Minun on pakko kertoa itsestäni jotakin, vaikken siitä ilahdu ollenkaan. Tässä näin;
Minulla on Asperger-syndrooma, ja vuonna 2005 lähdin pois ryhmäkodilta ja toimintakeskukselta ulkomaille yhdeksi vuodeksi, vaikka piti olla 10 vuotta (ihmissuhde-vaikeuksien takia). Vuonna 2006 palasin Suomeen ja ongelmat alkoivat todella suuresti. Olen hirveän ennakkoluuloinen länsimaalaisia kohtaan (Suomi mukaan lukien), koska ajattelin, että he olisivat ilkeitä ihmisiä, ja lisäksi olen vainoharhainen julkisissa paikoissa. Sisareni aviomies sanoo, että se kuulostaisi rotusyrjinnästä. Hänen kanssaan tulen parhaiten toimeen, samoin kirjaston henkilökunnat ja naapurini. En minä vihaa kaikkia ihmisiä, mutta joitakin kyllä. Olen ollut pari vuotta yhä työttömänä ja olisi suotavaa, että menisin toimintakeskukseen tekemään jotakin toimintaa. Laki ei välttämättä pakota minut menemään toimintakeskuksille, mutta SUOSITTELISI minut menemään tekemään jotakin toimintaa. Se miksi olen tällä hetkellä työtön, niin en voinut luottaa ihmisiin ollenkaan.
Kerroin vain tämän totuuden. Uskon, että Suomi24:ssä on muitakin neurologisia ihmisiä, jotka kirjoittelevat keskustelupalstoissa. Toivon, ettei ne kyseiset ihmiset joudu uhriksi nettikiusaamisista. Olen todella pahoillani... =(
Minulla on Asperger-syndrooma, ja vuonna 2005 lähdin pois ryhmäkodilta ja toimintakeskukselta ulkomaille yhdeksi vuodeksi, vaikka piti olla 10 vuotta (ihmissuhde-vaikeuksien takia). Vuonna 2006 palasin Suomeen ja ongelmat alkoivat todella suuresti. Olen hirveän ennakkoluuloinen länsimaalaisia kohtaan (Suomi mukaan lukien), koska ajattelin, että he olisivat ilkeitä ihmisiä, ja lisäksi olen vainoharhainen julkisissa paikoissa. Sisareni aviomies sanoo, että se kuulostaisi rotusyrjinnästä. Hänen kanssaan tulen parhaiten toimeen, samoin kirjaston henkilökunnat ja naapurini. En minä vihaa kaikkia ihmisiä, mutta joitakin kyllä. Olen ollut pari vuotta yhä työttömänä ja olisi suotavaa, että menisin toimintakeskukseen tekemään jotakin toimintaa. Laki ei välttämättä pakota minut menemään toimintakeskuksille, mutta SUOSITTELISI minut menemään tekemään jotakin toimintaa. Se miksi olen tällä hetkellä työtön, niin en voinut luottaa ihmisiin ollenkaan.
Kerroin vain tämän totuuden. Uskon, että Suomi24:ssä on muitakin neurologisia ihmisiä, jotka kirjoittelevat keskustelupalstoissa. Toivon, ettei ne kyseiset ihmiset joudu uhriksi nettikiusaamisista. Olen todella pahoillani... =(
Vastaukset 4
Vanhimmat
niin ja miten siellä suhtauduttiin paluumuuttajan lapseen?
Ihmiset eivät ymmärtäneet minun Suomen kulttuuria, mutta he suhtautuivat minua ihan tavallisesti. Ja kuka sinä sitten olet? Aivan kuin olisit tuntenut minua. Kerro, kuka olet.
Monikulttuurinen paluumuuttaja kuten sinäkin.
Tervetuloa assijorinat palstalle!
Sopii myös meikäassiin. Muilla sisaruksillani on AS-piirteitä, mutta minä olen tyypillinen as-mies.
Kaikkiin uusiin asioihin sopeutuminen on lähes aina ahdistavaa. Työtä on kouluttamattomana
saanut vain hanttihommista.
Jokaisen ihmisen on henk.koht osoitettava "ihmisyytensä" että voisin sen hyväksyä.
Kuin inkvisiittori, jolle olet pelkkä esine ja mahdollinen uhkatekijä, ellet osoita toisin.
On ikäänkuin sisäinenraati, jonka on käsiteltävä tapauksesi syyllinen vai syytön.
Jeah! Tämä on aspergerläisyyttä!