SDP upotti Oulu-laivan
Oululaisen uimaopettajan Tuija Pohjolan (sd.) kaupunginhallituksen puheenjohtajan ääni ratkaisi kaupunginhallituksessa, että Merellinen Oulu ry ei saanut avustusta Oulu-laiva hankkeelleen. Tänä vuonna käytöstä poistunut sotalaiva, M/S Kustaanmiekka uhkaa nyt seilata toiseen satamaan.
Laivan kohtalo kertoo karusti sen, miksi matkailuelinkeino ei kehity Oulussa, eikä mikään järkevä hanke etene. Kun yrittämisen hulluutta kysytään astuu poliittinen pöljyys pilaamaan kaiken intohimon.
Merikapteeni Pentti Auranahon kumppaneineen ideoima Merikillan historialliseen miljööseen pohjautuva vetonaula juuttui poliittiseen myrskyyn. Suunniteltu 36,7 metrisen Oulu-laivan kiinnittyminen Toppilan laituriin 22. kesäkuuta 2008 saattaa jäädä viimeiseksi Oulun merellisyyden unelmaksi. Heinäkuun 1. päiväksi suunniteltu Suomen merivoimien korkeimpien upseerien läsnäolollaan kunnioittama laivan luovutustilaisuus oli Tuija Pohjolalle liikaa. Tällaista tapahtumaa hän ei halunnut Oulussa nähdä.
M/S Kustaanmiekan oli määrä saada takaisin alkuperäisen nimensä M/S Oulu.
Mitä mahdollisuuksia Merellinen Oulu ry:llä on nyt kun kaupunginhallitus hylkäsi 50 000 euron avustuksen. Tehtävä on vaikea. Laiva on ehkä kastettava jossain toisessa satamassa. Toinen vaihtoehto on, että oululainen elinkeinoelämä ottaa aluksen omakseen. Huikein toive olisi, että alueen matkailuyrittäjät Oulu Toursin vetämänä tulisivat rahalla mukaan. Näin Oulussa olisi jäänmurtaja Sammon kaltainen merellinen vetonaula, jonka ohjelmapalveluita voitaisiin Sammon oppien mukaan tarjota Ouluun saapuville turisteille.
Aluksen entisöiminen ja palauttaminen Oulu-nimisenä ja toimintakuntoisena kotilaituriinsa Toppilan satamaan on suuri merikulttuurinen, toiminnallinen ja taloudellinen ponnistus Merellinen Oulu ry:lle. Toivoa ei kannata hukuttaa, vaikka kaupunginhallituksen puheenjohtaja heitti hankkeen yli laidan. Onnistuessaan Oulu-laivalla on arvaamattoman suuri myönteinen vaikutus Oulun ja Oulun seutukunnan merelliseen toimintaan ja kaupungin julkisuuskuvaan vuosikymmeniksi eteenpäin.
Oululaisen uimaopettajan Tuija Pohjolan (sd.) kaupunginhallituksen puheenjohtajan ääni ratkaisi kaupunginhallituksessa, että Merellinen Oulu ry ei saanut avustusta Oulu-laiva hankkeelleen. Tänä vuonna käytöstä poistunut sotalaiva, M/S Kustaanmiekka uhkaa nyt seilata toiseen satamaan.
Laivan kohtalo kertoo karusti sen, miksi matkailuelinkeino ei kehity Oulussa, eikä mikään järkevä hanke etene. Kun yrittämisen hulluutta kysytään astuu poliittinen pöljyys pilaamaan kaiken intohimon.
Merikapteeni Pentti Auranahon kumppaneineen ideoima Merikillan historialliseen miljööseen pohjautuva vetonaula juuttui poliittiseen myrskyyn. Suunniteltu 36,7 metrisen Oulu-laivan kiinnittyminen Toppilan laituriin 22. kesäkuuta 2008 saattaa jäädä viimeiseksi Oulun merellisyyden unelmaksi. Heinäkuun 1. päiväksi suunniteltu Suomen merivoimien korkeimpien upseerien läsnäolollaan kunnioittama laivan luovutustilaisuus oli Tuija Pohjolalle liikaa. Tällaista tapahtumaa hän ei halunnut Oulussa nähdä.
M/S Kustaanmiekan oli määrä saada takaisin alkuperäisen nimensä M/S Oulu.
Mitä mahdollisuuksia Merellinen Oulu ry:llä on nyt kun kaupunginhallitus hylkäsi 50 000 euron avustuksen. Tehtävä on vaikea. Laiva on ehkä kastettava jossain toisessa satamassa. Toinen vaihtoehto on, että oululainen elinkeinoelämä ottaa aluksen omakseen. Huikein toive olisi, että alueen matkailuyrittäjät Oulu Toursin vetämänä tulisivat rahalla mukaan. Näin Oulussa olisi jäänmurtaja Sammon kaltainen merellinen vetonaula, jonka ohjelmapalveluita voitaisiin Sammon oppien mukaan tarjota Ouluun saapuville turisteille.
Aluksen entisöiminen ja palauttaminen Oulu-nimisenä ja toimintakuntoisena kotilaituriinsa Toppilan satamaan on suuri merikulttuurinen, toiminnallinen ja taloudellinen ponnistus Merellinen Oulu ry:lle. Toivoa ei kannata hukuttaa, vaikka kaupunginhallituksen puheenjohtaja heitti hankkeen yli laidan. Onnistuessaan Oulu-laivalla on arvaamattoman suuri myönteinen vaikutus Oulun ja Oulun seutukunnan merelliseen toimintaan ja kaupungin julkisuuskuvaan vuosikymmeniksi eteenpäin.
Vastaukset 5
Vanhimmat
Suoraan sanottuna Oululaisena veronmaksajana en ole valmis ryhtymään laivanvarustajaksi. Ne jotka haluavat harrastaa kyseistä yritystoimintaa saavat rahoittaa toimintansa itse.
