"Tuulivoiman tuotanto ei ole kovin kannattavaa, sitä on jatkuvasti tuettu. Ei tuntuisi fiksulta, että valtio toisella kädellä tukisi voimaa ja toisella perisi kovia vuokria".
Suurin osa uusista laitoksista rakennetaan kuntien ja valtion maille ja vesialueille. Valtion maa- ja vesialueita hallinnoivan Metsähallitus muistuttaa, että lain mukaan Metsähallituksen on arvostettava maansa käypään arvoon ja vuokran pitää olla käypä.
Ilmaiseksi alueita ei voi antaa. "Ei tietenkään, totta kai alueella on tietty hinta".
Suomen sähköstä tuotetaan tuulivoimalla nyt noin 0,2 prosenttia. Jo toiminnassa olevat laitokset ovat teholtaan 110 megawattia. Hallituksen mukaan tuulienergian määrä voisi vuoteen 2020 mennessä kohota lähelle 2 000:ta megawattia. Tämä merkitsisi nykytuotannon 20-kertaistamista.
Yhdelle neliökilometrille voi rakentaa 10 megawattia tuulivoimaa, eli 3 000 megawatin laitoksille pitäisi varata 300 neliökilometriä, jotakuinkin Espoon pinta-alan verran.
Asiaa kun pohditaan, niin ainakin Vuotos muutamat muut, tulee arvoonsa. Ne ei maksa veronmaksajille mitään rakennusvaiheessa, eikä tukeina myöhemminkään.
Hassua tuulisähkön kaksinkertainen hinta, ensin tukeina maksetaan valtiolle, sitten sähkönhintana suurempi maksu kuin normaalisti.
Jäänee erityispaikkojen sähköksi, josta ollaan valmiita maksamaan enemmän.
Suurin osa uusista laitoksista rakennetaan kuntien ja valtion maille ja vesialueille. Valtion maa- ja vesialueita hallinnoivan Metsähallitus muistuttaa, että lain mukaan Metsähallituksen on arvostettava maansa käypään arvoon ja vuokran pitää olla käypä.
Ilmaiseksi alueita ei voi antaa. "Ei tietenkään, totta kai alueella on tietty hinta".
Suomen sähköstä tuotetaan tuulivoimalla nyt noin 0,2 prosenttia. Jo toiminnassa olevat laitokset ovat teholtaan 110 megawattia. Hallituksen mukaan tuulienergian määrä voisi vuoteen 2020 mennessä kohota lähelle 2 000:ta megawattia. Tämä merkitsisi nykytuotannon 20-kertaistamista.
Yhdelle neliökilometrille voi rakentaa 10 megawattia tuulivoimaa, eli 3 000 megawatin laitoksille pitäisi varata 300 neliökilometriä, jotakuinkin Espoon pinta-alan verran.
Asiaa kun pohditaan, niin ainakin Vuotos muutamat muut, tulee arvoonsa. Ne ei maksa veronmaksajille mitään rakennusvaiheessa, eikä tukeina myöhemminkään.
Hassua tuulisähkön kaksinkertainen hinta, ensin tukeina maksetaan valtiolle, sitten sähkönhintana suurempi maksu kuin normaalisti.
Jäänee erityispaikkojen sähköksi, josta ollaan valmiita maksamaan enemmän.
Vastaukset 13
Vanhimmat
Kukahan sen metsähallituksen omistaa?
Aivan oikein, valtio eli me veronmaksajat.
Vuokratulo on siis täten valtion maksu valtiolle, siirto taskusta A taskuun B, nollasummapeliä. Työllistyyhän siinä samalla muutama paperinpyörittäjä välissä...
Tuulimylly tuottaa vain myrskysäillä. Muuton ne tuottavat tappiota. Voidaan laskea kuinka paljon myrskyt aiheuttavat tuhoa.
siitä, kun puut heiluvat oikein kovasti.
tuulimyllyjen siipikulmat käännetään lepuutukselle eili ne EIVÄT jauha sähköä silloin.
Uuno ei horinoissaan ymmärrä, että Vuotoksen loka-allas aiheittaisi noin miljardin euron taloudelliset vahingot ja menetykset. Veronmaksajathan niitä ei korvaisi - Kemijoki Oy:n rikollisista nyt puhumattakkaan, vaan ne jäisivät alueen ihmisten murheiksi.
