Kun olen katsellut ystäväni luona noita lääketieteellisen vanhoja valintakokeita, niin pakostakin herää kysymys: Mihin noita kaikkea fysiikoita ja matikoita lääkäri tarvitsee? Miksi pitäisi olla matikkanero, että voisi olla hyvä lääkäri?
Ystäväni on hakemassa neljättä kertaa opiskelemaan. Luonteensa puolesta hän olisi täydellinen lääkäri. Vuosi kaudet hän on yrittänyt ja yrittänyt, valvonut yökausia. Kaiken taustalla on palava halu auttaa ihmisiä ja toteuttaa unelmaansa - tehdä lääkärin työtä. Ja kaikki vain aina kaatuu siihen samperin matikkaan.
Lääkäreiden pitäisi olla ihmisen auttajia eikä mitään kylmiä matikkanero-hikipinkoja. Jos valinnassa ei tapahdu pian radikaalia muutosta, niin olen pakostakin huolissani tulevien lääkäreiden tasosta.
Ystäväni on hakemassa neljättä kertaa opiskelemaan. Luonteensa puolesta hän olisi täydellinen lääkäri. Vuosi kaudet hän on yrittänyt ja yrittänyt, valvonut yökausia. Kaiken taustalla on palava halu auttaa ihmisiä ja toteuttaa unelmaansa - tehdä lääkärin työtä. Ja kaikki vain aina kaatuu siihen samperin matikkaan.
Lääkäreiden pitäisi olla ihmisen auttajia eikä mitään kylmiä matikkanero-hikipinkoja. Jos valinnassa ei tapahdu pian radikaalia muutosta, niin olen pakostakin huolissani tulevien lääkäreiden tasosta.
Vastaukset 16
Vanhimmat
opiskelemaan. Kysäisepä vaikka ystävältäsi, miksi lääkärin on osattava luonnontieteitä. Ellei osaa, ei ole riittävän hyvä lääkäri. Näin yritetään pitää tasoa yllä.
Olen kyllä hieman samaa mieltä. Toki jotenkin pitää karsia porukkaa, ja lääketieteen opiskelut vaativat runsaasti töitä ja vaikeiden asioiden omaksumista. Luonnontieteet ovat lääketieteen perusta.
Mutta mielestäni pääsykoetta voitaisiin muuttaa. Lisätä jokin psykologinen testi tai miten toimia jossakin tilanteessa. Se on totta että mieluummin haluaa lääkärikseen empaattisen ja sosiaalisen ihmisen kuin kylmän, hiljaisen matikkaneron.
kuin esimerkiksi sairaanhoitajalla.
Hyvä ihmistuntemus, hoitoasenne yms ovat hyviä toki molempien työssä, mutta lääkäri on ennenkaikkea asiantuntija, hänen täytyy pystyä aika monimutkaisia luonnontieteellisiä ja kemiallisia asioita ottamaan huomioon. Jos ei sillä puolella natsaa, ehkä kaverisi pitäisi harkita sairaanhoitajan uraa ennemmin.
Lääkäri tarvitsee työssään hyvää kokonaisuuksien hallintaa. Loogis-matemaattinen päättelykyky auttaa juuri tässä. Kuten edellä sanottiin lääkäri on nimenomaan ASIANTUNTIJA. Asiantuntija, jonka tulee hallita suuret määrät vaikeitakin tietoja ja taitoja. Hyvä ihmistuntemus ja yhteistyökyky toki kuuluu kyseisiin taitoihin, mutta se ei yksin riitä. Pelkillä puhelahjoilla lääkäri ei pärjää...
Ja mitä tulee matikan tasoon valintakokeessa, niin eihän se ole edes mitään vaikeaa matikkaa. Fysiikkaa ja kemiaahan niissä on paljon, mutta laskut ovat kyllä suhteellisen helppoja, kunhan on sisäistänyt ensin asiat hyvin.
muut- lisäksi mielestäni käsitys että pääsykokeen hyväksytysti suorittaminen vaatii matikkaneroutta väärä. Matemattiset laskutoimitukset ovat hyvin yksinkertaisia, yleistä päättelykykyä tarvitaan paljon enemmän.
Jo ekana opiskeluvuonna tulee vastaan lukion fysikkaa ja kemiaa vaativampia asiota, jotka täytyy omaksua lyhyessä ajassa.
Luulen, että ystävälläsi on väärä tekniikka, kun hän harjoittelee pääsykoetta varten. Koska yleensä pääsykokeen tehtävät ovat sellaisia, että niissä täytyy vain huomata jokin tietty asia. Mitään suuria kykyä pyöritellä kaavoja tai tehdä vaikeita johdoksia tai muunnoksia ei yleensä tarvita.
Koe on siinä mielessä hyvin rakennettu, että silkalla lahjakkuudella siitä ei selviä. Täytyy nähdä myös vaivaa. Voi olla myös melko heikkoa yrittää selvitä kokeesta ymmärtämättä yhtikäs mitään. Sama homma on sitten myös itse opiskelujen kanssa. Kovaa työtähän se vaatii, mutta ei sekään aina pitkälle kanna.
tätä aika-ajoin esille nousevaa tyytymättömyyttä siihen, että valintakokeessa vaaditaan fysiikan ja kemian perusteiden hallintaa.
