Siinä missä SDP:n johtoajatuksena oli joskus kaukaisina aikoina Robin Hoodin tyyppinen konsepti, jossa otetaan rikkailta ja annetaan köyhille, Maalaisliitto-Keskustan johtoajatuksena on ollut ryöstää kansalta ja antaa maanviljelijöille. Linja ei ole muuttunut senkään myötä, kun maataloudesta on tullut yhteiskunnallisten ja taloudellisten muutosten seurauksena kannattamaton elinkeino. Päinvastoin, silloinhan sitä on tuettava vielä enemmän. Kun maatalous on ensin pumpattu niin täyteen veronmaksajien rahoja erilaisten tukien muodossa, että ilman tukia ei voi tulla alalla toimeen, voidaan osoittaa, että maataloustuet ovat kansallisesti elintärkeitä. Ne ovat elintärkeitä, koska niiden avulla suomalainen veronmaksaja saa ostaa omilla rahoillaan tuotettuja kalanmakuisia kurkkuja EU:n kovimpaan hintaan. Kaikkein olennaisinta on maatalouden ylituotannon mahdollisimman suuri rahallinen tukeminen.
Siinä missä SDP:llä on SAK ja Kokoomuksella EK, valvoo Keskustan etuja ulkoparlamentaarisin keinoin Suomen mahtavin propagandaosasto MTK. MTK vain tapaa onnistua propagandassaan paremmin kuin esimerkiksi SAK. Viimeisin esimerkki on Suomen kansallisesta 141-maataloustukineuvotteluista. MTK:n viesti siitä, että kannattamattoman elinkeinon ylituotannon tukeminen veronmaksajien rahoilla on suuri ja kunniakas kansallinen projekti, upposi hyvin kansaan, kunhan sitä ensin oli testattu lampaisiin.
Keskustalla on joskus väitetty olevan myös muita tavoitteita kuin yhteisen rahan keskittäminen maatalousyrittäjille, mutta kyseessä on ilmeisesti silkka hämäys.
Siinä missä SDP:llä on SAK ja Kokoomuksella EK, valvoo Keskustan etuja ulkoparlamentaarisin keinoin Suomen mahtavin propagandaosasto MTK. MTK vain tapaa onnistua propagandassaan paremmin kuin esimerkiksi SAK. Viimeisin esimerkki on Suomen kansallisesta 141-maataloustukineuvotteluista. MTK:n viesti siitä, että kannattamattoman elinkeinon ylituotannon tukeminen veronmaksajien rahoilla on suuri ja kunniakas kansallinen projekti, upposi hyvin kansaan, kunhan sitä ensin oli testattu lampaisiin.
Keskustalla on joskus väitetty olevan myös muita tavoitteita kuin yhteisen rahan keskittäminen maatalousyrittäjille, mutta kyseessä on ilmeisesti silkka hämäys.
Vastaukset 3
Vanhimmat
* Vanhanen käyttää nukkuessaan yömyssyä
* Vanhanen kuorsaa vain harvoin
* Vanhanen ei pidä maksamakkarasta
* Vanhanen herää keskimäärin kerran yössä kesken unien
* Vanhanen käy yöpisulla vain harvoin
* Vanhasen pitkät kalsarit ovat kerran värjäytyneet pesussa
* Vanhanen on sönkkö
”Entä Paavo Väyrynen ja Ilkka Kanerva – veteraanit hallitukseen, oliko oikea valinta?”
~Rita Tainola Lipposelle
”Eihän minun tarvitse kommentoida. Ilkka Kanervan kanssa minulla oli hyvä yhteistyö eduskunnan puhemiehistössä. Hän on työtoverina erinomaisen hyvä ja vakavasti otettava ihminen ja poliitikko.”
~Paavo Lipponen Tainolalle
”Entä Väyrynen?”
~Rita Tainola
”Eihän minun tarvitse kommentoida.”
~Paavo Lipponen
Väyrynen on tietoinen tuntemuksista, joita hän eräissä suomalaisissa aiheuttaa.
Väyrynen on tietoinen tuntemuksista, joita hän eräissä suomalaisissa aiheuttaa.
Paavo ”Paavo” Väyrynen (s. 1946) on keskustalainen Lapin-edustaja, ulkomaankuppausministeri ja entinen EU:n-kuoppausparlamentaarikko.
Tämän lisäksi hän on uransa aikana ollut melkein pääministeri, melkein presidentti ja melkein kuolevainen. Toisin kuin paavi, Väyrynen on automaattisesti oikeassa myös muissa kuin työasioissa.
Väyrynen siirtyi suoraan politiikkaan vuonna 1970 yliopiston penkiltä tekemättä oikeita töitä. Jumala viisaudessaan tiesi, että Väyrysellä tulee myöhemmin olemaan todella työtä profeetallisen kohtalonsa toteuttamisessa ja ajojahtia harjoittavan median torjunnassa, eikä siten rasittanut Paavoa turhaan. Myös Kainuun mummojen jatkuvilla rukouksilla epäillään olleen osuutta asiaan.
Väyrynen omaksui melko nopeasti 70-luvun politiikassa olennaisen Kekkoseen päin vedon merkityksen. Kekkosen kuoltua Väyrynen vaihtoi tämän häpeilemättömään kotiinpäin vetoon. Oppi-isänsä jalanjälkiä seuraten Väyrynen oli tilaamassa Neuvostoliitolta noottia, jotta Ahti Karjalainen valittaisiin presidentiksi vuonna 1982. Harmillisesti Karjalainen ei päässyt edes presidenttiehdokkaaksi.
Noottilomakkeiden täyttötaidoistaan huolimatta Väyrynen tunnettaan keskustan ehdottomasti kovimpana 1970–80-luvun Neuvostoliitto-kriitikkona. Väitetään jopa, että hän eräällä Moskovan-vierailulla totesi Brežnevin virkahuoneen kokolattiamaton olevan ”kynnyksen kohdalta hieman nuhjuinen”. Tämä ei ollut lainkaan linjassa puolueen ohjelman kanssa ja olisi saattanut aiheuttaa diplomaattisen selkkauksen, mikäli mediapeli olisi jo ollut keksitty.
Paavo Väyrynen saapumassa Helsinkiin.
Paavo Väyrynen saapumassa Helsinkiin.
Väyrynen asettui vuonna 1994 itse keskustan ehdokkaaksi. Vaalien kynnyksellä hän tilasi jälleen Neuvostoliitosta nootin, mikä nousikin vaalipäivää edeltävänä lauantaina maan pääuutiseksi. Pikalippu Mäntyniemeen peruuntui, sillä vuosi oli 1994 ja nootti olisi pitänytkin tilata Venäjältä. Väyrynen tuli vaaleissa kolmanneksi median ajojahdin ja Helsinki-keskeisen sanomalehdistön ohjailun takia Kainuun mummojen rukouksista huolimatta. Kansa ei jälleen ymmärtänyt omaa parastaan: Väyrysen valinta presidentiksi olisi poistanut Suomesta työttömyyden, sillä puolet kansalaisista olisi välittömästi muuttanut maasta.
90-luvulla Väyrynen keskittyi ensin liittämään Suomea Euroopan Unioniin ja tämän jälkeen kampanjoimaan sitä vastaan, vaikka oikeasti molemmat kannat ovat vain median tuottamia kärjistyksiä.