Te jotka tiedätte vauvanne sukupuolen tai jolla on lapsia jo ennestään, niin oletteko tienneet melkein varmuudella ihan alusta asti kumpi sieltä on tulossa?
Mulla tuon esikoisen kanssa kävi niin, että olin jo rv4 ihan täysin varma, että odotan tyttöä, neuloin vaaleanpunaisia tossuja ja myssyjä ja mies naureskeli, että mitäs sitten jos se onkin poika.. Jotenkin vaan tiesin, että tyttö se on, ei ollu omassa päässä epäilystäkään ja tyttöhän se esikoinen onkin.
Nyt toisen kohdalla en vielä ole saanut varmistusta sukupuolelle, mutta taas on aika vahva tyttö olo. Tosin ei ihan niin vahva kuin esikoisen kanssa, tällä kertaa luulen, en tiedä, että saamme taas tytön :)
Niin mites muilla?
Mulla tuon esikoisen kanssa kävi niin, että olin jo rv4 ihan täysin varma, että odotan tyttöä, neuloin vaaleanpunaisia tossuja ja myssyjä ja mies naureskeli, että mitäs sitten jos se onkin poika.. Jotenkin vaan tiesin, että tyttö se on, ei ollu omassa päässä epäilystäkään ja tyttöhän se esikoinen onkin.
Nyt toisen kohdalla en vielä ole saanut varmistusta sukupuolelle, mutta taas on aika vahva tyttö olo. Tosin ei ihan niin vahva kuin esikoisen kanssa, tällä kertaa luulen, en tiedä, että saamme taas tytön :)
Niin mites muilla?
Vastaukset 22
Vanhimmat
Esikoinen poika ja oli alusta asti varma poika olo. Tästä toisesta alussa hieman emmin kumpi olisi, mutta kyllä taas poika olo jatkui vahvana ja poikahan se :)
olikin poika :-) Eli koko raskausajan odotin tyttöä (esikoinen on poika) ja olin asiasta IHAN varma, niin vahva tunne oli. Meillä oli työnimenäkin tytön nimi, mutta niin vaan toinen poika tuli. Mutta ihana poika ja hirmu rakas! Sisarni odotti poikaa, rakenneultrassa lääkärikin oli sanonut että poikaa olisi "vehkeistä" päätellen tulossa. Hankkivat sitten sitä sun tätä sinistä "pojalleen" joka olikin tyttö! Siskollakin oli koko odotusajan vahva poikafiilis. Myöhemmin kun "järkytyksestään" olivat toipuneet, siskoni oli ihmetellyt synnytyslääkärille ultralekurin puheita pojasta, niin lääkäri oli sanonut että rakenneultrassa monesti saattaa erehtyä luulemaan tyttösikiön häpyhuulia kiveksiksi, ovat kuulema jotenkin turpeat ja saattavat näyttää pikku paltsuilta :-) Niin että näin meillä nämä äidin intuitiot.... :)
Esikoista odottaessa ei tullut mieleen mitään muita kuin poikien nimiä. Olin niin varma sukupuolesta, että jos laitoksella olisi tyttöä syliin tarjottu, olisin väittänyt vauvan vaihtuneen. Poikahan sieltä tulikin. Nyt toista odottaessa ei ole tullut taas muita kuin tyttöjen nimiä mieleen ja jouduttuani lapsivesipunktioon, pyysin samalla sukupuolesta tiedon. Tyttöä nyt odotetaan.
mulla oli alusta asti tunne et poika tulee, sitten se näyttikin poikaa ultrassa ja poika tuli.. nyt on ehkä enempi tyttöolo mut saa nähä..
olin varma että on tyttö. sormustesti näytti poikaa, uudenvuoden tina näytti poikaa, mutta tuntui mahottomalta ajatukselta että olis poika, vaikka ennen raskautta aina ajattelin et saan eka pojan. nyt tuntuu, että poika tulossa. kun tätä uusinta tulokasta tehtiin, niin ajattelin että tyttö tulee taas, mutta aika vahva poika olo on´, huomaan ajattelevani usein että kun tää kloppi syntyy ym... saas nähä tällä kertaa! >D
oon alusta asti ollu sitä mieltä, että meille tulee tyttö, mutta kuitenkin paljon enempi pyörii pojan nimet mielessä kun tytön. Mistä liene johtuu? Sukupuolesta emme aio ottaa selvää, pysykööt se salassa syntymään saakka.
