No niin, palataanpas taas aiheeseen jota palstalla on tänään käsitelty paljonkin, nimittäin tämänpäiväiseen Päivämieheen.
Minäpä lukasin sen tänään kirjastossa ja kerron vähän mitä ajatuksia se minussa herätti.
Ihan ensiksi on todettava että olipa lakihenkinen ja painotukset ihan niitä tuttuja ja samoja.
Pääkirjoituksessa keskityttiin taas internettiin. Siis pääkirjoituksessa joka on lehden tärkein kirjoitus ja kertoo lehden linjavedoista paljon. Siinä siis keskityttiin erityisesti keskustelupalstoihin. Onko tämä keskustelupalsta nyt nousemassa tosi vaaralliseksi, vai miksi mistään muista internetin vaaroista ei koskaan mainita?
Lisäksi pääkirjoituksessa tunnutaan pelkäävän sitä, että jotakin kuvattua materiaalia laitetaan internettiin levitettäväksi, kun varoitetaan siitä että siitä voi joutua lakitupaan? "Hoitoja" ei kai sais kuvata.
Siirrytään etiäppäin.
Seuraavassa kirjoituksessa varoitellaan taas. Tällä kertaa liian löyhästä raamatuntulkinnasta. Ajan henki kuulemma kehottais tulkitsemaan raamattua liian löyhästi.
No sitten siirrytäänkin suviseura-asioihin. SRK:n suviseuroihin. Olen tällä palstalla monesti lukenut että SRK:n toiminnan tarkoitus on järjestää ja organisoida seuratoimintaa. Niinpä otsikoksi sopiikin hyvin että Jumala toimii työnantajana suviseuroissa. Eikö se ollutkaan SRK.
Sitten on taas kirjoitelma seurakunnasta. Seurakuntaa verrataan viinipuuhun ja sen yksittäistä asukkia viinipuun oksaksi. Tämä on ihan tuttua kamaa. Kuivat oksat karsitaan ja luopunutta odottaa Juudaksen kohtalo yms.
Sitten taas puhutaan seurakunnasta ja kuuliaisuudesta seurakunnalle vanhan testamentian patriarkkajuttujen kautta.
Sitten pappi on kirjoittanut tekstin siitä, että 1950-luvulla rauhanyhdistyksen johtohenkilötkin kävivät kirkossa ehtoolisella, aralla mielellä tosin, koska sakramentit ovat pyhiä jakajasta riippumatta. Tässä tunnuttiin tekevän selväksi se, että rauhanyhditykseen kuulumattomat on automaattisesti epäuskoisia.
Kaiken kaikkiiaan lehdessä tunnuttiin keskityttävän pelkästää varoitteluun ja Jeesuksesta puhuminen oli aika vähäistä. Tuli mieleen että lakia luettiin lain perään ja kuuliaisuutta seurakunnalle korostettiin lähes joka sivulla.
Kaiken kaikkiaan jäi paha mieli koska armosta ja rakkaudesta puhuttiin niin vähän.
T: luterilaisen kirkon jäsen
Minäpä lukasin sen tänään kirjastossa ja kerron vähän mitä ajatuksia se minussa herätti.
Ihan ensiksi on todettava että olipa lakihenkinen ja painotukset ihan niitä tuttuja ja samoja.
Pääkirjoituksessa keskityttiin taas internettiin. Siis pääkirjoituksessa joka on lehden tärkein kirjoitus ja kertoo lehden linjavedoista paljon. Siinä siis keskityttiin erityisesti keskustelupalstoihin. Onko tämä keskustelupalsta nyt nousemassa tosi vaaralliseksi, vai miksi mistään muista internetin vaaroista ei koskaan mainita?
Lisäksi pääkirjoituksessa tunnutaan pelkäävän sitä, että jotakin kuvattua materiaalia laitetaan internettiin levitettäväksi, kun varoitetaan siitä että siitä voi joutua lakitupaan? "Hoitoja" ei kai sais kuvata.
Siirrytään etiäppäin.
Seuraavassa kirjoituksessa varoitellaan taas. Tällä kertaa liian löyhästä raamatuntulkinnasta. Ajan henki kuulemma kehottais tulkitsemaan raamattua liian löyhästi.
No sitten siirrytäänkin suviseura-asioihin. SRK:n suviseuroihin. Olen tällä palstalla monesti lukenut että SRK:n toiminnan tarkoitus on järjestää ja organisoida seuratoimintaa. Niinpä otsikoksi sopiikin hyvin että Jumala toimii työnantajana suviseuroissa. Eikö se ollutkaan SRK.
Sitten on taas kirjoitelma seurakunnasta. Seurakuntaa verrataan viinipuuhun ja sen yksittäistä asukkia viinipuun oksaksi. Tämä on ihan tuttua kamaa. Kuivat oksat karsitaan ja luopunutta odottaa Juudaksen kohtalo yms.
