Ajattelin kysyä täältä kokemuksia ja käytännön vinkkejä siihen, kuin olette selvinneet kouluttautumisesta oppisopimuksella yksinhuollettaessanne pientä lasta.Itselläni olisi tuollainen edessä syksyllä ja on alkanut asia arveluttamaan, kun tyttäreni on 2-vuotias.Tilanne olisi niin, että keskimäärin 8-16 olen töissä ja illat sitten teorioissa ja neiti olisi hoidossa aika pitkiä aikoja arkipäivisin.Onko ollut rankkaa ja oletteko huomanneet miten se on vaikuttanut lapsiin.Millasia hoitoratkaisuja olette tehneet?Onko lapsi ollut vuorohoidossa, vai mummon tai isän hoidossa iltaisin?Miten toiminut?Kiitän vinkeistä.
yksinhuolto ja oppisopimus...
little_angel2
11843
0Äänestä
Muut lukivat myös
Ketjusta on poistettu 1 sääntöjenvastainen viesti.
Odottaa vastausta
Näihin keskusteluihin ei ole vielä vastattu. Ole ensimmäinen.
Vastaukset 11
Vanhimmat
Oppisopimuksesta ei ole kokemusta, mutta tilanteesta toisin päin. Päivät opiskelua ja illat työtä. Kun eihän yksinhuoltaja elä pelkällä opintotuella.
Lapseni olivat 2 ja 3 vuotiaita, kun opintoja oli jatkettava ja kekseliäisyyttähän se vaati. Vuorotteluhoito, mummot, vaarit, omat ja ex-puolison sisarukset ja se ex puolisokin hoito apuun pyydettiin.
Silloin sitä sitten piti hakea sitä halvinta asumismuotoakin, ja asuttiin tukiperheenä tuetunasumisen talossa, joka oli sitten kultaa arvokkampaa asumista, kun sitä tukea lasten hoidossa sai itsekkin.
Rankkaa aikaahan työn ja opiskelun yhteen soivttaminen on, mutta helpottaa se aikanaan ja parantaa taloudelliseta tilannetta. Lapset sopeutuivat hyvin ja heillä on paljon hyviä muistoja hoito ajoiltaan, he olivat silloin niin pieniä, että ei noista ajoista paljon muista. Nyt he ovat reippaita kolmas ja neljäs luokkalaisia ja ovat iloisia siitä, että äidillä on enemmän aikaa olla heidän kanssa kotona, henkisenä tukena rankan koulumaailman keskellä.
Itselläni on nyt pari alaista oppisopimuksella ja heillä on aika vähän niitä teoria jaksoja, ei oikein nimeksikään, mutta kai se on sitten alakohtaista.
Itselläni oli oppisopimuksessa teoriat ihan päiväsaikaan, niitä oli yleensä keskimäärin viikko kuukaudesta. Noilta päiviltä maksettiin se päiväraha. Tuntuu aika oudolta, koska ainakin meillä opintojaksot lakettiin mukaan kuukauden työtunteihin, samoin muilla, jotka tunnen. Yhdelläkään ei ole ollut niin, että teoriat suoritetaan iltaisin työpäivän päälle. Ihan mielenkiinnosta kysynkin, mikä ala on, ja miksi tuollainen järjestely?
Sisareni kävi kyseisen linjan ja näin hän sanoi asian menevän.En ole vielä ihan sata varma meneekö asia välttämättä juuri näin.Kysessä siis koulunkäyntiavustajan tutkinto.
..kun lähden syksyllä oppisopimukselle. Yritänkin saada lapseni perhepäivähoitajalle, niin on joustovaraa aikatauluissa. :)
Ei lupaava alku ainakaan, oppisopimus opiskelu edellyyttää itsenäisyyttä, määrätietoisuutta ja kykyä ottaa itse asioista selvää, sillä osa opiskelusta tapahtuu itsenäisesti kotona. Oppimista tukee oppilaitoksissa järjestettävät teoriajaksot, koulutukesta suurin osa tapahtuu työpaikalla.
Työpäivän jälkeen lukemiseen ja harjoitustehtävien tekemiseen paneutuminen kysyy motivaatiota. Oppisopimuskoulutus voi kyllä olla yksinhuotajalle ihan hyvä vaihtoehto, joka on tottunut kantamaan vastuun omista tekemisistään.
Toivottavasti sisaresi auttaa lapsen hoidossa, sillä kaikki apua tarpeen.
