Tääl on nyt kovasti jotkut nimettömän 3 sanan kirjoittajat kutsuneet minua wannabeksi, ottamatta silti mitään kantaa tähän kirjoittamaani Kannattaako aloittaa anailu?
Laitetaan nyt sitten vähän näkyvämmälle paikalle, niin tulee KAIKILLE selväks kuinka wannabe mä oon.
Nojoo, vittuilu sikseen. Jokaisen, joka pohtii kysymystä Kannattaako aloittaa anailu? tai mitään siihen suuntaankaan, kannattaa lukea allaoleva.
Olen sen kirjoittanut alunperin pro-sh-foorumiamme varten niille ihmisille, jotka todella tuollaista pohtivat, tuosta näkökannasta.
Olkaa hyvät:
--------------------
Kannattaako aloittaa anailu?
Uskon, että tämä kiinnostaa monia täällä palstalla, varsinkin tässä keskustelussa.
MINÄ ITSE olen siis kirjoittanut seuraavan tekstin, pro-ana foorumillemme, otsikolla "Kannattaako aloittaa anailu?" tietopakettina niille, joilla tämä kysymys pyörii mielessä. (tiedostan allaolevat asiat, enkä silti halua hoitoa, en koe olevani sairas, tämä on elämäntapa, niin kauan kuin elän.)
-------------------
Haluatko anoreksian? On aivan yhdentekevää onko anoreksia sairaus vai elämäntapa. Se on kuitenkin olemassa - sitä kai et sinäkään kiellä - ja siihen liittyy vääjäämättömästi tietyt asiat, tietyt seuraamukset, ja tietyt riskit. Ennen kuin voit vastata ITSELLESI kysymykseen "Kannattaako aloittaa anailu?", sinun on hyvä käydä läpi allaolevat kohdat.
1. Et voi lopettaa.
- anoreksia/anailu ei ole dieetti. Se on koko elämääsi hallitseva asia. Et voi lopettaa sitä:
- mikään paino ei ole tarpeeksi pieni; mikään paino ei ole sellainen, ettetkö enää löytäisi itsestäsi ylimääräistä.
- jos pystytkin lopettamaan; miten lopetat? Minkä lopetat? Jos lopetat vähänsyömisen, lihot! Haluatko lihoa takaisin?
- vaikka laihduttaisitkin yli tavoitteesi, niin että kun nostaisit kulutustasi, se pari-kolme kiloa lisää painoa, joka siitä
olisi seurauksena, nostaisi sinut tavoitepainoosi, ja tämänlisäksi olisit löytänyt sen maagisen plusmiinusnolla-rajan,
eli söisit kulutuksesi verran, et enempää, et vähempää (kulutus ja peruskulutus muuten laskevat sitä mukaan kun laihtuu),
olisit silti alipainoinen (todennäköisesti tavoitteesi on alipaino), ja elimistösi pyrkisi kohti luonnollista normaalipainoa -
voit kuvitella lopettaneesi, mutta ruokahimot, mieliteot, mahdollisesti myös näläntunne, eivät jätä sinua koskaan rauhaan.
2. Itseinho.
- tämän saa pyytämättä kaupanpäälle, ilmaiseksi. Se ei kysy lupaa, se tulee kylään. Se itse asiassa sinut tähän ajoikin, lievemmässä
muodossa - se oli se ääni, joka sanoi sinulle, ettet ole hyvä noin, olet parempi laihana.
- itseinho ei lakkaa kun saavutat sen painon, mitä pidät lopullisena tavoitteenasi (jos sellaista on) - se ei katsos toimi järkesi
mukaan, eikä yleensä ole samaa mieltä järkesi kanssa. Järkesi sanoo: tavoitepaino saavutettu - itseinho sanoo: olet silti läski,
ja muutenkin epämuodostunut, huono, surkea. Katso nyt mitä olet saanut aikaan laihtumisellasi? Eikö sekin ystävä kaikonnut,
kun laihduit näin paljon? Olet huono, huono ystävä, huono ihminen. Ja edelleen läski. Sinusta ei ole mihinkään. Ei laihtumaan, ei
pitämään ystäviäsi, ei pitämään äitiäsi tyytyväisenä. Olet epäonnistunut ihmisenä. Tai jotain tuohon suuntaan, ainakin. Lupaan,
että itseinho sinun kohdallasi tietää juuri ne oikeat asiat, mitä sanoa sinulle - ne, jotka satuttavat juuri SINUA eniten.