Kaupunki rakentaa ökyveneille oman laiturin ja laittaa 20 000 euroa siihen! Ennestään on maksamattomia ökyvenevuokria kuulemma 5000 saamatta... paljonkohan ensi kesänä?
Kaupunki rakentaa ökyveneille oman laiturin
http://epaper.suomenmaa.fi/olepaper/3287777.htm
Kiikelin rantamuurilaituriin polttoainepumppujen tuntumaan rakennetaan venepaikkoja suurille veneille.
Monet veneilijät ovat valitelleet Oulu-lehden toimitukseenkin sitä, että isot veneet torin rannassa ovat vieneet kahden pienemmän veneen paikan ja muutenkin haitanneet vesiliikennettä.
Nyt kaupunki on rakentamassa kuusi uutta venepaikkaa ainoastaan yli 10-metrisille veneille. Rakennelma vähentäisi nykyisten vierasvenepaikkojen määrää noin neljänneksellä.
Teknisen lautakunnan hyväksymässä päätöksessä hanketta perustellaan sillä, että suurten ja näyttävien veneiden sijoittaminen erilleen parantaisi torinrannan alueen merellistä maisemaa. Pienemmillä veneillä ei näille paikoille asiaa ole.
Villeimmät huhut väittävät, että isojen veneiden omistajia on jopa pyydetty tuomaan vesihirmunsa torin rantaan, vaikka niillä olisi venepaikka muuallakin.
– Tämä ei pidä paikkaansa, kiistää kunnossapitopäällikkö Jaakko Ylinampa teknisestä keskuksesta.
– Aloite venepaikkojen rakentamiseen tuli käsittääkseni Oulun Liikekeskukselta, jonne isojen veneiden omistajat ovat ottaneet yhteyttä.
– Sitä en pysty sanomaan, tuleeko kaikille kuudelle venepaikalle käyttäjä vai eit. Yksi veneen omistaja on ollut asiassa aloitteellinen, ja hänen mukaansa muitakin tulijoita olisi.
Koska kaupungilla ei ole tähän saakka ollut osoittaa suurille veneille omaa kotivenepaikkaa, isot risteilijät ovat kelluneet Liikekeskuksen hallinnoiman vierasvenesataman alueella.
Kaupunki ei ole vierasvenepaikasta vuokraa perinyt eikä saanut.
– Kun veneet ovat olleet vierasvenesatamassa, niiltä on peritty normaali vuorokausitaksa eli 10 euroa päivä, selvittää Liikekeskuksen toiminnanjohtaja Heikki Viertola.
Joidenkin huhujen mukaan veneiden omistajat ovat jättäneet tilittämättä jopa tuhansia euroja paikkavuokria.
– Meille on maksut maksettu asianmukaisesti. Rästejä ei ole, Viertola alleviivaa.
Viertolan käsitys on, että isojen veneiden omistajat ovat olleet ensisijaisesti yhteydessä tekniseen keskukseen veneidensä sijoitusongelmasta. Isoille veneille esitettyä kutsua Kiikeliin ei Viertolakaan tiedä lähetetyn.
– Osalla veneilijöistä on ollut torin rannassa jo kauan kotisatamapaikka. Kun vene vaihdettiin isompaan, se ei enää mahtunutkaan entiselle paikalle. Tällaisista tilanteista on kyse.
Niin sanottujen pistäytymispaikkojen jäämistä isojen veneiden jalkoihin Viertola ei pidä ongelmallisena.
– Viime vuonna vierasvenesatamassa on ollut aika paljon tyhjää tilaa. Täyttä on ollut vain viikonvaihteessa, kun on ollut joitakin tapahtumia. Uusia pistäytymispaikkoja voidaan tarvittaessa lisätä torin rantaan.
Kaupunki aikoo asentaa uusille venepaikoille 12-metriset raskaat venepuomit sekä kaksi porttia rantalaiturin alimmalle tasolle.
Isoille veneille tarkoitettujen paikkojen vuosihinnaksi muodostuisi 960 euroa niiden vaatimien massiivisten rakenteiden vuoksi. Normaalin venepaikan taksa on 240 euroa veneilykaudessa.
Ylinampa pitää 20 000 euron asentamiskustannuksia varsin kohtuullisina.
– Jos kuusi paikkaa saadaan tuolla hinnalla vuokrattua, sehän tarkoittaa vajaata kuutta tonnia vuodessa. Rakentamiskustannukset saadaan varsin nopeasti katettua.
Venepaikkojen rakentamisen jälkeen aallonmurtajalla sijaitsevat vierasvenepaikat säilyvät, ja Kaarlenväylän sillasta Kiikelin suuntaan olevat pistäytymispaikat toimivat myös vierasvenepaikkoina.
Sitä reteesti ostellaan laivoja, ja sitten huudetaan veronmaksajia apuun. Jokaisen veneilijän on ostettava veneensä varojen mukaan.
Oulussa jatkuva pula venepaikoista, siinä on kaupungilla mahiksia edistää veneilyä.
Se oli oikea päätös, ei veronmaksajien rahoja haukiputaalaisille laivan ostajille. Jokainen maksakoon omat veneilynsä. Pers-aukisten ei kannata laivan varustajaksi haaveilla.
Täälläkin on unohdettu, että Oulu Laiva on yhdistyspohjalla - ei yritys. Se vaalii ja pyrkii palauttamaan Oulun meriperinnettä ja historiaa. Kunnat ovat aina tukeneet yhditystoimintaa. Täytyy myös muistaa, että todellinen rahallinen hakemus oli vain 25 tuhatta euroa, josta kaupunki olisi saanut runsaasti vastinetta.