Olen yksityisyrittäjä ja ollut väsynyt koko kevään ajan enemmän ja vähemmän. Lisäksi koin 2 vuotta sitten erittäin hankalia tapahtumia elämässä ja ne pyörivät mielessä ja ahdistavat.
Mutta suht hyvin olen jaksanut tähän saakka. Noin kolmisen viikko olen nyt ollut aivan sairaan väsynyt. Tuntuu ettei järki leikkaa ollenkaan. On kummallisen väsynyt, turtunut ja epätoivoinen olo.
Aloin oirehtimaan ensin työpaikallani (oma yritys, asiakaspalvelutyö). Menin sinne kamalan väsyneenä ja sain jonkinlaisen paniikkikohtauksen. Hengitys nopeutui, tuli epätodellinen olo, sydän hakkasi, kamala ahdistus ja paniikki, todellisuus tuntui häipyvän, tuli tunne että pitää heti häipyä paikalta, samalla tuli tunne, että pää sekoaa.
Sen jälkeen valtava fyysinen väsymys ja aivan kuin kohtaus olisi jäänyt päälle, olen todella ahdistunut, itkuinen ja pelkään vaan seuraavaa kohtausta. aamuisin kun herään on jo turtunut ja väsynyt olo, tuntuu kuin olisi vaikea hengittää ja alan tarkkailla itseäni, hengitystä jne. sekä stressaan ja pelkään töihin menemistä, ajattelen että saan siellä taas kohtauksen.
Sitten töissä on aamut aina iltapäivään asti tosi vaikeita, kun on epätodellinen ja pelokas olo ja paniikkia lykkää sitää kun on fyysisesti niin huono, väsynyt olo. Pienestäkin suorituksesta hengästyn ja pulssi hakkaa, ja taas alan tarkkailla itseäni ja pelko hiipii päälle. Aivan kamalaa. En pysty edes kunnolla syömään mitään, kun aamusta on oksettava olo ja muutenkin ruokahalu on kadonnut lähes kokonaan että väkisten saa jotain yrittää syödä.
Jokin kamala noidankehä jäänyt päälle. Millä helvetillä saan sen pois? Olen varannut nyt maanantaille ajan yleislääkärille. Jospa kirjoittaisi vaikka beetasalpaajaa (joskus nuorempana auttoi uupumuksen tuomaan paniikkiin) että pystyisin edes olemaan työpaikalla sekoamatta. Nyt alkaa olla kohta ylivoimaista päästä koko työpaikalle, kun ajatuskin että taas siellä paniikki hiipii päälle enkä pääse sieltä pois on aivan hirveä.
Onko muilla vastaavaa tilannetta ja miten olette hommat klaaranneet?
Mutta suht hyvin olen jaksanut tähän saakka. Noin kolmisen viikko olen nyt ollut aivan sairaan väsynyt. Tuntuu ettei järki leikkaa ollenkaan. On kummallisen väsynyt, turtunut ja epätoivoinen olo.
Aloin oirehtimaan ensin työpaikallani (oma yritys, asiakaspalvelutyö). Menin sinne kamalan väsyneenä ja sain jonkinlaisen paniikkikohtauksen. Hengitys nopeutui, tuli epätodellinen olo, sydän hakkasi, kamala ahdistus ja paniikki, todellisuus tuntui häipyvän, tuli tunne että pitää heti häipyä paikalta, samalla tuli tunne, että pää sekoaa.
Sen jälkeen valtava fyysinen väsymys ja aivan kuin kohtaus olisi jäänyt päälle, olen todella ahdistunut, itkuinen ja pelkään vaan seuraavaa kohtausta. aamuisin kun herään on jo turtunut ja väsynyt olo, tuntuu kuin olisi vaikea hengittää ja alan tarkkailla itseäni, hengitystä jne. sekä stressaan ja pelkään töihin menemistä, ajattelen että saan siellä taas kohtauksen.