3. Masennus, mielialanvaihtelut.
- luuletko, että saavutat aina tavoitteesi, kun sitä odotat? Ettei painosi pysy koskaan paikoillaan? Ettet koskaan sorru mässäilemään?
aina kun tapahtuu jokin edellämainituista, tai muuta negatiivista, itseinho vierailee luonasi. Hänen vierailunsa masentavat sinua joka
kerta enemmän, kunnes olet kroonisesti masentunut. Ei kai nyt ole ihme, että olet masentunut, kun olet ihmisenä epäonnistunut, säälittävä,
ruma läski? Ei, sinun kuuluukin olla masentunut. Se on sinulle ihan oikein, kärsi. (sanovat itseinho ja masennus kuorossa - uudet ystäväsi,
joista et pääse eroon.)
- mielialanvaihtelut ovat JÄNNIÄ. oletko koskaan nauranut ajatukselle omasta kuolemastasi? No, nyt sinulla on hyvä tilaisuus. Nimittäin jos
mielialasi vetää oikein hysteerisen puolelle, naurat aivan kaikelle. Kuulostaako kivalta? Se on kivaa. Mutta siinä on kääntöpuoli. Useimmiten
mielialasi on täysin vastakkaisessa suunnassa - tarkemmin sanottuna tuo suunta on alas, alas, alas. Masennus, ahdistus, paniikki. Etkö ole
vielä kokenut näitä kaikkia? No, pian saat kokea... Takaan sen. Tiedätkö miksi itket koko ajan? Koska et syö tarpeeksi. Jos söisit tarpeeksi,
saisit ruuasta riittävästi erästä entsyymiä, joka on serotoniinin esiaste, ja josta elimistösi valmistavat serotoniinia aivokuortasi varten. Tämä
pitää mielialasi tyytyväisenä - puhumattakaan tasaisesta. Noradrenaliinia tarvitaan myös korkeampiin mielialoihin, mutta sen valmistukseen, kuten
endorfiininkin, ei ole riittävästi raaka-aineita. Niitä olisi saanut suuremmasta määrästä ruokaa - harmi. Saat kärsiä kyynelehtimisestä, kiukuttelusta,
tiuskimisesta muille ihmisille, ja siitä, että raivostut JOKA asiasta, joka menee pieleen. Ja ne menevät, usko pois, useammin kuin ennen - koska
vähäinen syöminen / syömättömyys myös alentaa keskittymiskykyäsi.
(* nämä oireet ovat lievempiä, mutta yhtäkaikki läsnä, jos syöt enemmän, tuhannen kalorin pintaan - mutta esim. 300-500 kalorin päiväsyömisillä
tai sitä vähemmällä saat aivan varmasti tutustua näihin juttuihin niin hyvin, että sen jälkeen osaat kertoa niistä psykologillesi ja psykiatrillesi
enemmän, kuin he niistä tiesivätkään.)
4. Ulkonäkö.
- jos haluat:
- poikamaisen vartalon
- pienet rinnat / ei rintoja
- luut näkyviin selvästi ihon alta, paidan läpikin
- ohuet, harventuneet hiukset
- vaaleaa pehmeää karvaa kaikkialle ihollesi, myös kasvoihin (sitten kun olet "tarpeeksi" laiha)
- suhteettoman ison pään muuhun vartaloosi verrattuna
- huonot hampaat
- huonot, heikot, kynnet
=> jos haluat nämä kaikki, voit ulkonäön puolesta aloittaa anailun samantien! bonusyllärit mahdollisia, ylläolevat taattuja.
- EXTRA-takuuna vielä (tältä et voi välttyä) ympäröivien "normaalien" ihmisten sanallisesti ja sanattomasti ilmaisema kuvotus, inho, ja/tai huoli
ulkonäöstäsi ja sen tähden myös sinusta - tarpeeksi laihana saat varmasti huomiota, ja kaikki julkisuushan on hyvää julkisuutta, eixje?