Uuno totetaa kirjoituksessaan kuitekin oivallisesti, että yhdelle neliökilometrille voi rakentaa 10 megawattia tuulivoimaa, eli 3 000 megawatin laitoksille pitäisi varata 300 neliökilometriä, jotakuinkin Espoon pinta-alan verran. Vuotoksen tehohan olisi 36 megawattia ja Vuotoksen loka-altaan ala olisi 237 neliökilometriä. Eli pari prosenttia Vuotoksen pinta-alasta riittäisi niille tuulivoimaloille jotka tuottaisivat yhtä paljon energiaa kuin koko Vuotoksen loka-allas. Vastaavasti kattamalla koko Vuotoksen kokoinen alue tuulivoimaloilla tehoa saataisiin lisää 2370 megawattia eli ydinvoimalaitoksen verran.
Ei se tuulivoima maksa veronmaksajille senttiäkään kun syöttötariffit otetaan käyttöön. Sähkön kuluttajat itse joutuvat maksamaan sen kuluttamansa sähkönsä.
Tuulivoima nousee arvaamattomaan arvoon siinä vaiheessa kun kepulit eivät saa lupia rakentaa uusia vesivoimaloita (tämä tilannehan on jo tullut Suomeen pari vuotta sitten jo vastaan), uusia fossiilisten polttoaineen laitoksia tai uusia ydinvoimaloita.
Mitä mieltä Uuno on siitä, että turpeenpoltolle on tuettu ja tuetaan veronmaksajien rahoista? Pitäisikö siitä tehdä Uunon mielestä loppu?
Ei Urpoparka, etkö sä ymmärrä sen vertaa, että jokainen jänkä on tavallaan tavallista alemmalla maastolla. suellä viima käy, mutta tuulimyllysi pysyisi jäissä, einakin talvisin! Olet sinäkin yksi viisastelija! Käväiseppäs talvella vaikkapa vilaisemassa jänkämaisemia lapissa! Lopetaisit tyhmät höpinäsi.
Olen muuten sitä mieltä, että Vuotos ja Kollaja on rakennettava ja nehän rakennetaankin!
Entinen Soininvaaralainen. Nykyisin järkevä ihminen.
Ei muuta kuin puita puisteleen, jotta tuulisi. Jos tiesit, niin tuuli tulee kun puut liikkuu.
Suurin piirtein noin sitten, jos ja kun tuulen varassa liikaa sähköntuotanto.
Ainakin itse puun puistelija pysyy lämpimänä, kun syö läskiä.
Naurattaa jo nuo vihreitten energia osaamiset.
> Ei muuta kuin puita puisteleen, jotta tuulisi. Jos > tiesit, niin tuuli tulee kun puut liikkuu.
Meinaakos se Uuno ihan vakavissaan, että kun Kemijärvellä Uunon maakuoppaan sää näyttää tyyneltä, niin samanlainen sää olisi kaikkialla Skandinaviassa eikä tuulisi sen enempää Norjan rannikolla, Tanskassa, Ruotsin rannikolla tai tuntureilla eikä Suomessakaan missään?
Lieneekö tällainen tilanne edes teoriassa mahdollinen?
"Ylimääräistä" tuulivoimaahan on helppo varastoida pummupuvoimaloilla ympäristöystävällisesti. Pohjoismaisen sähköpörssin alueelta löytyy lukuisia valmiita jäätikköaltaita, missä on korkeuseroa mereen yli kilometri ja turbiinit jo alasjuoksevalle vedelle. Siihen kun lisää putket ja pumput vedelle toiseen suuntaan, siinä on laitos josta säätövoimaa lähtee kymmenien tai satojen Vuotosten loka-altaiden edestä.
Mikäli Uunoa taas huolettaa se miten sähköllä lämpiävään maakuoppaan Uunolla riittää sähkö talven maksimikulutuksen aikana kovilla pakkasilla, niin niiksi päiviksi voi rakentaa reserviin kaasuturbiinivoimaloita. Se nyt ei mitään haittaa jos 1.000 megawatin reservissä oleva kaasuturbiinivoimala käyttää polttoaineena maakaasua, sillä ei se nyt paljoa saastuta ja kasvihuoneilmiötä kiihdytä jos laitosta tarvitaan keskimäärin 3 päivää vuodessa. Toista se on Vuotoksen loka-altaassa, sillä se tuottaisi kasvihuonekaasu metaani sen verran rutkasti että kasvihuoneilmiön kannalta paljon vähemmän haitallista olisi tuottaa se energiamäärä kokokaan maakaasulla.
http://www.londonarray.com/about/
Pokka ei usko että Vuotos rakennetaan
16.05.2008
Maaherra Hannele Pokka ei usko että Vuotos rakennetaan. Ympäristöministeriön kansliapäälliköksi valittu Pokka sanoo, että olisi helpompi hakea uusia kohteita korvaavalle energiarakentamiselle.
