A kuoli 1988. A:lla ja B:llä oli keskinäinen testamentti (täydellinen ja rajaton omistusoikeus). Toinen perillinen (C) sai tästä testamentista tiedon, eikä moittinut testamenttia. Luonnollista olisi, että lähettäjä on toimittanut tiedot molemmille perillisille. Perillisillä (2) oli perukirjoitustilaisuudessa molemmilla edustaja valtakirjalla. Suullisesti oli perukirjoitustilaisuudessa sovittu, ettei testamentti estä perillisiä saamasta lakiosaa. Testamentin tiedoksiannon perillisille lähettänyt perukirjan laatija kuoli yllättäen ja leski B lähetti tarvittavat paperit vielä kerran toisen perillisen (D) asianajajalle käteen (sillä D väitti, ettei ollut saanut niitä). D väittää edelleen nyt 20 vuoden jälkeen, ettei hän ole saanut testamentista tietoa eikä siten testamentti olisi lainvoimainen. D:n sen aikaista asianajajaa ei ole saatu kiinni tämän asian tiedustelemiseksi, miksei hän ole toimittanut papereita eteenpäin (ja jos on, niin miksi tällainen D:n väite?)
Leski B ei koskaan lainhuudattanut kuolinpesän nimissä olevaa tilaa omiin nimiinsä, eikä myöskään asunto-osaketta. Olisiko pitänyt?
1992 myytiin jakamattoman kuolinpesän omistama asunto-osake, josta saadut varat jaettiin perillisten C ja D kesken. Myyntisopimuksen allekirjoittajina toimivat kaikki pesän osakkaat. Tämän C katsoi olevan lakiosansa (jonka maksamisesta oli keskusteltu kirjeitse ja suullisesti), samoin leski B oli tässä käsityksessä, että perilliset ovat saaneet lakiosansa ja kaikki loppu on hänen testamentin mukaan.
Perillinen D, joka väittää, ettei testamentti ole lainvoimainen on nyt hakenut pesänselvittäjän ja -jakajan. Leskellä on tällä hetkellä edunvalvoja ja hän on vakavasti dementoitunut.
Kuolinpesän osakkaat B (edunvalvonjan nimissä) ja C ovat nyt valmiit myymään kuolinpesän nimissä olevan tilan, jotta D:n raha-tilanne saataisiin kuntoon. Myös leski B on rahan tarpeessa, C ei tarvitsisi rahaa, mutta ottaa vastaan jos saa. Tilalla on tehty suullisilla sopimuksilla korjauksia, jotta myyntihinta olisi korkeampi. Kuluja on kertynyt huomattavasti. Nyt D on sitä mieltä, että olisi pitänyt olla kirjallinen valtuutus, eikä hyväksy kuluja korvattaviksi.
On selvää, että leski omistaa omissa nimissään olevat asunto-osakkeet, joista toisessa hän itse asuu, mutta kuka omistaa edelleen kuolinpesän nimissä olevan tilan? Leski testamentin mukaan vaiko kaikki kuolinpesän osakkaat (B, C ja D)
Kenen nimi tarvitaan tilan myyntiin? Kuka maksaa pesänselvittäjän ja jakajan? Onko pesää edes olemassa, jos perilliset ovat saaneet lakiosansa ja leskellä on rajaton testamentti?
Leski B ei koskaan lainhuudattanut kuolinpesän nimissä olevaa tilaa omiin nimiinsä, eikä myöskään asunto-osaketta. Olisiko pitänyt?
1992 myytiin jakamattoman kuolinpesän omistama asunto-osake, josta saadut varat jaettiin perillisten C ja D kesken. Myyntisopimuksen allekirjoittajina toimivat kaikki pesän osakkaat. Tämän C katsoi olevan lakiosansa (jonka maksamisesta oli keskusteltu kirjeitse ja suullisesti), samoin leski B oli tässä käsityksessä, että perilliset ovat saaneet lakiosansa ja kaikki loppu on hänen testamentin mukaan.
Perillinen D, joka väittää, ettei testamentti ole lainvoimainen on nyt hakenut pesänselvittäjän ja -jakajan. Leskellä on tällä hetkellä edunvalvoja ja hän on vakavasti dementoitunut.
Kuolinpesän osakkaat B (edunvalvonjan nimissä) ja C ovat nyt valmiit myymään kuolinpesän nimissä olevan tilan, jotta D:n raha-tilanne saataisiin kuntoon. Myös leski B on rahan tarpeessa, C ei tarvitsisi rahaa, mutta ottaa vastaan jos saa. Tilalla on tehty suullisilla sopimuksilla korjauksia, jotta myyntihinta olisi korkeampi. Kuluja on kertynyt huomattavasti. Nyt D on sitä mieltä, että olisi pitänyt olla kirjallinen valtuutus, eikä hyväksy kuluja korvattaviksi.
On selvää, että leski omistaa omissa nimissään olevat asunto-osakkeet, joista toisessa hän itse asuu, mutta kuka omistaa edelleen kuolinpesän nimissä olevan tilan? Leski testamentin mukaan vaiko kaikki kuolinpesän osakkaat (B, C ja D)
Kenen nimi tarvitaan tilan myyntiin? Kuka maksaa pesänselvittäjän ja jakajan? Onko pesää edes olemassa, jos perilliset ovat saaneet lakiosansa ja leskellä on rajaton testamentti?
Vastaukset 3
Vanhimmat
Perintökaaressa määritellään tarkasti kuinka testamentti tulee antaa tiedoksi.
Jos näin ei ole menetelty ei testamentti ole astunut voimaan.
Testamentin voi edelleen antaa tiedoksi ja jo maksetut "lakiosat" lasketaan perinnöksi jolloin vältytään uusilta lakiosien maksulta.
Testamentin tiedoksiannosta tulee olla saajien kuittaus kahdella todistajalla tai testamentti pitää toimittaa haastemiehen välityksellä perille.
Testamentti tulee kuitenkin toimittaa siten että milloin tahansa voidaan todistaa se tiedoksiannetun.
Tällähetkellä kuolinpesä on jakamaton ja ilmeisesti osittamaton.
Muistelen, että testamentti vanhenee 10 vuodessa.
Muistat oikein tuon 10 vuotta.
Sen, joka on saanut testamentin, on saatettava oikeutensa voimaan 10 vuoden kuluessa testaattorin kuolemasta (PK 16:1). Voimaan saattamisen tulee tapahtua PK 16 luvun 2 §:ssä säädetyllä tavalla.
Ko. säännöksen mukaan perillisen on katsottava ottaneen perinnön vastaan muun ohessa silloin, jos hän on osallistunut perunkirjoitukseen. Testamentinsaajaan sovellettuna (kuten säännöksen 3 momentin mukaan on tehtävä) tämä merkitsee sitä, että jos leski B perunkirjoituksessa on esittänyt hyväkseen tehdyn testamentin, ja se on otettu perukirjan liitteeksi, hänen tällä menettelyllään on katsottava ottaneen testamentin vastaan. Kun testamentti on näin 10 vuoden kuluessa testaattorin kuolemasta otettu vastaan, se ei enää vanhene, vaikka jako toteutuisi 30 vuoden päästä.
Tässä tapauksessa testamentti siis ei ole vanhentunut.