5. Terveys.
- jos sinua houkuttaa:
- huonot hampaat
- haiseva hengitys
- päästä lähtevät hiukset (niitä lähtee PALJON - sitten kun olet "tarpeeksi" laiha)
- helposti katkeilevat, murtuvat kynnet
- heikentyneet luut ja osteoporoosi
- sydänlihaksen häiriöt (rytmihäiriö, repeytynyt sydänlihas, heikentynyt verenkierto, hidastunut pulssi (ja sitä myöten hidastunut aineenvaihdunta),
sydämenpysähdys, jne)
- vatsakivut
- päänsärky
- lihaskivut (ihan mitkä tahansa lihaksesi voivat kipeytyä! samoin istuminen ja makaaminen saattaa sattua, ja luutkin voivat tuntua kipeiltä.)
- univaikeudet, unettomuus, väsymys, liikaa nukkuminen, epäsäännöllinen unirytmi - itse asiassa kaikki ongelmat, mitä unen ja nukkumisen
suhteen on MAHDOLLISTA kehittää
- sekä monet, monet, muut terveydelliset ongelmat, jotka jätän yllätykseksi
=> terveytesi puolesta voit aloittaa anailun jo tänään.
6. Kuolema
6.1. jos olet valmis kuolemaan KOSKA TAHANSA, voit sen puolesta aloittaa anorexian jo tänään. Tiedä, ettei kukaan voi ennakoida
kuolemaasi etukäteen, koska jokaisen elimistö on yksilöllinen.
- lohdutukseksi niille, jotka pitävät kuolemaa HUONONA lisänä pakettiin, mainittakoon, että anorektikoista vain n. 10,5 % kuolee, ja
heistäkin suuri
osa (eräiden tutkimusten mukaan) mielenterveyden häiriöiden seurauksena. Ai niin, mutta sinullahan tulee olemaan, tai on jo,
useampi mielenterveyden häiriö - ne kuuluvat pakettiin.
7. Viivästyneet seuraamukset.
- elimistösi on siitä jännä kone, että minkä tahansa anailuun / anoreksiaan liittyvän asian seuraamukset saattavat näkyä vasta jälkeenpäin. Esim:
- hiuksesi saattavat alkaa lähteä tukkoina päästäsi vasta kuukausia sen jälkeen kun olet saanut painoa takaisin
- sydämesi saattaa pettää ja aiheuttaa kuolemasi vasta kun olet lihonut takaisin normaalipainoiseksi tai sen alarajalle, tai vasta kun olet
ollut kuukausia alipainoisena: on mahdollista, että olet 3 kuukautta 38-kiloinen, sitten lihot hitaasti 45-kiloiseksi, ja kuolet vasta 45-kiloisena.
Eikö olekin jännää? Tätä eivät lääkäritkään osaa arvioida. Elimistön tila saattaa romahtaa radikaalisti, ilman varoitusmerkkejäkin.
Parhaimmillaan kuolemasi sattuu, kun olet jo päässyt sairaalasta, istut vanhempiesi kanssa kahvipöydässä, ja nouset ottamaan lisää kahvia.
Auts. (toki tämä ei ole este anailun aloittamiselle, jos vastasit KYLLÄ kohtaan 6.1.)
Jos olet lukenut, ymmärtänyt ja hyväksynyt omalle kohdallesi kaikki ylläolevat kohdat, voit aloittaa anailun ilman ongelmia - jos sitä haluat, ja jos siihen pystyt. Onnea valitsemallesi tielle!
Itse hyväksyn kaikki ylläolevat kohdat, ja jatka laihdutusta niin kauan kun olen elossa. Älä kuitenkaan seuraa minun esimerkkiäni - tee itse omat valintasi. :)
-----------
Että tällaista tekstiä. Jos minusta tekee wannabe:n se, etten myönnä olevani sairas, tai halua "parantua", niin selvä - sitten on aika monta väkisin hoitoontuotua tapausta diagnosoineet lääkärit väärin, kun on olleetkin wannabeitä ;)
(Itsehän en mitään taudin leimaa haluakaan, mietin vain, että mikä oikeasti tekee ihmisestä wannabe:n, näiden henkilöiden mielestä, jos minäkin sellainen olen :D )
Joka tapaukses, lukekaa ylläoleva, se on hyvä teksti, toivottavasti tykkäätte. :) Ja toivottavasti se auttaa niitä, jotka ei ymmärrä mun asennetta, ymmärtään sitä vähän paremmin. Et mul ei oo mitään ruusunpunaista kuvaa mistään. Enkä mä sellasta levitä. ;P
Laitetaan nyt sitten vähän näkyvämmälle paikalle, niin tulee KAIKILLE selväks kuinka wannabe mä oon.