Pokan mukaan Vuotoksen rakentamiselle on vesilain lisäksi lukuisia muita esteitä tänä päivänä.
...
Eli jankkaus vihdoinkin päättyy.
Kepeät mullat!
Terve !
Vasta tosiaan alkutaipaleellaan mm. Vuotos. Tulee esille pitkään.
Takuu varmasti tulee sitten, kun sen aika kypsä.
Tulee lähi aikoina taas tietoa EU :sta mm. että pitääkin rakentaa tulvasuojelukin jo yksin sitä vaatii.
Moro !
Kepeät juoksu askeleet ! 15 km meni taas.
Sauna sitten vartin päästä..syystä että. Oliskohan kiekko...
ps Onko sulle televisiota, kun teikäläiset ei sitä juuri katsele ?
Ja minä kävin käsillään takaperin kävellen juuri 40 km lenkin.
Vuotos-peikko on siis lopulta nitistetty ja jauhettu pahanhajuiseksi ongelmajätteeksi.
Niillä turhiksi jääneillä papereilla ja suunnitelmilla voi lämmittää sitten puolta Pohjois-Suomea, energiaa tulee tsiljoona kilowattituntia vähintäänkin.
Ja me työkykyiset ja -haluiset järki-ihmiset jatkamme tästä eteenpäin, kun pohjoista maankolkkaa ei ehditty sentään täysin lihoja myöten nylkeä optiomiljönäärien taskuihin niin pientä toivoa paremmasta tulevaisuudesta alkaa itää!
Kyllä ne Vuotoksen ja Kollajan loka-altaat on nyt jo toiseen kertaan haudattu. Oikeastaan esimerkiksi Kollajan tekoaltaan tapauksessa mitään todellista vaaraa sen rakentamisesta ei ole edes ollut viimeiseen viiteentoista vuoteen - kiitos vain naturoiden ja kaikeen maailman luonto-, lintu- ja vesipuitedirektiivien. Pelkästään kansallisten ehdottomien rakennus esteiden poistaminen olisi ollut lievästi sanottuna epätoivoista kun Iijoki on suojeltu koskiensuojelulailla, tekoaltaan rakentamisen kieltävä lain voimainen oikeudenpäätöskin on olemassa, koskiensuojelulain nojalla on maksettu yhdeksennumeroiset korvaussummat ja kaikenlisäksi alueen ihmisistä yli 80 prosenttia vastustaa hanketta.
Viime viikolla Hannele Pokka lausui keskustalaisista jäähyväissanat uusille loka-altaille.
Tällä viikolla jäähyväissanat lausui Tanja Karpela:
http://www.iltalehti.fi/uutiset/200805157624960_uu.shtml
http://www.iltalehti.fi/uutiset/200805167662434_uu.shtml
Hyvähän se on, että energiapolitiikassa päästään marginaalihankkeiden sijasta miettimään vähitellen niitä todellisia vaihtoehtoja.
Kiinteistöjen lämmitys kuluttaa Suomessa yhtä paljon energiaa kuin koko sähkönkulutus Suomessa on. Siinä voisi hyvin säästää energiaa kun kannustettaisiin ihmisiä valitsemaan sähkölämmityksen sijaan esimerkiksi maalämpö tai kaukolampö. Myös uusissa taloissa olisi hyvä kannustaa ihmisiä rakentamaan paremmat eristykset ja miksei myös vanhojen kiinteistöjen energiatehokkuutta voisi parantaa sopivilla tukijärjestelmillä.
Sähköä taas saadaan Suomeen lisää tuulivoimaloista ja bioenergiasta. Eiköhän sinne Lappiinkin saada runsaasti uutta pysyvää työtä bioenergian hyödyntämiseen liittyen kun sen käyttöä aletaan tehostamaan Suomessa. Mistään näpertelystä bioenergiassakaan ei ole kyse, sillä uusiutuvan energian osuus Suomen energiantuotannosta on noin 24 prosenttia ja puun osuus yksinään on 20 prosenttia kaikesta Suomen energiantuotannosta. Mainittakoot vielä, että koko vesivoiman osuus oli yhteensä Suomessa energiantuotannosta vain 2,7 prosenttia vuonna 2006.