Niitähän on iltaisin aina opiskellessa tehtävä.Oma kokemukseni kuitenkin oli oppisopimuksesta sellainen, että helpommalla siinä pääsi kuin päiväkoulussa (lähihoitaja). Paljon mielekkäämpää oli opiskelu, eikä vähiten paremman tulotason vuoksi. Tehtäviä iltaisin oli vähemmän, vaikka sillä aina pelotellaankin, että niitä olisi enemmän. Lisäksi tehtäviä pystyi jatkuvasti prosessoimaan siellä omassa työyhteisössään. Mutta koulunkäyntiavustajat eivät ainakaan täällä opiskele iltaisin, vaan yhden päivän viikossa muistaakseni ovat teoriassa. Minulla oli siis opiskelun alkaessa kaksi lasta, ja kolmas syntyi niiden aikana. Puoliso tosin apuna, mutta varmaan ilmankin olisi mennyt. Istahdin iltaisin koneelle, kun lapset rauhoittuivat nukkumaan, ja siinä oli kolme tuntia suurin piirtein aikaa tehdä tehtäviä rauhassa.
Noh niin tai näin turha tässä on oikean ja väärän taistoa alkaa vääntämään tai ketään syyllistämään, kuten itselle tuli olo.Kyseessä on vielä suunnittelu, koska tapanani ei ole ryntäillä asioihin ja viestini ja kysymykseni koski miten elämä on muuttunut lapsen pitkistä hoidossa olosta. tähän voisi heittää, että luetunymmärtäminen voisi joillakin olla paikallaan ;).Toivon mukaan omataan vielä huumorintajua.
Ei minulla ainakaan ollut tarkoitus millään lailla suunnitelmaa kritisoida, päinvastoin. Itse pidä'n oppisopimusta mielekkäänä, joskin vaativana tapana. Mutta aktiivisuudella työyhteisössä, pohdiskelevalla asenteella ja motivaatiolla pärjää jo pitkälle. Itse olen myöskin alkujani koulunkäyntiavustaja, josta jatkoin oppisopimuksella lähihoitajaksi. Koulunkäyntiavustajaksi luin päiväopinnoissa, ja koulutus oli kyllä suhteellisen vaativa verrattuna lähihoitajan opintoihin.
En sanoisi hermostuneeni.Hitusen närkästyin kun keskustelu oli kuin olisit menossa ostamaan leipää ja aijot ostaa nimen omaan sen leivän ja myyjä alkaa tyrkyttää sulle makkaraa.Varmasti tosi huono vertaus, mutta kuitenkin.En ole saannu mieltäni askarruttavaan asiaan oikein minkäänlaista näkemystä ja tämä hoitoasia kun on se minkä perusteella teen ratkaisuni asian suhteen, en sen että joku sanoo etten täytä opintotien vaatimia vaatimuksia ollessani epävarma ja harkitsevani vasta kyseistä vaihtoehtoa.
Jos tosiaankin on niin, että teoriat käydään iltaisin työpäivän päälle, tulee lapselle pitkät päivät hoidossa, ja sen lisäksi siis on tehtäviä tehtävänä, joten rankaksi käy. Silloin ei myöskään saa niitä päivärahoja, (ainakaan minä en saanut, jos oli töitä samana päivänä kuin teoriaa) ja tunteja tulee aika paljon (työ teoriat). Voi käydä lapselle rankaksi, puhumattakaan itsestäsi.
Mutta edelleenkin tuo kuulostaa oudolta järjestelyltä, joten kannattaa kilauttaa teoriat järjestävään tahoon tai oppisopimuskeskukseen, joka näistä asioista tietää. Tuon jälkeen olet jo paljon viisaampi varmaankin.
Jos taas kyseessä on tuo "normaalimpi" järjestely, niin en näkisi mitään ongelmaa vaan päinvastoin.
En tiedä tuliko nyt leipää vai makkaraa, Mutta kyllä harkinta on aina paikallaan. Harkinta kannattaa kuitenkin tehdä vasta sitten, kun on tarkkaa tietoa käytännöistä, ettei tulisi murehdittua turhaan ;)
monella tavalla.
Mulla on nyt koulunkäyntiavustajia oppisopimuksessa ja syksyllä aloittaa lisää. Yksi käy kerran kuussa pe-la teorioissa. Toisella on n. 2 arkipäivää (klo 8-16) kuukaudessa lähiopetusta. Ovat siis tietysti eri oppilaitoksissa ;)
Syksyllä aloittaa ryhmä, joilla teoriaa on iltaisin. Siis n. 2 iltaa kuukaudessa. Oppilaitos siis järjestää teoriat ihan miten tykkää.