Nojoo, vittuilu sikseen. Jokaisen, joka pohtii kysymystä Kannattaako aloittaa anailu? tai mitään siihen suuntaankaan, kannattaa lukea allaoleva.
Olen sen kirjoittanut alunperin pro-sh-foorumiamme varten niille ihmisille, jotka todella tuollaista pohtivat, tuosta näkökannasta.
Olkaa hyvät:
--------------------
Kannattaako aloittaa anailu?
Uskon, että tämä kiinnostaa monia täällä palstalla, varsinkin tässä keskustelussa.
MINÄ ITSE olen siis kirjoittanut seuraavan tekstin, pro-ana foorumillemme, otsikolla "Kannattaako aloittaa anailu?" tietopakettina niille, joilla tämä kysymys pyörii mielessä. (tiedostan allaolevat asiat, enkä silti halua hoitoa, en koe olevani sairas, tämä on elämäntapa, niin kauan kuin elän.)
-------------------
Haluatko anoreksian? On aivan yhdentekevää onko anoreksia sairaus vai elämäntapa. Se on kuitenkin olemassa - sitä kai et sinäkään kiellä - ja siihen liittyy vääjäämättömästi tietyt asiat, tietyt seuraamukset, ja tietyt riskit. Ennen kuin voit vastata ITSELLESI kysymykseen "Kannattaako aloittaa anailu?", sinun on hyvä käydä läpi allaolevat kohdat.
1. Et voi lopettaa.
- anoreksia/anailu ei ole dieetti. Se on koko elämääsi hallitseva asia. Et voi lopettaa sitä:
- mikään paino ei ole tarpeeksi pieni; mikään paino ei ole sellainen, ettetkö enää löytäisi itsestäsi ylimääräistä.
- jos pystytkin lopettamaan; miten lopetat? Minkä lopetat? Jos lopetat vähänsyömisen, lihot! Haluatko lihoa takaisin?
- vaikka laihduttaisitkin yli tavoitteesi, niin että kun nostaisit kulutustasi, se pari-kolme kiloa lisää painoa, joka siitä
olisi seurauksena, nostaisi sinut tavoitepainoosi, ja tämänlisäksi olisit löytänyt sen maagisen plusmiinusnolla-rajan,
eli söisit kulutuksesi verran, et enempää, et vähempää (kulutus ja peruskulutus muuten laskevat sitä mukaan kun laihtuu),
olisit silti alipainoinen (todennäköisesti tavoitteesi on alipaino), ja elimistösi pyrkisi kohti luonnollista normaalipainoa -
voit kuvitella lopettaneesi, mutta ruokahimot, mieliteot, mahdollisesti myös näläntunne, eivät jätä sinua koskaan rauhaan.
2. Itseinho.
- tämän saa pyytämättä kaupanpäälle, ilmaiseksi. Se ei kysy lupaa, se tulee kylään. Se itse asiassa sinut tähän ajoikin, lievemmässä
muodossa - se oli se ääni, joka sanoi sinulle, ettet ole hyvä noin, olet parempi laihana.
- itseinho ei lakkaa kun saavutat sen painon, mitä pidät lopullisena tavoitteenasi (jos sellaista on) - se ei katsos toimi järkesi
mukaan, eikä yleensä ole samaa mieltä järkesi kanssa. Järkesi sanoo: tavoitepaino saavutettu - itseinho sanoo: olet silti läski,
ja muutenkin epämuodostunut, huono, surkea. Katso nyt mitä olet saanut aikaan laihtumisellasi? Eikö sekin ystävä kaikonnut,
kun laihduit näin paljon? Olet huono, huono ystävä, huono ihminen. Ja edelleen läski. Sinusta ei ole mihinkään. Ei laihtumaan, ei
pitämään ystäviäsi, ei pitämään äitiäsi tyytyväisenä. Olet epäonnistunut ihmisenä. Tai jotain tuohon suuntaan, ainakin. Lupaan,
että itseinho sinun kohdallasi tietää juuri ne oikeat asiat, mitä sanoa sinulle - ne, jotka satuttavat juuri SINUA eniten.