Niin hassulta kun tämä kuullostaakin, niin jo vuosia ennen kuin aloin odottamaan esikoistani "tiesin", että mun ensimmäinen lapsi tulee olemaan poika. Noh, sitten kun tulin raskaaksi, olin alusta lähtien satavarma, että poika se on ja ostelinkin pojan vaatteita. Missään vaiheessa en kuitenkaan saanut sinettiä luuloilleni. Sitten kun lähdin synnyttämään, mielessä vilahti, että mitäpäs jos sieltä tuleekin tyttö :).. Mutta päätös oli ja piti, poika sieltä tuli, joka on nyt 6 v.
Nyt kun vihdoin ja viimein odotan toista lasta (viikoilla 14 4) toiveessa on kovasti tyttö. Ja kun mietin alkuraskauteni äärimmäisiä tunteiden heilahteluita (mitä ei ensimmäisessä raskaudessa ollut), olen ajatellut että tyttö se on. Mutta nyt ei ole läheskään niin vahva luottamus kuin oli ensimmäisen raskauden aikana. Sukupuoli on sitten tarkoitus selvittää hieman myöhemmin, nähtäväksi jää ovatko epäilykseni tällä kertaa oikeassa.
Esikoista odottaessa oli vahva tunne pojasta ja poika oli toiveenakin. Poika tuli ja raskaus oli helppo. Nyt toisen kohdalla on hyvin vahva tyttö olo ja raskauskin on ollut enempi "raskausoireisempi", kun pojan kohdalla. rakenneultrassa jätimme kysymättä kumpi on tulossa. Jääköön jännitykseen.. Jotenkin vaan tiedän, että tyttö se on. Mukavaa odotusaikaa kaikille!
Minä olin jos vuosia sitten mieltänyt, että ensimmäinen lapsi tulee olemaan tyttö.
Sormustesti näytti tyttöä, samoin polttareissa saunan katolle heitetty vasta.
Ostelin vauvakuumeessani paljon pinkkejä bodyjä ja mekkoja...
Nyt testin tehtyäni minulla, ja kuin myös miehelläni oli vahva tunne, että tyttö sieltä tulee. En edelleenkään oikein osannut katsella poikien puolen vaatteita, vaan sama tyttömäisyys jatkui. Nimeä mietimme oikeastaan vaan tytölle, poikien nimet tuntuivat hankalilta, eikä mikään miellytä.
Lisäksi minulla on ns. klassiset tyttöraskauden oireet: hirveä pahoinvointi joka kesti 15viikkoa,mahdottomaksi leventynyt lantio, vaikka mahaa ei vielä niinkään ole, tekee mieli hedelmiä ja kaikkea raikasta ja kaikki rasvainen ruoka etoo sekä mielialanvaihtelut.
Viime viikolla käytiin ultrassa, ja tyttöhän sieltä onkin tulossa. :) Tunne oli niin vahva, että oisin varmaan tippunut lattialle hämmästyksestä jos lääkäri oisi poikaa ehdottanut.
Kaverini on melkein samoilla viikoilla raskaana, hänestä minulla on ollut vahva poikatunne alusta saakka. Hällä ei ole ollut mitään oireita mihinkään suuntaan ja kantaa vauvaansa edessä pystymasussa. Olen nauranut hälle, että sieltä tulee sulhanen meidän typykälle. Ja niin vain ultrassa hälle sanoivat, että poikaa odottaa. :)
se äidin vaisto taitaa olla kuin ollakin olemassa. Noista oireista vaan sen verran, että mulla ei tuon esikoisen kanssa ollut mitään raskausoireita, mutta tyttö se silti on.
