Terve äijät!
Oletteko jo käsitelleet aihetta:miksi ei lapsi sano ensisanakseen:ISÄ?
Miksi aina ensin:ÄITI?
Jos ette tästä ole meteliä vielä nostaneet-nyt nostetaan!
Oletteko jo käsitelleet aihetta:miksi ei lapsi sano ensisanakseen:ISÄ?
Miksi aina ensin:ÄITI?
Jos ette tästä ole meteliä vielä nostaneet-nyt nostetaan!
Vastaukset 13
Vanhimmat
no 30een vuoteen ollut vauva joten äkkiseltään ajattelis että äiti on helpompi sanoa kuin isä
mutta metelistä puheenollen; TÄMÄHÄN ON SYRJINTÄÄ!!!!!!
OLET OIKEASSA!!!!!!!!
ihan niin yksinkertainen asia, että vauva kuulee huomattavasti useammin sanan äiti kuin isä. Äiti on tässä, äiti ottaa syliin, tulepas äitin luo yms.
Tyttö oppi ensimmäiseksi koiran nimen, häntä kun kaikkein eniten kutsuttiin. Siitä se kai on kiinni mitä sanaa eniten toistetaan.
Meillä miehillä ei ole mahdollisuutta olla samallalailla vanhempain vapaalla kun äitien. Niin harva mies käyttää nekin mahdollisuudet jotka on. esim, isyysloman.
Lapsi toki kiintyy siihen joka on paikalla. Se on selvä.
Tämä yhteiskunta kaipaisi koko-remonttia tossa suhteessa, tosin jos me miehet sen ihan oikeasti haluaisimme, niin emmeköhän sen saisi ajettua läpi. On niin paljon päättäjissä enemmän miehiä, mutta tahtoa ei ole.
On kiva kun naiset hoitaa lapset kotona. Työ on kuitenkin niin paljon helpompaa.
Mielenkiintoinen kysymys,mutta niin perustava.
Lapsi sanoo ÄITI,koska äiti on lapsen elämän lähde.Isän tehtävä oli siinä,että hän toimi siittäjänä!
ÄITI-sana tulee säilymään lapsen suussa ja mielessä läpi koko elämän.
Jos haluat joskus kuulla sanan ISÄ,niin saat tehdä duunia rankasti - silti jäät kakkoseksi,äidin rinnalla.
Oman kokemukseni mukaan en tiedä,että mihin isää oikeastaan tarvitaan siittämisen jälkeen?Kuka tahansa rahakas ja puuhakas setä kelpaisi miehenrooliin.Mutta äiti on se,jonka lapsi pienestä pitäen sijoittaa omaan sisäiseen paikantimeensa.
Pakko vastata sama mitä olen aiemminkin sinulle vastannut: oikeasti myöskään äitiä ei tarvitse mihinkään syntymän jälkeen sillä lapsesta saa kasvatettua onnellisen ja yhteiskuntakelpoisen myös ilman äitiä.
Itse en kyllä koe tehneeni mitenkään rankasti duunia saadakseni lapselta nimityksen isä (tai meidän tapauksessamme tosin pappa). Ja mitä tulee äidin ja isän järjestykseen: en oikein usko että lapseni pystyisi laittamaan tärkeysjärjestystä.
Ja mielenkiintoista on sekin, että kun meillä tuli ero, lapseni äidin vanhempi lapsi olisi halunnut jäädä minun luokseni asumaan. Tietenkään se ei käynyt kun minä en ole biologisesti hänelle mitään sukua, mutta ihan vaan tätä järjestystä ajatellen teoriasi taisi nyt heittää häränpyllyä.
Oma kokemuksesi on oma kokemuksesi, ei mikään universaali totuus.
Meillä kyllä sanottiin ekana sanana "Kakka". sit kukka ja sit tuli äiti : D
Moi äijät!
Meillä oli pojan ensimmäinen sana "isi".
Tais kyllä tulla vanhingossa, koska noin kuukauteen ei sen jälkeen kuulunut. Mutta yhtenä päivänä se tuli kun mies oli töistä tulossa ja rymisteli eteisessä. "Äiti" tuli vasta sen jälkeen ja nyt sitä sitten jauhetaankin!
Meilläkin ensimmäinen sana oli "eetu" (=koiran nimi). Toinenn oli "iti"
"äiti" tuli sitten kolmantena vasta.
Heippa. olen todellakin nainen, ja kirjoitan tänne. meillä ei asia ollut ihan noin kuin joku kirjoitti, että äiti on aina vieressä. Tyttäreni oli n. 2kk vanha, ja itse minä monien mielestä kauheana äitinä palasin töihin, koska mielestäni isä osaa olla ihan yhtä tärkeä ja rakas sille lapselle kuin äitikin. Ja kaikki meni loistavasti. Meillä kaikilla kolmella oli hyvä suhde. Silti tyttäreni ensimmäinen sana oli äiti. enkä tiedä miksi? minulta ei tullut maitoa juuri ollenkaan, joten imetys loppui jo kuukauden iässä. Olin harvoin kotona työni takia, mutta silti se maaginen sana äiti sieltä ekana tuli. Ehkä se johtuu siitä napanuora yhteydestä äitiin, koska muutakaan selitystä en keksi, koska olen ollut oikeasti pois paljon lapseni alkuajoista.
Nyt on pakko kommentoida, että kyllä se eka sana voi myös isään viitata.
Oma ensimmäinen sanani oli vanhempieni mukaan "issukukka". Isä oli ylpeä.
Vielä aiheeseen: Luulisi sen äiti-sanan ensin tulemisen liittyvän siihen, että useimmissa perheissä äiti on yhä se perheen pää, joka päivät kantaa päävastuun lapsista. Tällöin äiti on lapsille rakkaampi ja se "äiti" myös opitaan herkemmin, koska äiti on paremmin läsnä.
Yhtä lailla se isi sieltä tulee. Jotkut on vaan niin viisaita että mmm äänne on otettu käyttöön ja voidaan kuvitella lapsen osaavan sanoa mam!
meillä poika sanoi ennen äitiä "iti" (viisaten isää kohti)