3. Masennus, mielialanvaihtelut.
- luuletko, että saavutat aina tavoitteesi, kun sitä odotat? Ettei painosi pysy koskaan paikoillaan? Ettet koskaan sorru mässäilemään?
aina kun tapahtuu jokin edellämainituista, tai muuta negatiivista, itseinho vierailee luonasi. Hänen vierailunsa masentavat sinua joka
kerta enemmän, kunnes olet kroonisesti masentunut. Ei kai nyt ole ihme, että olet masentunut, kun olet ihmisenä epäonnistunut, säälittävä,
ruma läski? Ei, sinun kuuluukin olla masentunut. Se on sinulle ihan oikein, kärsi. (sanovat itseinho ja masennus kuorossa - uudet ystäväsi,
joista et pääse eroon.)
- mielialanvaihtelut ovat JÄNNIÄ. oletko koskaan nauranut ajatukselle omasta kuolemastasi? No, nyt sinulla on hyvä tilaisuus. Nimittäin jos
mielialasi vetää oikein hysteerisen puolelle, naurat aivan kaikelle. Kuulostaako kivalta? Se on kivaa. Mutta siinä on kääntöpuoli. Useimmiten
mielialasi on täysin vastakkaisessa suunnassa - tarkemmin sanottuna tuo suunta on alas, alas, alas. Masennus, ahdistus, paniikki. Etkö ole
vielä kokenut näitä kaikkia? No, pian saat kokea... Takaan sen. Tiedätkö miksi itket koko ajan? Koska et syö tarpeeksi. Jos söisit tarpeeksi,
saisit ruuasta riittävästi erästä entsyymiä, joka on serotoniinin esiaste, ja josta elimistösi valmistavat serotoniinia aivokuortasi varten. Tämä
pitää mielialasi tyytyväisenä - puhumattakaan tasaisesta. Noradrenaliinia tarvitaan myös korkeampiin mielialoihin, mutta sen valmistukseen, kuten
endorfiininkin, ei ole riittävästi raaka-aineita. Niitä olisi saanut suuremmasta määrästä ruokaa - harmi. Saat kärsiä kyynelehtimisestä, kiukuttelusta,
tiuskimisesta muille ihmisille, ja siitä, että raivostut JOKA asiasta, joka menee pieleen. Ja ne menevät, usko pois, useammin kuin ennen - koska
vähäinen syöminen / syömättömyys myös alentaa keskittymiskykyäsi.
(* nämä oireet ovat lievempiä, mutta yhtäkaikki läsnä, jos syöt enemmän, tuhannen kalorin pintaan - mutta esim. 300-500 kalorin päiväsyömisillä
tai sitä vähemmällä saat aivan varmasti tutustua näihin juttuihin niin hyvin, että sen jälkeen osaat kertoa niistä psykologillesi ja psykiatrillesi
enemmän, kuin he niistä tiesivätkään.)
4. Ulkonäkö.
- jos haluat:
- poikamaisen vartalon
- pienet rinnat / ei rintoja
- luut näkyviin selvästi ihon alta, paidan läpikin
- ohuet, harventuneet hiukset
- vaaleaa pehmeää karvaa kaikkialle ihollesi, myös kasvoihin (sitten kun olet "tarpeeksi" laiha)
- suhteettoman ison pään muuhun vartaloosi verrattuna
- huonot hampaat
- huonot, heikot, kynnet
=> jos haluat nämä kaikki, voit ulkonäön puolesta aloittaa anailun samantien! bonusyllärit mahdollisia, ylläolevat taattuja.
- EXTRA-takuuna vielä (tältä et voi välttyä) ympäröivien "normaalien" ihmisten sanallisesti ja sanattomasti ilmaisema kuvotus, inho, ja/tai huoli
ulkonäöstäsi ja sen tähden myös sinusta - tarpeeksi laihana saat varmasti huomiota, ja kaikki julkisuushan on hyvää julkisuutta, eixje?
5. Terveys.
- jos sinua houkuttaa:
- huonot hampaat
- haiseva hengitys
- päästä lähtevät hiukset (niitä lähtee PALJON - sitten kun olet "tarpeeksi" laiha)
- helposti katkeilevat, murtuvat kynnet
- heikentyneet luut ja osteoporoosi
- sydänlihaksen häiriöt (rytmihäiriö, repeytynyt sydänlihas, heikentynyt verenkierto, hidastunut pulssi (ja sitä myöten hidastunut aineenvaihdunta),
sydämenpysähdys, jne)
- vatsakivut
- päänsärky
- lihaskivut (ihan mitkä tahansa lihaksesi voivat kipeytyä! samoin istuminen ja makaaminen saattaa sattua, ja luutkin voivat tuntua kipeiltä.)