Sitten töissä on aamut aina iltapäivään asti tosi vaikeita, kun on epätodellinen ja pelokas olo ja paniikkia lykkää sitää kun on fyysisesti niin huono, väsynyt olo. Pienestäkin suorituksesta hengästyn ja pulssi hakkaa, ja taas alan tarkkailla itseäni ja pelko hiipii päälle. Aivan kamalaa. En pysty edes kunnolla syömään mitään, kun aamusta on oksettava olo ja muutenkin ruokahalu on kadonnut lähes kokonaan että väkisten saa jotain yrittää syödä.
Jokin kamala noidankehä jäänyt päälle. Millä helvetillä saan sen pois? Olen varannut nyt maanantaille ajan yleislääkärille. Jospa kirjoittaisi vaikka beetasalpaajaa (joskus nuorempana auttoi uupumuksen tuomaan paniikkiin) että pystyisin edes olemaan työpaikalla sekoamatta. Nyt alkaa olla kohta ylivoimaista päästä koko työpaikalle, kun ajatuskin että taas siellä paniikki hiipii päälle enkä pääse sieltä pois on aivan hirveä.
Onko muilla vastaavaa tilannetta ja miten olette hommat klaaranneet?
Vastaukset 6
Vanhimmat
pari vuosikymmentä, lääkärit kokeilivat milloin mitäkin psyykenlääkettä. Etsin itse tietoa netistä ja kokeilin erilaisia vaihtoehtoja, lääkkeitä, luontaistuotteita, terapiajoogaa jne kunnes löysin aiheuttajiksi kofeiinin ja hiivasienen liikakasvun.
Olen lopettanut kaikkien lääkkeiden käytön ja poistanut kattauksesta myös alkoholin ja ja kofeiinin, käytän muutamia luontaistuotteita ja olo on kuin joskus 30 vuotta sitten kun olin vielä oma itseni.
Kofeiini muuttaa aivojen välittäjäainetasapainoa hyvin hitaasti mutta laaja-alaisesti ja saa aikaan herkkyyden lisääntymisen niin hyvään kuin pahaankin oloon, tunteet käyvät niin vahvoiksi etteivät "pysy käsissä" ja sitten mennään paniikkiin.
Homealtistus ja kehon luontaisten hiivojen liikakasvu aiheuttavat samantapaista ongelmaa ja yhdessä kahvin kanssa jokainen päivä tuntuu siltä kuin kuolema korjaisi pois tästä maailmasta juuri tänään.
Kiitos sinulle kommentista. Jännä kyllä, tämä paha paniikkikohtaus, jonka johdosta pelko nyt jäänyt päälle niin se tuli sen jälkeen, kun olin juonut lyhyen ajan sisällä sekä kupillisen vahvaa teetä, sekä sen jälkeen melkein perään kupillisen kahvia (tee oli tavallinen aamutee ja sen jälkeen asiakastapaamisessa kahvi).
Olin jo aikaisemmin saanut kahvista huonoa oloa. Välillä olin 8 vuotta juomatta kahvia, kunnes kesällä 2007 taas aloitin sen. Join päivässä vain 1-2 kupillista, mutta en tuntenut sen sopivan minulle. Joskus tuli siitä ylikierroksilla käyvä olo, kylmä hiki jne.
Nyt olen tietenkin heivannut kaiken kahvin ja teen juonnin, noin viikon ollut kohta juomatta, mutta eipä ole olo ainakaan kohentunut, päinvastoin, helvetin huono olo, ahdistus ja pelko piilee jatkuvasti takaraivossa ja pelkään taas meneväni paniikkiin hetkellä millä hyvänsä.
Homeesta.. Olen alkanut epäilemään, että kotonani olisi kosteutta tai hometta jopa. Ei muuten, mutta kylpyhuoneen katossa lista rajassa näkyy homepilkkuja, en tiedä onko vain siinä ulkopinnassa vai onko koko paska homeessa...
kahteen pieneen kupilliseen päivässä, ei auttanut millään tavalla. Lopetettuani kahvin ja teen kokonaan, kesti lähes pari kuukautta ennen kuin paniikit olivat kadonneet lähes tyystin. Vieläkin niitä paniikkioloja tulee mutta harvemmin ja ne jäävät hyvin lieviksi, kestää ilmeisesti kauan ennen kuin kofeiinin sotkema aivokemia palautuu edes kutakuinkin ennalleen.
