Miten ihmeessä täällä voi ollakin näin paljon ihmisiä? Jos täällä on kaikki yksinäisiä ja oletan noiden viestin perusteella, että suurin osa kaipaa ystävää, niin miksi sitä ystävää, bilekaveria, shoppailufrendiä tai juttukaveria ei löytyis tästä porukasta? Onko kukaan kokeillut?
Tuli tosi kurja mieli kaikista niistä yksinäisistä vapuista joita täällä on vietetty. Ystävyyshän vaatii tietysti jonkinlaista kemiaa sekin, mutta täällä on niin paljon porukkaa, että kyllä kai täältä nyt yksi ystävä jokaiselle löytyis. Mitäs sanotte otetaanko tavoitteeksi, että porukalla saadaan luotua ystävyyssuhteita, kestäviä sellasia?
Tuli tosi kurja mieli kaikista niistä yksinäisistä vapuista joita täällä on vietetty. Ystävyyshän vaatii tietysti jonkinlaista kemiaa sekin, mutta täällä on niin paljon porukkaa, että kyllä kai täältä nyt yksi ystävä jokaiselle löytyis. Mitäs sanotte otetaanko tavoitteeksi, että porukalla saadaan luotua ystävyyssuhteita, kestäviä sellasia?
Vastaukset 16
Vanhimmat
että aktiivisuutta ystävien saanti edellyttää. Täällä vain aika monella on myös sellaisia kokemuksia ystävyydestä, parisuhteesta yms. jotka ovat vieneet luottamuksen ihmisiä kohtaan kokonaan pois. On ehkä jouduttu aina hyväksikäytön ja/tai ivan kohteeksi ystävyyssuhteissa. Pelko solmia uusia suhteita saattaa olla joillakin todella vahva.
olisiko esim. minusta kellekään ystäväksi. En ole kovin luotettava, koska olen sekä ylemmyys-että alemmuuskompleksinen.
No jospas sitten ne yksinäiset, jotka kokevat tarvitsevansa ystävää ja kokevat pystyvänsä ystävyyssuhteeseen. Tai ainakin haluavat kokeilla. Nyt sitten etsitäänkin sellaisia ihmisiä ystäviksi.
niiden ystävyyskelpoisten välittäjäksi vai miten aiot toimia?
Erinomainen idea! Kyllä, ryhdyn tässä paikassa ystävyyskelpoisten välittäjäksi.
Siis sinä joka kaipaat ystävää laitapa postia osoitteeseen [email protected] ja kerro vähän itsestäsi. Etsitään sinulle yhdessä ystävä tai useampikin.
Minua suunnattomasti ärsyttää kuinka paljon täällä ihmiset valittavat yksinäisyyttään mutta eivät kuitenkaan ole valmiita tekeään mitään asian eteen.
Minä itsekin olin aivan paskana ja lähellä itsemurhaa tai ties mitä kauhutekoja, mutta sitten päätin kuitenkin tänne laittaa sähköpostiosoitteeni jos joku ystävä tai edes kirjekaveri löytysi, no löytyihän sellainen, todellinen soul mate löytyikin, ja vieläpä vastakkaista sukupuolta. Harmi vaan että asumme mahdottoman kaukana toisistamme mutta jokainen hänen viesti saa minut paremmalle tuulelle, sen verran samanlaisia ihmisiä ollaan ja niin hyvin ymmärretään toisiamme.
Tehkää tekin muut yksinäiset edes jotain sen eteen ettei tarvitsisi kärsiä yksinäisyydestä. Onhan minullakin menny luotto ihmisiin ja kaikkeen, mutta jos joku tarjoutuisi minulle ystäväksi niin en kyllä heti automaattisesti torjuisikaan sellaista henkilöä...
Yksinäisiäkin on moneen lähtöön... Kyllähän se sähköpostiosoitekin voi olla eduksi... Toisaalta olen huomannut miksi varsinkaan miehet eivät saata innostua sen laittamisestai. Vastausmäärä voi olla nollaluokkaa. Naiset taas tuntuvat saavan vastauksia muutenkin joten ehkä he eivät koe sitä tarpeelliseksikaan... Suurin osahan niistä jotka laittavat sähköpostiosoitteensa palstalle (esim. naisista) ovat parisuhteessa... Tämä kait kertoo jotakin siitä etteivät kaikki edes halua etsiä seuraa tämmöisten palstojen kautta...
Olen parikin kertaa laittanut osoitteen palstalle (sinkku, nainen) ja noin yksi vastaaja..
että pidemmän päälle pelkästä kirjoittelusta tulee vain yksinäisempi olo, varsinkin jos se kirjoittelija toisessä päässä seurustelee. Tai seurustelee ja eroaa, mutta ei silti halua tavata.
Tuohon tuskin uskoo kukaan... Varsinkin jos olet tehnyt oman avauksen...
mutta ei tarvitse uskoa. Palstailijat eivät kai vain sitten ole hengenheimolaisiani.
Kokeilu taisi tuottaa 0 vastausta...
Nyt sanon ilkeästi, mutta sanon sittenkin. Tulos oli tosiaan nolla. Enkä yhtään ihmettele miksi yksinäiset sitten on yksin. Nyt en tarkoita niitä jotka kokevat olevansa kykenemättömiä minkäänlaiseen suhteeseen, vaan niitä jotka haluaisivat ystäviä. Yksinäisyys ja marmatus näemmä kiinnostaa sitten loppupelissä enemmän kuin niiden ystävien hankkiminen. Toivotan onnellisia yksinäisiä päiviä ja päätän omalta osaltani keskustelun tähän ja vedän samalla aloituspuheenvuoroni sekä lupaukseni takaisin. Säälipisteitä tai empatiaa en enää jaa. Kiitos ja näkemiin.
the door hit your ass on the way out..
Itse aikoinaan parikymppisenä harrastelin kovinkin kirjeenvaihtopalstoja, ja sitä kautta löysinkin elämääni ystäviä, muutamasta tuli todella hyvä ystävä, jotka ovat elämässäni vielä tänäkin päivänä yli kymmenen vuotta myöhemmin.
Toki vaatii tietynlaista rohkeutta tutustua uusiin ihmisiin.Itsekin ollut aina melkoisen ujo, mutta kirjeitse oli jotenkin helpompi alkaa tutustuminen. Joidenkin kanssa meni jutut heti yksiin,ja sitten vain sovittiin tapaaminen ja siitä se sitten lähti.
Eikä kannatan lannistua, jos ei heti löydy sitä sielunkumppania, kaikkien kanssa ei kemiat aina vaan kohtaa ja on erilaisia mielenkiinnon kohteita jne.
Rohkeasti siis vain ilmoitusta jonnekin ystävänhakupalstalle.
Nuo ystävänhakupalstat ovat vain suurta ajantuhlausta, niille loppujenlopuksi kertyy vain kaikkein varautuneimmat, ylimielisimmät ja tutustumishaluttomimmat henkilöt. Ei niiden kautta ole ketään kavereita tai ystäviä löytynyt.