- univaikeudet, unettomuus, väsymys, liikaa nukkuminen, epäsäännöllinen unirytmi - itse asiassa kaikki ongelmat, mitä unen ja nukkumisen
suhteen on MAHDOLLISTA kehittää
- sekä monet, monet, muut terveydelliset ongelmat, jotka jätän yllätykseksi
=> terveytesi puolesta voit aloittaa anailun jo tänään.
6. Kuolema
6.1. jos olet valmis kuolemaan KOSKA TAHANSA, voit sen puolesta aloittaa anorexian jo tänään. Tiedä, ettei kukaan voi ennakoida
kuolemaasi etukäteen, koska jokaisen elimistö on yksilöllinen.
- lohdutukseksi niille, jotka pitävät kuolemaa HUONONA lisänä pakettiin, mainittakoon, että anorektikoista vain n. 10,5 % kuolee, ja
heistäkin suuri
osa (eräiden tutkimusten mukaan) mielenterveyden häiriöiden seurauksena. Ai niin, mutta sinullahan tulee olemaan, tai on jo,
useampi mielenterveyden häiriö - ne kuuluvat pakettiin.
7. Viivästyneet seuraamukset.
- elimistösi on siitä jännä kone, että minkä tahansa anailuun / anoreksiaan liittyvän asian seuraamukset saattavat näkyä vasta jälkeenpäin. Esim:
- hiuksesi saattavat alkaa lähteä tukkoina päästäsi vasta kuukausia sen jälkeen kun olet saanut painoa takaisin
- sydämesi saattaa pettää ja aiheuttaa kuolemasi vasta kun olet lihonut takaisin normaalipainoiseksi tai sen alarajalle, tai vasta kun olet
ollut kuukausia alipainoisena: on mahdollista, että olet 3 kuukautta 38-kiloinen, sitten lihot hitaasti 45-kiloiseksi, ja kuolet vasta 45-kiloisena.
Eikö olekin jännää? Tätä eivät lääkäritkään osaa arvioida. Elimistön tila saattaa romahtaa radikaalisti, ilman varoitusmerkkejäkin.
Parhaimmillaan kuolemasi sattuu, kun olet jo päässyt sairaalasta, istut vanhempiesi kanssa kahvipöydässä, ja nouset ottamaan lisää kahvia.
Auts. (toki tämä ei ole este anailun aloittamiselle, jos vastasit KYLLÄ kohtaan 6.1.)
Jos olet lukenut, ymmärtänyt ja hyväksynyt omalle kohdallesi kaikki ylläolevat kohdat, voit aloittaa anailun ilman ongelmia - jos sitä haluat, ja jos siihen pystyt. Onnea valitsemallesi tielle!
Itse hyväksyn kaikki ylläolevat kohdat, ja jatka laihdutusta niin kauan kun olen elossa. Älä kuitenkaan seuraa minun esimerkkiäni - tee itse omat valintasi. :)
-----------
Että tällaista tekstiä. Jos minusta tekee wannabe:n se, etten myönnä olevani sairas, tai halua "parantua", niin selvä - sitten on aika monta väkisin hoitoontuotua tapausta diagnosoineet lääkärit väärin, kun on olleetkin wannabeitä ;)
(Itsehän en mitään taudin leimaa haluakaan, mietin vain, että mikä oikeasti tekee ihmisestä wannabe:n, näiden henkilöiden mielestä, jos minäkin sellainen olen :D )
Joka tapaukses, lukekaa ylläoleva, se on hyvä teksti, toivottavasti tykkäätte. :) Ja toivottavasti se auttaa niitä, jotka ei ymmärrä mun asennetta, ymmärtään sitä vähän paremmin. Et mul ei oo mitään ruusunpunaista kuvaa mistään. Enkä mä sellasta levitä. ;P
Vastaukset 8
Vanhimmat
luin ton sun tekstin. Vakuutuin. Mä en oo sua ikinä pitäny wannabeena. Oon aina lukenu sun tekstit ja mun mielestä sulla on tosi hyviä tekstejä. Niinku tämäkin. Tosi vahvaa tekstiä. Taidat todella tietää mistä puhut.