Home on aiheuttanut minulle aikaisemminkin mielialahäiriöitä mutta sillä kerralla altistus oli niin suuri, että fyysiset oireet tulivat niin rajuina, että jouduin lääkitykseen niiden vuoksi ja muutin aika pian pois siitä asunnosta. Asunnossa ei näkynyt hometta missään, tutkin sen aika tarkkaan mutta jälkeenpäin kuulin, että siinä oli tehty aika mittava homeremontti, home oli siis rakenteissa, joista se pääsi sisäilmaan puutteellisen ilmanvaihdon vuoksi.
Home on aika pirullinen seuralainen, sen aiheuttamia oireita puoskaroidaan usein psyykenlääkkeillä kun ei etsitä oireiden aiheuttajaa vaan mietitään pelkästään millä lääkkeillä oireisiin voitaisiin vaikuttaa.
Tänään nautin E-Epaa 2x500mg/vrk, karnosiinia 600mg, B-vitamiinia,magnesiumia, maitohappobakteereita ja yhden tuoreen valkosipulin joka päivä, näillä konsteilla pysyn kutakuinkin toimintakunnossa.
Hei!
Mielestäni tarvitset joko vertaistukea tai vaikka lyhytterapiaa aluksi. Keskustelukin helpottaa paniikkia ja ahdistusta. Samalla opit tuntemaan ja ymmärtämään itseäsi paremmin : )
Ja lainaa vaikka kirjastosta alan kirjallisuutta. Etsi mielenrauhaa lisääviä asioita elämääsi: liikunta, rentoutus, meditaatio, hengellinen kirjallisuus , rauhoittava musiikki jne.
Eiköhän täältä netistäkin voi löytyä jotain vertaistukea yrittäjälle jne.
Vähän samat vaivat, ja yrittäjä olen myös!
Mulla on nyt helpottanut, mutta pari viikkoa olin samassa tilassa, kuin sinä nyt.
Mulla auttoi se, että en millään voinut olla poissa töistä. Mutta oli ne päivät pitkiä huonon-olon, ja huimauksen kanssa....
Toki mulla helppas, että ei ollut jokapäiväisiä asiakkaita. Ja sain käpristellä rauhassa, vain yksi työkamu seurana, jolle kerroin asiasta, ettei ihmettele.
Syömään en pystynyt, ja elin banaanilla, ja jugurtilla viikkoja...
Kävin lääkärissä, ja lääkärini oli aivan upea, ja otti minun asian vakavasti, ja antoi paljon voimia, eteenpäin.
Ilman seromexia en varmaan pärjäisi, ja pahimpana aikana on varalla diapami, jos tarvii, en ole ottanut kun 2 kappaletta helmikussa jolloin tää oli pahimmillaan.
Hyvä, et sulla on lääkäri varattuna, ota vaikka mukaan tuo kirjoittamasti viestikin, siitä saa hyvin käsitystä missä mennään. Vastaanotolla voi sanat olla vähissä joskus.
Heippa taas! Kiitos kommenteista. Ajattelin tähän lisätä, että nämä aamut tosissaankin on pahimpia. Heti herättyä jo sängyssä valtaa jotenkin alakuloinen ja epävarma olo, sitten kun nousee ylös alkaa heti tarkkailemaan, että mitä luokkaa se jännitys tänään on? Sitä alkaa kuulostelemaan hengityksen rytmiä, vaikea hengittää, väsyttää, taas haukotuttaa (kamala väsymys) alkaa jo valmiiksi tulla ajtuksia miten tästä päivästä selviää? Kämmenissä kylmä hiki ja muutenkin kädet ihan jääkylmät, kaikki asiat pyörivät huolestuttavana päässä. Huomenna on se lääkäri, sitäkin jo jännitän ja mietin mitä siellä sanon? Suostuuko se kirjoittamaan mulle niitä Propraleja.. Mun on pakko saada niitä! Hyi, kun nämä aamut ovat kauheimpia.