikä keneltäkin menee hyödykkeen valmistamiseen. Jos kaikki ovat yhtä tumpeloita, A:n ei kannata ostaa B:ltä, B:n ei kannata ostaa C:ltä eikä C:n kannata ostaa A:lta. Mutta kun he tumpeloisivat, BKT kasvaisi.


Yhteisöön neljäs henkilö

Jos ajatellaan että otamme yhteisöömme neljännen jäsenen, nätin tytön joka osaa laittaa heppujen tukat muodin mukaiseksi. Nostaako tämä BKT:tä? Tämä onkin jo kinkkinen kysymys. Jos tytölle annetaan perunoita, kaloja ja vaatteita, varastojen arvo pysyy samana. Mutta jokainen heppu lisäsi yksityistä kulutustaan. Tämä lisää vastaavasti BKT:tä. Tytön tekemä työ siis nosti BKT:n arvoa.



Yhteisöön viides henkilö

Otamme viidennen jäsenen yhteisöömme. Hän on poppamies. Jokainen muu yhteisön jäsen antaa hänelle omia tuotteitaan koska hän on julkisen yhteisön palveluksessa. Kun A sairastuu hän ei voi käydä kalassa. BKT alkaa laskea kun lisää kalaa ei enää tulekaan varastoon eikä yksityiseen kulutukseen. Kun poppamies hoitaa A:n kuntoon, BKT jatkaa kasvuaan.


Yhteisöön kuudes jäsen

Otamme yhden uuden jäsenen yhteisöömme. Byrokraatin. Hänellekin pitää antaa yhteisesti jokaisen varastoista hyödykkeitä, kaloja, perunoita ja vaatteita. Vaikka Byrokraatti tekee töitä kaiken päivää, mikään ei nosta BKT:n arvoa. Sitten hän keksii säännön jonka mukaan A:n tulee käydä tuomassa kalat laskettavaksi aina kun hän saa niitä viisi kappaletta. Päivän aikana A ei enää ehdikkään saada kuin 17 kalaa vaikka ennen hän ehti saada 32 kalaa kun hänellä menee paljon aikaa kun käy laskettamassa kalat Byrokraatilla. Samat määräykset tulevat myös B:lle ja C:lle. BKT pienenee.


Yhteisöön seitsemäs jäsen

Lopuksi otamme uudeksi jäseneksi työttömän. Hänelle tarvitaan kaloja, perunoita ja vaatteita jotka hänelle yhteisesti annetaan. Kun meillä on nyt koko yhteisö koossa, tarkastellaan tilannetta. Työtön ei muuta BKT:tä sillä hän lisää julkista kulutusta sen verran mitä muiden varastot vähenevät. Sen sijaan A:n tulot vähenivät. Samoin B:n ja C:n. Myös muiden tulokkaiden tulot vähenivät.



Julkinen osuus paisuu liian suureksi

Tilanne alkoi mennä huonoksi. Vaikka jäsenet tekivät töitä aamusta iltaan, he eivät saaneet tehtyä niin paljoa että olisivat olleet kylläisiä ja pysyneet lämpiminä. Koska tilanne oli huono, pyydettiin Työtöntä tekemään jotakin. Työtön alkoi valmistamaan kulkuneuvoja. Nyt BKT alkoi kasvaa, ensinnäkin siitä syystä että kulkuneuvoilla A, B ja C sai nopeammin käytettyä tuotteensa laskentapaikalla ja näin määrät kasvoivat ja BKT kasvoi taas. Ja koska kulkuneuvoilla oli myös arvo, ne lisäsivät myös BKT:tä.

Sitten Työtön kyllästyi työntekoon ja heittäytyi taas työttömäksi. Vähitellen kulkuneuvotkin menivät toimimattomaksi. BKT alkoi putoamaan. Nyt tarkastelemme sitten tuota lausettasi "Ei työttömyyskorvaukset tai muutkaan sosiaaliavustukset ole BKT:stä pois, vaan se kiertyvät avustettujen käytettävissä olevana rahana systeemiin." Kuten esimerkistä huomaat, vaikka työttömyyskorvaukset kiertyvät työttömien tuloiksi, BKT laskee paljon enemmän kuin jos työttömiä ei olisi. Kyse on siis väärän referenssin valinnasta sinulla. Käytettävien tulojen suhteen työtön rasittaa järjestelmää työttömän työnarvon mukaan eli meillä 30 000 euron verran vuodessa.

Työtön lopulta uskoi tämän ja niin hän siirtyi taas tekemään kulkuneuvoja ja BKT palasi takaisin aikaisempaan arvoonsa.


Byrokraattikin lopetti työnsä ja siirtyi tislaamaan kuusen alle. BKT oli nyt suurempi kuin koskaan aikaisemmin. Jäsenille jäi aikaa muuhunkin kuin työn tekemiseen. Sen ajan he käyttivät yhdessä olemiseen ja juhlimiseen hiukset kauniisti laitettuina ja elivät onnellisina elämänsä loppuu saakka.



Mitä tästä opimme?

Kun nyt tarkastelemme tämän esimerkin mukaisesti tilannetta TYKA mallin suhteen, havaitsemme, että turha byrokratia vähentää BKT:tä. Työttömyys myös vähentää BKT:tä, mutta jos työttömät siirtyvät tuottavaan työhön, se lisää BKT:tä.

BKT:n kannalta ei ole merkitystä sillä, saadaanko uudet tuotteet myydyksi vai jäävätkö ne tekijänsä varastoon. Sen sijaan yksilöt vaihtavat hyödykkeitä koske he vaihtamalla saavat siitä hyötyä itselleen. Kokonaisuuden kannalta siis vaihtaminen välillisesti lisää BKT:tä koska vaihtamisen myötä syntyy tarve tuottaa lisää eli nostaa jalostusarvoa.

Joten, jos tämä meidän miljoonan henkilötyövuoden resurssi (työttömät turha byrokratia) siirtyisi tuottavaan työhön, BKT kasvaisi, verot alenisivat ja kansalaisten nettotulo tuplaantuisi.


Miksi sinä murehdit mitä miljoonalla henkilötyövuodella teetettäisiin? Annetaan vain jokaisen tehdä sitä työtä mitä he osaavat ja haluavat. Onko siinä jotakin väärää? Miksi meidän pitäisi pakottaa heidät tekemään jotakin? Miksi me tällä hetkellä pakotamme tämän miljoonan resurssin tekemään turhaa työtä, olemaan passiivisena kaljalla tai kirjoittelemassa numeroita papereihin ja seuraavana päivänä pyyhkimässä niitä pois?



TYKA: http://www.geocities.com/kansantuote/

::::::::

Täällä on kovasti historian kirjoittajia. Se onkin helppoa kun asiat ovat jo tapahtuneet. Mutta mistä löytäisimme kirjoittajia jotka kirjoittaisivat tulevaisuudesta, mitä meidän pitäsi nyt tehdä että tulevaisuutemme olisi sellainen kuin tulevaisuuden kirjoittaja sen kertoo?

Tunnen jotenkin olevani ainut täällä. Minulla on tulevaisuutta varten yksityiskohtainen malli jonka mukaan edeten saamme esittämäni tulevaisuuden.

Eikö muidenkin olisi jo aika siirtyä kirjoittelemaan huomisesta, ensi vuodesta ja ensi vuosikymmenestä näiden historian tapahtumien vastapainoksi. Emme kai mitään siitä hyödy jos toteamme jonkun tehneen jonkun teon muinaisuudessa?


http://www.geocities.com/kansantuote/