Kiitos AngelWhite
täyttä totta oli kyl koko teksti,mikä luin ja tuo tietomäärä,mitä viesti sisäls,ni vaik se onkin mulle ennestään tuttua,ni mun mielestä oli ihan aiheellista,että ne asiat tähän palstaan laitettiin,koska ne herätti varmasti monen ihmisen ajattelemaan sitä,että jos heillä on jotain menetettävää,niin se on pelkästään hyvä asia ja että toivottavasti kaikille ei tarvitse käydä näin,että sairaus menee niin pitkälle,että kuolema korjaa.
ainakin ne,jotka niin kovasti toivoo laihduttamisen kautta anoreksiaa,niin ehkä tajuavat,että mitä se on..
hyvä,että tuo tietopläjäys tänne saatiin ja toivottavasti sen moni lukee..
tahtovat tämän itselleen,turhan elämän ja vielä turhemman kuoleman,kaikki tyhjän takia... Jos mä olisin alussa tajunnu noi asiat niin en olis lähteny tähän mukaan... Nyt jo liian myöhäistä...
alus tajunnu noit asioit. En ennen ku se oli liian myöhästä. Mut en mä silti osaa nähdä tätä huonona... En pelkää kuolemaa, eikä mul oikein oo enää muuta ku tää. :s
Anoreksia ei ikävä tule elämään kivasti kysymällä, että kannattaako tämä?
huomasit varmaan myös kohdat, jotka oli hieman pilke silmäkulmassa kirjoitettu?
Tämä onkin lähinnä kohdistettu ihmisille, jotka eivät vielä... No, ole lähteneet tätä polkua pitkin, tai eivät ole kovin syvällä. (toisin termein siis, eivät ole vielä sairastuneet)
Pääasia on kokonaisuus. Saada ne miettimään, joilla vielä on vaihtoehto. Tai eihän minulla ole tarkoitus varoiellakaan. Lähinnä tuo on vain rehellinen kertomus mitä odottaa, mitä TULEE olemaan edessä. Mitenkään kaunistelematta. Sanamuodoista viis, ne on osa ihan tarkoituksella hieman ivailevia, osa johtuu erilaisesta näkökannasta. Sanotaanko diplomaattisesti että jos ihmisellä siellä pään sisällä on tarpeeksi vipuja tietyssä asennossa, niin se voi ihan vain "lähteä" mukaan tähän, ja siinähän se kehittyy sitten oikeastikin, ajan kanssa. Tietääpä sitten ainakin mitä tilaa - tilaamasta en kiellä, enkä tahdokaan. Olenhan itsekin kestotilaaja. :D (mustaa huumoria.)
Mutta on niitä jotka eivät sairasta anoreksiaa, mutta sen silti haluuvat eivätkä tiedä mitä kaikkea muuta siihen liittyy kun se että elimistö kuihtuu ja laihtuu pois... Musta on vaan hyvä että täällä on myös ihmisiä jotka oikeesti puhuu totuuksia anoreksiasta ja tosiaan riisuu ne pinkit lasit silmiltä siitä kirjoittaessaan. Tätä palstaa seuraa myös tosi nuoret, vielä ala-aste ikäiset lapsetkin, niiden on hyvä tietää että tälle polulle ei oikeasti kannata lähtee. Mä ainakin toivon että ne eläis elämäänsä eikä hukkais sitä tähän paskaan. Mä en itestäni enään välitä mutta en neuvo muita tätä saamaan.
kirjoitettu ja antaa ajattelemisen aihetta. Toi mitä sanoit itseinhosta ja järjestä kuvastaa hyvin sitä mitä tapahtuu. Joskus tuntuu että itseinho on joku voima joka alkaa hallita koko elämää. Järki sanoo että tajuatko oot jo liian laiha, joudut kohta sairaalaan ja saatat kuolla. Itseinho sit sanoo että hiljaa saatanan läski, jos olisit tarpeeksi laiha tämä ja tämä asia olis jo paremmin, olisit suositumpi kauniimpi elämä olis parempaa, oot epäonnistunut kaikessa ja tuut aina epäonnistumaan.
Tiedostan ton kaiken mitä sanot enkä todellakaan halua kuolla. Tai menettää hiuksia tai mitään muutakaan. En vaan voi lopettaa - koko mun tietoisuus on kääntynyt tähän laihduttamiseen. En kestä ajatusta lihomisesta. Kaikesta on tullut ihan sairasta. Jos syön koko muukin elämä menee perseelleen. Jos en syö hallitsen kaiken muunkin paremmin. Miks tää on näin? En tajua. Pakko vaan jatkaa.