Usein kuulee naisten valittavan miesten baarittelusta, meilläpäin tilanne on päinvastainen! Mies ei kestä minun baari-iltojani ja uhkailee joskus jopa erolla, jos en niitä lopeta tai "ainakin merkittävästi vähennä". Mies on todella mustasukkainen kavereistani, jopa naispuolisista, jotka kuulemma ovat minulle tärkeämpiä kuin hän (tästä saa kuulla usein).
Olen vasta 21v, mies muutaman vuoden vanhempi. Aloimme seurustelemaan täyttäessäni 18, joten mies on saanut vapaasti juosta baareissa sinkkuna, kun taas minulta tämä on jäänyt väliin. En nyt tarkoita sitä, että haluaisin käydä baareissa iskemässä miehiä, vaan yleensä sitä, että saisin mennä ilman että toinen on vahtimassa jokaista tekemistäni. Kaveriporukassamme on monesti myös miespuolisia henkilöitä, mutta mies ei pidä siitä että juttelen heidän kanssaan, varsinkaan jos he ovat sinkkuja. Työskentelen miesvaltaisella alalla, joten myös työkavereista saan kuulla kuittailuja. Mies sanoo luottavansa minuun, mutta ei juuri osoita sitä millään tavalla. Olen vannonut monta kertaa
Onko kenelläkään kokemusta
Olen vasta 21v, mies muutaman vuoden vanhempi. Aloimme seurustelemaan täyttäessäni 18, joten mies on saanut vapaasti juosta baareissa sinkkuna, kun taas minulta tämä on jäänyt väliin. En nyt tarkoita sitä, että haluaisin käydä baareissa iskemässä miehiä, vaan yleensä sitä, että saisin mennä ilman että toinen on vahtimassa jokaista tekemistäni. Kaveriporukassamme on monesti myös miespuolisia henkilöitä, mutta mies ei pidä siitä että juttelen heidän kanssaan, varsinkaan jos he ovat sinkkuja. Työskentelen miesvaltaisella alalla, joten myös työkavereista saan kuulla kuittailuja. Mies sanoo luottavansa minuun, mutta ei juuri osoita sitä millään tavalla. Olen vannonut monta kertaa
Onko kenelläkään kokemusta
Vastaukset 6
Vanhimmat
Eli olen vannonut monta kertaa että hänellä ei ole mitään syytä epäillä minua, ja hetkellisesti tämä ehkä auttaa, mutta ei kauaa. Olen käskenyt miestä monta kertaa itse menemään baariin ystaviensä kanssa, mutta menee vain silloin kuin minäkin(ja silloin vetää pään täyteen...). Itselläni ei siis ole mitään ongelmaa hänen menemisissä, mutta hänellä tosiaan on...Onko kenelläkään kokemusta samanlaisesta tilanteesta tai lähinnä tälläisen tilanteen parantumisesta?..vai pitäisikö jatkaa sinkkuna, miehen mustasukkaisuus todella ahdistaa...
Onkohan se sulle niin kovin tärkeä, kun et ymmärrä olla onnellinen siitä, että se välittää susta..?? Tiedän kyllä tunteen, mutta tuota voisit miettiä. Itse ainakin olisin onnellinen jos mulle oltaisiin tuota mieltä. Joskus sulle tulee sekin tunne ettei sieltä baareista enää mitään löydy.. ei siellä ole edes hauskaa, sinne täytyy vaan mennä ku kaveritki menee.. Semmonen tunne mulla, ikää 22.. olin sinkkuna about siihen asti ku tuli toissa kesä.. sitä ennenki olin jo vähän kyllästyny siihen touhuun ja sen jälkeen meni mielenkiinto ihan kokonaan, nyt käyn vaan vanhasta tottumuksesta tai jotain.........
viitsikö! Ei rakkautta mitata rajojen asettamisella tai yhdessä olon määrällä. kyllä pitää olla muutakin elämää ja ystäviä! Ja silti voi olla aitoa rakkautta,parempaa kuin koskaan:)
Ei parisuhteen tehtävä ole rajoittaa toista tai määrätä sääntöjä, emmehän ole toistemme äitejä ja isiä...(tietty uskollinen täytyy olla)
Kyllä normaalit ihmiset käy kavereiden kanssa kaljalla vaikka seurusteleekin. Ei elämän pidä siihen loppua ja kaverit ei saa jäädä. Itse olen ainakin parempi ihminen ystävieni takia..niitä tarvitsee!
Entinen parisuhteeni (kesti yli 3 vuotta) päättyi miehen sairaaseen mustasukkaisuuten.
Hän oli armeijassa ja se vkonloput kun hän oli kiinni, en olisi saanut käydä baareissa.
Aina vaati selitystä, kenen kanssa olin jutellut, mitä olin tehnyt, missä olin silloin kun hän tekstasi minulle enkä vastannut minuutin kuluessa .. ymym.. Mitään syytä tuolle käytökselle ei kyllä ollut. Ja sentään osoitin hänelle todella paljon välittäväni hänestä.
Kyseinen mies kärsi muutenkin psyykkisistä ongelmista joten sen selittänee osansa.
Noo.. Nykyisessä suhteessani oli luottamuspulaa.. Johtuen miehen eräästä tekosesta (ei fyysistä pettämistä kuitenkaan)
joka aiheutti sen että koin pitkään riittämättömyyttä.
Olin siitä syystä usein pahallapäällä ja koska olin känkkäränkkä, ei miehellä ymmärrettävästi tehnyt mieli mua hellyystellä ja sehän merkitsi minulle sitä että hän ei välitä ja että hän lähtee baariin katselemaan uutta tyttöystävää. (Naurattaa nyt, mutta silloin ajattelin tuollaisia)
Luottamusasiat saatiin läpikäytyä ja mies paransi tapansa asioissa joissa oli minua loukannut ja nyt suhtaudun hänen baariin menemiseen normaalisti.
Jos minua joku asia hänen baareilussaan tympii, se on se, että jos minä jään yksin kotiin eikä ole ketään kaveria eikä mitään tekemistä. Mutta se ei ole miehen ongelma/vika kuitenkaan :D
Sellainen vinkki tuli myös mieleen, että kävisitte välillä yhdessä baarissa. Mekin käymme ja se piristää ! :) Miehesikin luottaisi varmasti paremmin kun näkee sinut siinä baariympäristössä :)
Uskoisin että pohjimmillaan hänen käytöksessään on kyse ihan vain itsetunnon- ja luottamuksen puutteesta.
ole nainen sinä viisaampi kuin minä. olen samassa tilanteessa kuin sinä, paitsi että olen naimisissa ja meillä on ihana lapsi. laita rajat ja kerro, mitä haluat. minä tein niin, mutta aloin lipsua niistä pikkuhiljaa. mustasukkainen on hullunhyvä manipuloimaan tilanteen kuin tilanteen ja kohta huomaatkin että aina sinä olet syyllinen. en sano ettekö olisi onnellinen, mutta parannettavaa on!
on tosi tärkeää.!Sitä ilman ei voi elää.Se on parisuhdettakin tärkeämpi.Minä en kattois päivääkään tuollasta:! UGH.!