Luonnontieteiden opetusta ei voida aloittaa lääkiksessä ihan alusta. Jos opiskelijavalinta- kriteerit eli sisäänpääsyyn vaadittava tietotaso muutettaisiin täysin eri asioihin painotetuksi, koulutusaikaa täytyisi luultavasti pidentää entisestään.
Nykyisellään valtava määrä biokemiallista tietoa eli esimerkiksi metabolia, endokrinologia farmakologia sekä genetiikan perusteet opetellaan muiden prekliinisten aineiden ohella parissa vuodessa. Fysiikkaa tarvitaan ainakin biostatistiikan ja lääketieteellisen fysiikan opinnoissa - kyllä lääkärillekin on tarpeen ymmärtää erilaisten kuvantamismenetelmien ja isotooppilääketieteen perusteet.
Näitä asioita olisi aika hankala opettaa samassa aikataulussa, jos opiskelija-aines ei olisi fysiikkaan ja kemiaan valmiiksi perehtynyttä.
Matematiikka tutkii riippuvuussuhteita, eli se on keskeinen työkalu kaikelle tieteelle. Mitään korkeampaa matikkaa ei lääkiksessä tarvita, ei edes sisäänpääsyyn.
Mihin perustat väitteesi, että matemaattisesti lahjakkaat ihmiset ovat aina tunneköyhempiä tai heiltä kokonaan puuttuvat sympatia, empatia tai muut ihmisen tunteet?
Variaatiota persoonallisuudessa esiintyy heidän keskuudessaan kuten populaatiossa yleensä. Lääketiede tarvitsee erilaisia persoonia eri erikoisaloille ja tutkimukseen.
Lääkiksessä ei nykyisellä valintasysteemillä myöskään ole edes keskimäärin vain yhtä "ihmistyyppiä" - ja vaikka olisikin se tuskin olisi tämä kylmä matikkanero-hikipinkoja.
minulla on lyhyestä matematiikasta e ja pitkästä vain a ja silti pääsin sujuvasti sisään ja hyvin on mennyt. olen matemaattisesti lähes lahjaton :)
Varmaan kävi jo muista vastauksista selväksi mihin fysiikkaa, kemiaa ja matikkaa tarvitaan lääkiksessä. Eivätkä ne pääsykokeet todellakaan vaadi laudaturin suoritusta vaan sitä, että erottaa kysymyksestä sen olennaisen asian, jolla tehtävän pystyy suorittamaan. Nopeat hoksottimet ovat eduksi. Onko kaverisi käynyt valmennuksessa vai yrittänyt omin voimin päästä kokeita läpi?
Mutta mitä tulee ajatukseesi kylmistä matikkanero-hikipingoista, niin olet täysin väärässä. Minun opiskelukaverini ainakin ovat hyvin lämminsydämisiä ja ihmisistä aidosti kiinnostuneita, ihan muutamaa harvaa poikkeusta lukuunottamatta.
Itse luen pääsykokeesiin, ja minusta se matematiikka ei ole niin vaativa, eikä kemia (itselani on jo korkeakoulututkinto). Paljon vaativampi on esim. oikeustieteelliseen pääsykokeeseen lukeminen.
A college physics professor was explaining a particularly complicated concept to his class when a pre-med student interrupted him.
“Why do we have to learn this stuff?” the frustrated student blurted out.
“To save lives,” the professor responded before continuing the lecture.
A few minutes later the student spoke up again. “So how does physics save lives?”
The professor stared at the student without saying a word. “Physics saves lives,” he finally continued,
“because it keeps stupid people out of medical school.”
siihen, että sinua huolestuttaa nimenomaan nykylääkäreiden taso.
Kyllä lääketiede on aina ollut ennen kaikkea tiedettä.
Tutkimuskohteena on ihminen, joka kuitenkin rakentuu atomeista ja ainakin periaatteessa "tottelee" fysiikan lakeja kuten ympäristönsäkin, joten pelkällä mukavalla luonteella ei saada kaikkea aikaiseksi.
Elimistön toimintojen säätely ja sen tasapainon häiriöt eli sairaudet ovat yleensä parhaiten ymmärrettävissä kemiallisella eli molekyylitason kuvailulla. Opiskelijat täytyy perehdyttää jo saavutettuun tietoon. Tieteellä on myös tavoitteena kasvattaa tietämystä, ja tulevat tieteentekijät ovat opiskelijoita.
Meidän kaikkien onneksi näin on ollut myös aiemmin, ja lääketiede on jatkuvasti kehittynyt.
Lääketieteeseen kuuluu myös humanismi. On silti eri asia opettaa vaikka vuorovaikutustaitoja kuin riittävää monimutkaisten asioiden oppimiskykyä.
TÄMÄ ON TÄYSIN TOTTA.Matematiikka ja fysika on tärkeä, ja siksi siite vaadaitaan myös pääsykokeessa.
Mogailisi duunissa enemmän kuin nämä parjaamasi "matemaatikot" mutta osaisipa sitten rohkaista surevia omaisia ylivertaisilla sosiaalisilla kyvyillään. Yäk.
Siite ei voi tietää. Sosiaalliset taidot ovat tietysti tärkeät, mutta ilman kunnon ammattitaitoa voi lääkäri tehdä kohtalokaat virheet. Matematiikka on kuitenkin tärkeä.