Niin, näistä alkoholismin hoitomuodoista ei vissiin saisi täällä keskustella mutta jospa nimeltä mainitsematta kertoisitte mielipiteitä, mikä auttoi itselle ja miksi. Minua pistää vihaksi oma ongelma mutta en oikein tiedä mihin suuntaisin. Kaveri sanoi että lääkäriin vaan, mutta mitä lääkäri voi sille tehdä? Onko Suomessa avohoitona terapiaryhmiä? Mietin vähän, että menisin AA-palaveriin, kun tulen kesällä Suomeen lomalle. Ehkä olisi helpompaa puhua omalla äidinkielellä eikä hävettäisi niin pirusti.
Mikä apu paras apu?
Enzian
14710
0Äänestä
Muut lukivat myös
Odottaa vastausta
Näihin keskusteluihin ei ole vielä vastattu. Ole ensimmäinen.
Vastaukset 14
Vanhimmat
www.minnesota-hoito.fi
Kokemuksella, 15 vuoden kokeilujen jälkeen.
Hoitivat nimittäin alkoholismia.
Sitä eivät muut hoitolaitokset tehneet.
Suosittelen sydämestäni!
www.avominne.fi
aikaisemmin, kun kyselit.(KILTTI TUURIJUOPPO)
Eiköhän tämä palsta ole juuri näitä asioita varten.
En minäkään aikaisemmin ole tällä palstalla vieraillut, mutta nyt tuli itselle sellainen tilanne, jotta arvelin tuskin painivani yksin saman "ongelman kanssa". Yleensä olen asiasta päässyt yli, mutta nyt päätin ottaa härkää sarvista kiinni, ja katsoa kumpi voittaa.
Aion selvitä voittajana. Menihän tuossa nyt jotkut suunnitelmat uusiksi, mutta menköön.
Sitähän ei tiedä mitä tulevaisuudessa on edessä, kun rohkeasti uskaltaa tunnustaa itselleen, että nyt on menossa väärälle polulle.
Kyllä se on itsestä tuo touhu lähdettävä, siis omasta halusta. Vaikea sitä ketään on pakottaa jos itsellä ei ole haluja eikä tahtoa.
Avasin uuden ketjun kun ajattelin, ettei noita vanhempia kukaan enää lue ;-) Kai se on tunnustettava että ongelma on. Mutta minä en voisi sitä ikinä kertoa esim. Suomessa asuville vanhemmille, vaikka ehkä ne ovat sen jo huomanneetkin. Täällä on eri asia ja voin asiasta puhua ihan avoimesti parin läheisen ystävän kanssa (joilla myös ryyppy tahtoo silloin tällöin jäädä päälle). Miksi alkoholiongelman tunnustaminen omaisille hävettää niin kamalasti, vaikka kyllähän ne haluaisivat varmasti auttaa? Jos nyt Suomessa vaikka on joku perhetapaaminen niin en sielläkään voisi juoda yhtään mitään, ettei homma taas karkaa käisistä ja miten sitten juhannuksena sanot, ettet voi juoda? Ja miksi sitä pitää selitellä?
mutta oletan sinun kuitenkin olevan aivan aikuinen nainen.
Mitä sitä tarvii vanhemmilleen kertoa, tai kellekkään muullekkaan sukulaiselle. Suku on pahin tässäkin asiassa. Varsinkin kun olet ulkomailla ja hyvin elämässä menestynyt, niin saavat jostakin vain morkkaamisen aiheen.
Minun äitini kyllä ymmärtää juomiseni, samoin ymmärsi edesmennyt isäni. Ukon kanssa ryypättiin yhdessäkin.
Olen joskus kotiseudulla päin pyöriessäni mennyt äidin luo yöksi, kun oli viikon putki kaveriporukan kanssa takana, ja huhhailin siinä että piru kun päästin kuskin lähteen ja on paha olo. Äiti vain tuumas, että tuossa vieressä on kioski hae itselles muutama kalja hän laittaa silläaikaa iltapalaa ja sekä tekee minulle vuoteen, niin ei tarvi lähteä kuppilaan korjaileen.
Me olemme ilmeisesti liian herkkiä luonteita, jolloin syytämme itseämme liian kovasti.
