Miksiköhän aina kun

kokoomus hallituksessa asioista päättää, tai on aikaisemmissa kokoonpanoissa päättänyt? edllisen laman suunnittelijat löydät kyllä demaripiiristä.

Koivisto ja Liikanen olivat Suomen historian pahimman laman arkkitehdit. He romahduttivat Suomen talouden vahvan markan politiikkallaan. Koiviston määräyksestä pankkit ryöstivät "laillisesti" velallisiaan ja aiheuttivat konkurssiaallon. Porvarihallitukselta meni vuosia vaurioiden korjaamisessa.

1982
- Mauno Koivisto (SDP) presidentiksi (82-94)
- Kalevi Sorsa (SDP) pääministeri (82-87)
- vasemmistohallitus

1983
- Sorsan toinen hallitus(83-87)
- vasemmistohallitus

1986
- Koivisto presidenttinä
- pääministeri Sorsa julisti seuraavaan hallituksen pääsyn ehdoksi vakaan vahvan markan politiikkaan sitoutumisen
- vasemmistohallitus

1987
- Koivisto presidenttinä
- Koiviston painostuksesta Harri Holkerin (kok) (87-91) hallitus kokoomuksen, SDP:n, RKP:n ja SMP:n pohjalle
- Erkki Liikanen (SDP)valtionvarainministeriksi (87-90)

1988
- Koivisto presidenttinä
- Liikanen valtionvarainministerinä
- kotitalouksien ja yritysten velat kasvoivat
- kansantalouden ulkomainen velka kasvoi
- inflaatio kiihtyi

1989 alkuvuosi:
- Koivisto presidenttinä
- Liikanen valtionvarainministerinä
- talouden suhdannenousu ja varallisuushintojen taso saavuttivat huippunsa
- markka revalvoitiin 4%
- siihen liittynyt kiristyspaketti tehtiin pääministerin ja valtiovarainministerin välisellä sopimuksella
- talous ja pörssi ylikuumenivat
- inflaatio nopeutui
loppuvuosi:
- epävarmuus ja korkojen nousu heikensivät odotuksia ja alensivat varallisuushintoja
- asuntojen ja osakkeiden kysyntä väheni
- omaisuusarvot kääntyivät laskuun
- Velkakupla
- yleinen epävarmuus lisäntyi
- yritysten ja kotitalouksien varallisuusasemaa heikkeni
- reagoitiin lisäämällä säästämistä
- kulutus ja investoinnit vähenivät
- tuotanto ja työllisyys vähenivät
- Syöksykierre

1990
- Koivisto presidenttinä
- Liikanen valtionvarainministerinä
- Neuvostoliiton vienti pysähtyi
- syöksykierre syveni
- Valtionvarainministeri Liikanen pakeni Brysseliin
- Matti Louekoski (SDP) väliaikaiseksi valtionvarainministeriksi

1991
- Koivisto presidenttinä
- Louekoski valtionvarainministerinä
- Velkainen kansantalous
- suomen kustannustaso nousee
- kannattavuus- ja kilpailukykykriisi
- Keskustalle vaalivoitto
- huhtikuussa virkaan astui Esko Ahon (91-95) porvarihallitus
- Viinanen valtionvarainministeriksi (91-96)
- säästöjä valtiotalouteen
- Koiviston painostuksesta, vahvan markan puolesta, Markka kytkettiin Ecuun ilman teollisuuden toivomaa devalvaatiota
- hallitus joutui valitsemaan Koiviston vahvan markan politiikan vuoksi linjakseen talouskriisin ratkaisemisen kotimaisen kustannussopeutuksen eli deflaation avulla
- Casimir Ehrnrooth erosi vastalauseena luottamustehtävästään
- Koiviston linjaa ajavan Suomen Pankin ja vientiteollisuuden välinen talouspoliittinen sisällisota
- Sorsa neuvottelema sopimus, jolla yritysten työvoimakuluja olisi alennettu 7 prosentilla, kaatui metallin ja paperin vastustukseen
- valuuttapako kiihtyi
- 14. marraskuuta Suomen Pankki oli pakotettu devalvoimaan Markka 14 prosentilla
- Suomen Pankin johtajat Rolf Kullberg, Kalevi Sorsa ja Markku Puntila tarjoutuivat eroamaan, mutta Presidentti Mauno Koivisto painosti heitä jatkamaan
- Puntila oli koiviston luottomies vahvan markan poliitiikassa
- Pakkodevalvaatiosta huolimatta arvovaltatappion kärsineiden hallituksen ja Suomen Pankin päättäväisyys jatkaa vahvan markan politiikka ei horjunut
- Pakkodevalvaatiosta huolimatta korot pysyivät ylhäällä, tuotanto supistui ja työllisyys heikkeni. Viennin lasku kuitenkin pysähtyi ja se kääntyi jopa nousuun.
- Neuvostoliitto romahti joulukuussa
- Kansantuote aleni 6,3 prosenttia, kotimainen kysyntä 8,5 prosenttia ja vienti 7,3 prosenttia

