Mistä löytyisi syyllinen?

osaa nimetä, mutta tuon rehevöitymisen olen havainnut hyvinkin.
Mökkini on pienen lahden rannalla, siihen virtaa joki, jonka suulla mökki törröttää.
Suora yhteys on kyllä kapean salmen kautta isoon vesistöön.

Jokea myöten virtaa seitsemän pienen lammen vedet.
Teollisuutta ei ole, on vain maatiloja muutama, siis peltoja ja metsää, karjaakin muutamalla tilalla.
Varmasti saoskaivot on asiallisia itse tiloilla, mutta mitä laitetaan pelloille ja mitä niistä sadevesien mukana vesistöön kulkeutuu?
Rehevöitymistä tapahtuu, pari vuotta sitten joki järven yhtymisen kohdalta ruopattiin, koska se oli aivan tukossa.


Veden korkeuden vaihtelu mielestäni on myös yksi tekijä tämän rehevöitymisen suhteen, kun vuosia vedet on matalalla pääse kasvusto kiihtymään ja kun veden pinta taas nousee, liukenee ravintoa yhä edemmäs järveen.

Näillä olosuhteilla tässä edetään ja seurataan järven "pienenemistä", hitaasti mutta varmasti.
Jotakin olisi tehtävä, mutta mitä, maanviljelyn kannalta kaiketi lannoitus on elinehto?

Löytyisikö joku ihme lannoite mikä pysyisi maassa, ei valuisi vesien mukana, tai ainakin kasvutehot siitä häipyisi viljeltävän kasvin kasvuun;))
Ruoppaaminen on kallista puuhaa, mutta sillä keinoin voisi saada maa-ainesta takaisin viljelyyn vahvaksi kasvu alustaksi uusille pelloille.

Tässä tälläistä tyhmänlaista pohtimista rehevöitymistä seuranneen suulla;))

Ihan muistuu mieleen Saarijärven Paavo, joka hartiavoimin raivasi peltoa ja taisteli hallaa vastaan.

Nyt nuo entiset pellot ovat golfkenttinä.

Maanviljelijöiden on yritettävä estää lannoitteiden pääsy vesistöön. Rannan ja pellon väliin on jätettävä kaista valumien estämiseksi.

Golfkenttien omistajilla ei liene moista velvoitetta.

Näkemykseni mukaan on golfkenttien lannoitus super-luokkaa. Kastelu vielä tarpeen mukaan.

Kirjoita vaikka Hesariin tekstiä mielipideosastoon. Sano, että Anselmi Salakähmäkin ihmetteli moista touhua Espoossa käydessään.

Tilanteen korjaamiseksi saastemaksut klubilaisille.

70-luvulla joka järven pilasi mökkiläisen emäntä. Meni pannahinen joka kesä laiturilleen ja pesi mattonsa järvessä.
Johan se pilasi minkä kokoisen järven tahansa, mokomakin, sillä hengenheimolaisiaan riitti joka niemessä ja notkossa. Kyllä se syyllinen oli helposti osoitettu vanhoina hyvinä aikoina.
Yrittiväthän luontoterroristimökkiläisten emännät - ihan turhaan -tietysti sanoa, että eivät he nyt joka kesä...ja enhän minä kuin 2 räsymattoa...mäntysuovallahan minä, olen luullut, ettei siitä ole haittaa... - kaikenlaisia tekosyitä ja puolustelua. Totta kai ihan turhaa höpinää. Syyllinen oli löytynyt!

Kaikkialla toitotettiin vesien pilaamisesta ja pesuaineista. Kauhistuneet mökkiläiskät lakkasivat huuhtomasta rannassa pyykkejään ja tiskaamastakin, koska olivat pilanneet tai pilaamassa lastenlastensa tulevaisuuden.

Kaikki oli myöhäistä, kuten aloittajakin toteaa. Järvet ja lammet sen kuin pilaantuvat ja rehevöityvät, vaikka mökkiläiset pannaan maksamaan saostuskaivot 2 km:n säteellä lähimmästä lätäköstä.

Ei tietenkään soiden ojitus mitenkään ole vesistöihin vaikuttanut, ei lannoitus, ei tuotantolaitokset, ei toki, kyllä se syypää siellä mökin rannassa riehuu aina vaan. Yön pimeydessä varmaan mattojaan liottaa, koska aina vain rehevöityminen lisääntyy.