Sitten taas puhutaan seurakunnasta ja kuuliaisuudesta seurakunnalle vanhan testamentian patriarkkajuttujen kautta.
Sitten pappi on kirjoittanut tekstin siitä, että 1950-luvulla rauhanyhdistyksen johtohenkilötkin kävivät kirkossa ehtoolisella, aralla mielellä tosin, koska sakramentit ovat pyhiä jakajasta riippumatta. Tässä tunnuttiin tekevän selväksi se, että rauhanyhditykseen kuulumattomat on automaattisesti epäuskoisia.
Kaiken kaikkiiaan lehdessä tunnuttiin keskityttävän pelkästää varoitteluun ja Jeesuksesta puhuminen oli aika vähäistä. Tuli mieleen että lakia luettiin lain perään ja kuuliaisuutta seurakunnalle korostettiin lähes joka sivulla.
Kaiken kaikkiaan jäi paha mieli koska armosta ja rakkaudesta puhuttiin niin vähän.
T: luterilaisen kirkon jäsen
Vastaukset 14
Vanhimmat
http://keskustelu.suomi24.fi/show.fcgi?category=1000000000000003&conference=4500000000000490&posting=22000000035199665
mielenkiintoinen
Jeesus sanoo .."ei hän ole kuolleiden Jumala vaan elävien"(Luuk.20.) Ja Paavali jatkaa: .."kaikki tehdään eläväksi kristuksessa"(1.Kor.15) Ei siis ole mitään sijaissovitusta tai ulkonaista Vapahtajaa olemassakaan, kuten Lutherin Mara luulotteli.
Samalla tavalla kuin "Aatami" on jokaisessa, on myös jokaisessa Kristus, tosin aikanaan. Ei pidä panna toivoa Kristukseen vain tämän elämän varaaan, kuten Kristuksen Apostoli Paavali kirjoittaa korinttolaisille(1.Kor.15) Jälleensyntyminen on tosiasia. "Ikuinen helvetti" on vain kuolemanjälkeisen elämän välivaihe kaikille päämäärää saavuttamattomille.
Ylösnousemuksesta osalliset eivät enää nai eivätkä kuole(toinen kuolema, tulijärvi) Raamatun mukaan. Tämä tapahtuu jokaisen kohdalla vuorollaan.
..Jeesusken sanailuun: "ei hän ole kuolleiden Jumala vaan elävien. Hänelle kaikki ovat eläviä".(Luuk.20.). Jeesus oli ensimmäinen veljistämme, joka voitti kuoleman. Hän kehotti seuramaan Häntä. Jumalalla(Isä) en tarkoita Jeesuksen tavoin mitään ihmisenkaltaista olentoa. Ihmisessä se on "Kristus" kristinuskon terminologiaa käyttääkseni. "Isä ja minä olemme yhtä", sanoo Jeesus.
tällä palstalla, koko ajan syntilistoja, kukaan ei puhu rakkaudesta Jeesukseen, Pyhästä Hengestätai armosta. Ja kaikista tuomiollisimpia kommentteja jakelevat juuri vlt.
vettä, ko. lehti ei kovin terveellistä.
Elävää vettä janoavalle suolainen makkarapötkö suuhun että pysyy hiljaa. Tämä on se tunne joka jää tilaajalle käteen.
"Suolanen
Tämä on se tunne joka jää tilaajalle käteen."
sanaa näkyy Päivämiehessä olevan:
Matt. 5:
13. Te olette maan suola: jos siis suola tulee mauttomaksi, millä sitte suolataan? ei se enään kelpaa mihinkään, vaan heitettää pois ja ihmisiltä tallattaa.
tälle palstalle on suora linkki lestadiolaisuusinfosivulta, jos tämä ei sovi?
SRK vastustaa sananvapautta, kuten pääkirjoituksessaankin meille hurskaasti kirkastaa.
Sitäkin on tällä palstalla viime aikoina vatvottu, kun tahtoovat puhujat hokea vain fraaseja ja korvasyyhyn mukaan mutkat suoriksi Raamatun kohtia, jotta tulee vln mukainen tulkinta. Eli kyllä ainakin Raamattukoulu tekis hyvää aikuisile miehillekin.Ja onhan se vähän huvittavaa, kun nuoriso ei edes ymmärrä sanoja, eikä uskalla kysyä.
SRK yrittää saada nykyään rivit suoriksi? Lakituvasta varoittaminen sisältää selvän uhkauksen siitä, että SRK harkitsee oikeustoimia joitain kriittisiä henkilöitä kohtaan tai sitten se tietää jollakulla olevan hallussaan sellaista materiaalia, jonka julkaisemisesta SRK uhkaa nostavansa kanteen.
"Jumalan valtakunta" on siis siirtynyt ajamaan asioita käräjätupaan. Jonkinlainen maallisen vallankäytön hyväksyntähän se sellainenkin on...
uhkaaminen sitä suolana oloa?
että olisi vaivattomampi haastaa oikeuteen "Jumalan valtakunnan" arvostelemisesta...