Hauska ketju!:) Itsellä v.04 esikoista odotellessa oli alusta alkaen sellainen tunne että poika on tulossa ja koko raskaus meni ongelmitta, olin elämänikunnossa, katselin kaikkea "vaaleansinisten lasejen takaa" ja pahoinvoinnista ei ollut tietoakaan silloin. Kun masu alkoi kasvaa, se kasvoi suoraa jalkapalloksi eteenpäin. Takaa ei edes nähnyt että oditin;)
Nyt jos kaikki sujuu hyvin, meille olis tarkoitus tulla joulukuun alussa toinen.
Viikkoja siis ei ole vielä paljoa kasassa, mutta oireita senkin edestä;)
Pahoinvointia 24/7, mielialojen vaihteluita yhtenään, kaikki rasvainen ruoka esim: liha ei mee alas millään, mutta taas hedelmät ja keitot ovat suuressa suosiossani..
Lyhennettynä vaivoja jokalähtöön;)
Ja ihan henkiselläkin tasolla olen ollut sitä mieltä että tyttö sieltä ois tulossa.. Mutta antaas nähdä;)
oon ihan alusta asti. Itse kävin ennustajalla ennen raskautumista heinäkuussa. En ollut edes lopettanut pillereitä, olin paria vuotta aikaisemmin saanut "tuomion" lapsettomuuteen ja ennusteja sanoi että vuoden sisään tulet raskaaksi ja se on tyttö.
Nyt siskoni kävi samaisella ennustajalla, jolla ei siis ollut mitään tietoa meidän yhteydestä ja tämä "näki" heti että sinulla on sisko joka on raskaana ja se on tuleva tyttö. :)
Raskauden alusta asti olen odottanut tyttöä. Minulla ei ole ollut mitään "klassisia" tyttöoireita. Äitini on aikoinaan saanut neljä tyttöä ja kaikki raskauden ovat olleet todella helppoja ja samanlaisia kuin minun nyt. Ei pahoinvointia yms...
Olen ostanut vain tytön vaatteita, jopa jouluksi on mekko! :) Voi raukkaa jos sieltä poika syntyy!! :) Nyt siis rv 36 ja kohta saadaan jo sitten tietää! :)
odotellessani oli ihan alkumetreiltä poikaolo ja rakenneultrassa näkyikin selvä pojan merkki :)
oli poika ja sanoinkin että jos osottautuu tytöksi niin kätilö voi työntää takaisin sen kasvattamaan pippeliä niin varma olin että uskalsin näin roisia juttua heittää. Poikahan sieltä tuli.
Nyt olin ennen np.ultraa aika varma tytöstä mutta kun näin räpsyn totesin ettei tuo tyttö ole. Joten näillä näppylöillä odottelen poikaa jälleen. Mutta kumpi vaan saa tulla. Rakenteessa sitten arvaillaan taas uudemman kerran.
Itse toivoin aina että se ensimmäinen lapsi olisi poika, en tiedä miksi mutta se tuntui jotenkin vain luontevalta. Kun sitten tulin raskaaksi oli alusta asti sellainen tunne että tulee poika. Mies ja kaikki muut odottivat tyttöä vaikka kuinka yritin selittää että poika sieltä tulee :) Kun sitten oltiin synnyttämässä niin tiesin että poika tuli ennen kuin edes näin vauvan tai ennen kuin kukaan ehti mitään sanoa, ja poikahan se oli :)
Hassua miten jostain voi olla niin varma vaikka ei edes tiedä. Välillä kun yritin ajatella että voihan se olla että tulee tyttö, niin koko ajatus tuntui jotenkin vaan niin väärältä (vaikea selittää :)). Olisin ollut kyllä todella ihmeissäni jos minulle olisi tyttövauvaa tarjottu.