1992
- Koivisto presidenttinä
- Viinanen valtionvarainministerinä
- kansainvälinen korokotaso nousi jyrkästi
- valuuttalainojen kustannukset nousivat
- Koiviston vahvan markan politiikan uskottavuus mureni
- Rahamarkkinat alkoivat varautua valuuttakurssimuutokseen
- Suomen Pankin oli nostettava kotimaista korkotasoa Koiviston vahvan markan puolustamiseksi
- Korkojen pitäminen korkealla johti varallisuusarvojen lopulliseen romahdukseen katastrofaalisiin seurauksin
- pankkijärjestelmän kriisi
- 6. toukokuuta Koivisto kutsui koolle oikeuspoliittisen seminaarin eli Koiviston konklaavin
-42 oikeusjärjestelmän edustajaa
-Koivisto halusi pankeille oikeuden nostaa yksipuolisesti lainakorkoa
-Koivisto halusi oikeuslaitoksen suosivan pankkeja riitatapauksissa
-tämä tuhosi oikeusjärjestelmän riippumattomuuden
-lainanottajista tuli pankeille vapata riistaa kuralla olevien taseiden paikkaukseen
-pankit kaatoivat 60000 yrityksiä myydäkseen niiden omaisuuden Arsenalille
- syyskuussa koko läntisen Euroopan kiinteiden valuuttakurssien politiikka joutui kriisiin
- Suomen markka oli yksi heikoimmista eurooppalaisista valuutoista
- seurauksena kova globaalien valuuttaspekulaatioiden paine
- Suomen Pankki menetti nopeasti lähes koko valuuttavarantonsa
- 8.syyskuuta Markka jouduttiin päästämään kellumaan
- markka devalvoitui yhteensä noin 40 prosenttia
- devalvoituminen ratkaisi vientiyritysten kannattavuus- ja kilpailukykyongelmat
- sekä lyhyet että pitkät korot kääntyivät jyrkkään laskuun
- inflaatio ei vastoin uhkakuvia kiintynyt, vaan jatkoi hidastumistaan
- valtiontalouden alijäämä kasvoi voimakkaasti ja valtion velka kaksinkertaistui 45 miljardiin markkaan
- kireä raha- ja finanssipolitiikka ja
- suuret verojen korotukset
- aiheuttivat ostovoiman pienenemistä
- lama syveni edelleen
- Suomen Pankin pääjohtajaksi Sirkka Hämäläinen
- Suomen viennin kasvu oli teollisuusmaiden kärkeä
- Vienti ei kuitenkaan kyennyt korvaamaan kotimaisen kysynnän lamaa

1993
- Koivisto presidenttinä
- Viinanen valtionvarainministerinä
- vuodesta 91 Työvoiman kysyntä supistui lähes viidenneksen
- kireä raha- ja finanssipolitiikka
- suuret verojen korotukset
- ostovoima pienenentyi edeleen
- Valtiontalouden alijäämä kasvoi voimakkaasti
- lama syveni edelleen
- kunnes vuoden lopulla viennin kasvun ansiosta kokonaistuotanto kääntyi kasvuun
- ja talous saatiin vihdoin nousu-uralle
- laman pohja oli ohitettu

1994
- Ahtisaari presidentiksi
- Viinanen valtionvarainministerinä
- Rakennusalan työpaikoista oli hävinnyt 40 prosenttia
- Suomen työttömyysaste oli Euroopan toiseksi korkein, yli 18 prosenttia
- kokonaistuotanto jatkoi kasvua
- valtiontalouden alijäämä jatkoi kasvua

1995
- Ahtisaari presidenttinä
- Viinanen valtionvarainministerinä
- Sosiaalidemokraattien vaalivoitto ja Lipposen hallitus
- kokonaistuotanto jatkoi kasvua
- Valtiontalouden alijäämä jatkoi kasvua

1996
- Ahtisaari presidenttinä
- Niinistö valtionvarainministeriksi
- lamaa edeltänyt tuotannon taso saavutettiin vuoden lopussa
- kotimainen kysyntä ja työllisyys eivät kuitenkaan palanneet kriisiä edeltäneelle tasolle
- työttömyys on edelleen korkea