Ihastuneet naiset v***umaisia

Taisit jäädä ilman pillua?

Olen omien ystävieni osalta huomannut kuvailemasi ilmiön - miehille ollaan tosi ilkeitä, ja pahinta, että juuri ihastuksen varjolla. En tiedä, mistä johtuu.. Olisiko vain tarve ottaa edes jotakin kontaktia, eikä tiedetä, miten se tehdä. En tiedä.

Itse pidän sellaista miestä kohtaan loukkaavana, koska mielestäni kenenkään ei tarvitse kuunnella ilkeilyä - siitäkään huolimatta, että tietäisi kyseessä olevan ihastumisen.

Itse olen omaa aikoinani omaa ihastustani - nyt seitsemän vuotta vierelläni elänyttä kihlattuani -lähestynyt kuvailemallasi tavalla "enkelinä", hellyyttä osoittaen.

Umpirakastuneena ja ihastuneena maailman upeimpaan mieheen en voi kuin hämmästellä!
Miten joku voi olla v...mainen sellasista miestä kohtaan jota kohtaan tuntee syvästi ja jonka kanssa unelmoi yhteisitä hetkistä, se ei ole loogista eikä hyväksyttävää.

Tosin olen huomannut että naiset ovat yleensäkin miehilleen ilkeitä ja tylyjä, jopa avo- ja avioliitossa. Miksi miehet sietävät sellaista?

Miksi mies kerta toisensa perään edellisestä naisesta erottuaan valitsee samanlaisen riivinraudan, joka sitten taas jonkun vuoden päästä ottaa ja pettää ja lopulta lähtee.
¨
Eikö Suomalainen mies kuitenkin ansaitsisi parempaa, hellyyttä, rakkautta, huomioonottamista ja ehkä vähän palvontaakin?
Koska kuitenkin meillä on täällä mukavat miehet jos vertaa moniin muihin maihin, paljon vähemmän väkivaltaa kuin esim Välimeren maissa. Miehet eivät vaadi meiltä naisilta mahdottomia saamme opiskella ja käydä työssä sen sijaan että meidät naitettaisiin suoraan ala-asteelta jollekin 50-lle papalle.

Miettikääpäs sitä!
Ja jokainen nainen joka tuntee piston sydämessään, yritäpä tehdä jotain, ei hymy ja hellä kosketus kuluta ketään loppuun.

Itse palvon rakastani ja tekisin hänen vuokseen melkein mitä vaan, jopa kärsin sielun- ja ruumiintuskia.
Kun vain saan osoittaa sen hänelle ja rakastaa häntä aina ja ikuisesti, ehdoitta, palvoen.

Joo, munki porukast löytyy näitä tapauksii, mut en tiiä miks ne on sellasia. Aloin vaan miettii, ja tajusin et oon tainnu ittekkin olla viimesimmälle ihastukselle vähän inhottava, vaikken tarkotuksella. Edellinen jätkä petti, ja en oo ihan 100% yli. Enkä saa selvää mitä tä yks haluu, tai kuin vakavissan se on. Enkä tiiä kuin nopeesti pystyn ite etenee, niin tulee ehkä vähän paskalla tavalla kiskottuu kundii takas. Eikai se oo hyvä syy, mut oikeesti en haluis olla inhottava. Musta vaan tuntuu et jos meen puhumaan hankalasta erosta tyyppi ottaa jalat alle, ja vähän äkkii... Ehkä mul on kohtalon tovereita, jotka miettii "Onko se vai eikö ole. Ollakko vai eikö olla..."

On tullut oltua veemäinen ihastuksen kohteelle sellaisissa tapauksissa, että juttu ei ole oikein edistynyt. Tarkoituksena on ollut saada aikaan kipinöintiä (vaikka huonollakin tavalla), kun miehen sytytys on mielestäni ollut kovin hidas. Kettuilemalla nainen siis yrittää saada aikaan ratkaisua, että ilmaisisit, mitä ajattelet. Sano näille veetuilijoille suoraan, jos et ole kiinnostunut heistä. Ehkä he silloin ymmärtävät jättää sinut rauhaan.

Kumma juttu tosiaan. On omalle kohdallenikin sattunut pari kertaa, että nainen on käyttäytynyt välinpitämättömästi, ylimielisesti tai vittumaisesti minua kohtaan. Sitten käykin ilmi, että se onkin ihastunut ja käytös on johtunut siitä! Aika omituinen tapa osoittaa ihastuminen!

Kai se on sitä, että se oma ihastuminen yritetään kieltää. Kun vittuilee, silloin ei voi olla ihastunut? Ts. se ihastuminen pelottaa niin paljon, että se yritetään kumota esittämällä mahdollisimman vähän ihastunutta, vaikka haluttaisi niin hemmetisti. Ihminen on outo otus!