Mulla ei taida toi ihan toimia.. vahvasti ollut alusta saakka ihan poika olo ja poikien vaatteita ja tavaroita ainoastaan katsellut sekä pelkästään poikaraskauden oireita, (suolasta tekee mieli, maha ihan eteenpäin, ei pahoinvointia yms.) Mutta rakenneultrassa hoitsu väitti sataprosenttista tyttöä tulevaksi. Nyt sitten vain odotella pihalle tuloa että varmistuu kumpi on.. :)
Hassua kyllä siinä joku intuitio on. Täällä on aivan tyttö olo ;)
Mulla oli kans heti alusta tyttöolo, ja jotenkin aina ollut sellainen olo että lapseni (tod. näk. ainokaiseni) tulee olemaan tyttö. Oireita ei ollut paljoa alkuraskaudessa, jonkin verran etovaa oloa ainoastaan ja turvonneet rinnat. Kirpeää teki mieli, vihreitä omenoita ja kaikkea hapanta. Muut yrittivät minulle tulkita että poika olisi tulossa, ja oiretestin mukaan poika olisikin ollut. Kiinalaisen kalenterin mukaan tyttö. Ultrassa tytteli oikein pyllisteli ultraajalle, ja kokenut lääkäri sanoi ettei sukupuolesta ole kysymystäkään, tyttö tulossa ihan selvästi. Nyt vaan odotellaan viimeiset kuukaudet ja katsotaan pitikö paikkansa. Aika paljon meillä on unisex-kamaa, mutta on niitä tyttelijuttujakin. Työnimeksikin on vakiintunut "Tytteli". :)
Siskolle kävi näin: Oli aivan varma, että tulee tyttö. Raskauden aikana kävi pulmien vuoksi useasti ultrassa, mutta vilkkaan ja aina väärään suuntaan olleen vauvan vuoksi ei 100% varmuutta saatu. Tämä pelkästään vahvisti siskon tyttö-oloa, kun mitään selkeää ei nähty. Tyttöä silmällä pitäen laitettiin kaikki valmiiksi myös. Vauva syntyi sektiolla ja kätilö tuo tuo pöpperössä olevalle siskolle vauvaa, että "tässä on teidän poikanne!" Sisko toteaa kätilölle, että "ihan kiva, mutta missä se minun tyttöni on?" :D Eli poika tuli! Sisko sanoi suoraan, että kyllä siinä hetki meni selviyä "pettymyksestä", kun oli aivan varma siitä tytöstä ja sitä vaan odotti.
Itse olen nyt raskaana ja olen myös aina toivonut sitä omaa tyttöä, toivon kovasti hyvä, mutta muistan edellä olevan johdosta lisätä aina, että "poika se kuitenkin on" :) Ultraan, jossa asia selviää (jos selviää), on vielä muutama viikko...
Mulla on ollut kummassakin raskaudessani hyvin vahva tunne että saan pojan, ja kumpikin ovat olleet poikana.
Ultrassakin kun kysyttiin että halutaanko tietää, niin olen sanonut no kerro nyt, mutta poika se on...=)
Jos vielä kolmas saatas, niin hartaasti toivon tyttöä, mutta poika taitaa taas tulla...=D
Jotenkin sellanen fiilis että mies ei tee kun poikia...
Mutta jos saamme vielä kolmannen pojan, niin hän on ihan tervetullut =)
Esikoisen kanssa sisimmässäni tiesin, että tyttö, enkä viitsinut edes miettiä poikien nimiä. Ja tyttöhän sieltä tuli. Kuopuksen kanssa olin jonkin aikaa epävarma mutta siinäkin raskaudessa kyllä tiesin, että tyttö sieltä tulee. Edellinen keskenmennyt raskaus varmaan oli poika. Se oli erilainen raskaus...kauheaa palelua ja omituisia terveellisiä ruokahimoja. Nyt tässä odottelen omasta mielestäni taas tyttöä. Samat ruokahimot kuin aiemmin tyttöjen kanssa (pizza, vaalea leipä).
Esikoista odotellessa tiesin että se on tyttö. Oli nimi valmiina ja tyttöjen juttuja katselin. Sukupuoli selvisi vasta ihan raskauden lopulla ja tyttö sieltä tuli. Se oliskin ollu koomista jos olis poika tullu kun ei edes nimie olisi ollu mielessä :D Nyt toista odotan ja tyttöä toivon mutta olo ei ole yhtä varma. Tälläkertaa on mietitty nimi tytölle ja pojalle..