Miten palata lyhyehköltä saikulta takaisin työyhteisöön??? Miten kohdata/käsitellä uteliaita työkavereita, jotka ovat vain ja ainoastaan uteliaita kuulemaan uusimmat juorut minun elämästäni?
En tule kestämään sitä, että minun asioitani puidaan selkäni takana. Pelkään romahtavani täysin, saavani raivokohtauksen. En voi sietää niitä työpaikan juoruämmiä.
Miksi jokainen ei voi keskittyä elämään omaa elämäänsa ja jättää toisten asiat ihan heidän omikseen?
En halua levittää asioitani työyhteisössä.Eikö tällaisia juoruämmiä saa millään tavalla aisoihin? Vai täytyykö minun sanoa suoraan jokaiselle heille, että jättävät asioitteni puimisen, koska se ei heille varsinaisesti kuulu?
Lähiesimiehestä en tule saamaan minkäänlaista tukea.
En tule kestämään sitä, että minun asioitani puidaan selkäni takana. Pelkään romahtavani täysin, saavani raivokohtauksen. En voi sietää niitä työpaikan juoruämmiä.
Miksi jokainen ei voi keskittyä elämään omaa elämäänsa ja jättää toisten asiat ihan heidän omikseen?
En halua levittää asioitani työyhteisössä.Eikö tällaisia juoruämmiä saa millään tavalla aisoihin? Vai täytyykö minun sanoa suoraan jokaiselle heille, että jättävät asioitteni puimisen, koska se ei heille varsinaisesti kuulu?
Lähiesimiehestä en tule saamaan minkäänlaista tukea.
Vastaukset 2
Vanhimmat
Niin sanopas se, mä olen olllut jo kohta vuoden sairauslomalla ja milloinkohan palaan töihin??
Mutta mulla on uteliaita naapurit, olen vain kylmän rauhallisesti sanonut että olen sairauslomalla, sellasella pitempi aikaisella, mutta en halua kertoa enempää.
Mulla myös naapureiden uteliaisuus romuttaa monta hyvin alkanutta päivää.
Tuttu asukas tietää taustastani ja sehän riittääkin.
Näen "kipinöitä", kun puhutaan kuin taaperoikäiselle ja vahdataan ja pelätään jos jotakin, vaikka mitään ei ole tapahtunut.
Mä tereenan musitiani eikä ongelmani näy päällepäin, mutta olen liian vanha palaamaan työelämään, vaikka haulua olisikin.
Joskus musta tuntuu, että enää puuttuu vain holhooja - epäluulo on niin tiukassa pienellä paikkakunnalla.
Milloin Suomi-maassamme aletaan opettaa ns. terveille ihmislle asennevammasta luopumista.
Eletään sentään 2000-luvulla?