Minä kun ryyppään, niin minä onneton kurja en edes sammu. Kukaan ei edes huomaa jos olen konjakkipullon tuhonnut ennen kapakkaan menoa.
Sitten minulla on toinen outo piirre minä en syö.
Kerrankin meni viikko yhdellä aamupalalla. Silti nukuin viimeisenä, ja kukuin ensimmäisenä.
Sen kyllä huomaa sitten kun lopettaa.
Yleensä menee toinen viikko parannellessa.
Sitten tissuttelemalla lopetan.
Perkeleesti vain ottaa pannuun kun miettii montako tonnia meni nyt sellaista rahaa minkä olisi voinut käyttää toisinkin.
Pakkoko se on Juhannuksena ryypätä?
Minä ainakin pidän kuivan juhannuksen, vaikkei mopo karkaisikaan käsistä, niin kun en ota niin en ota.
Minulla on pakko viettää juhannus kuitenkin veden äärellä, kun asun järven rannalla ja toinen paikka on saaressa.
Laittelen loimulohta, ja lämmitän rantasaunaa käyn tekemässä vastat ym. puuhailua.
Ei sinun tarvi selitellä niille yhtään mitään. Sanot ettei nyt maistu, kiintiö on täynnä.
Ja paskat itseänikin hieman vituttas jos muut ryyppää, eikä itse voi edes kaljaa juoda.
Minä olen vaimolleni tilanteen kertonut, ja asiaa on yhdessä puitu ja tultu tällaiseen ratkasuun.
Saa hän ottaa jos haluaa, muuta tuskinpa juo yhtä siideriä enempää. Ei yleensäkään ota paljoa, minä olen juonut hänenkin edestä.
Olen sitä mieltä, että sinä olet tekemässä nyt kärpäsestä härkästä.
Kaikkea hyvää. Kirjoittelen onnistumisestani, ja päätökseni pitämisestä jos huomaan nikkisi.
Täällä on satanut lunta eilen. Saariselälle luvattiin ensiyöksi runsasta lumisadetta.
Mutta onhan sitä satanut takavuosina Roomassakin.
Moi Enzian. Olen itse nainen, vähän yli nelikymppinen ja raitistuin hoidon kautta syksyllä, eli reilu puoli vuotta on raittiutta takana. Minuakin aluksi pelotti hirvittävästi, että mitä muut ajattelevat kun en juo. Ei siinä ihmeellistä ole, jos joku ei juo, mutta kun minä olin se joka joi aina ja kukkui viimeisten kanssa ylhäällä aamuun asti ja nappaili seuraavanakin päivänä loiventavia. Siinä mielessä joillekin on tullut yllätyksenä juomattomuuteni nykyisin. Jos nyt jotain sanon, niin kerron, että minulla on paljon parempi olla kokonaan ilman (niin TOTTA!) ja että ikä tekee tehtävänsä, ei maistu enää ja krapuloita en kestä enää ollenkaan, enkä mitenkään päin (taas totta!). Tämä on helpottanut ajan kanssa, kun on tullut itsekin vakuuttuneeksi siitä, että raitis elämä on niin paljon helpompaa ja masennuksetkin hävisivät, samoin juomahimo ajan kanssa. Kaikkein sinnikkäimmille utelijoille sanon lohdutukseksi, että en ole tehnyt mitään ei koskaan-päätöstä (valkoinen valhe...) ja sitten heitä ei ahdista enää niin paljon. Paljon juovat ovat nimittäin kaikkein uteliaimpia ja kummeksuvat eniten muiden juomattomuutta, mutta loppuillasta he usein tulevat jopa kunnioittamaan päätöstäni ja alkavat puhua, että olen minäkin joskus ajatellut lopettaa, mutten ihan nyt vielä, ehkä joskus, ja sanovat olevansa jopa kateellisia. Minulla on nyt hyvä olla itseni kanssa ja se tuntuu kaikessa ja jokapäiväisessä elämässäni. Entisessä elämässäni meni hirvittävästi voimavaroja siihen, kun joutui säätelemään oluen ja viinin ottoaan töiden ja muiden tilanteiden mukaan, eli vapaat meni kupitellessa ja töihin aina menin kuitenkin, en koskaan ollut viinan takia saikulla tms., mutta alakulo oli vallitseva olotila ja ainoastaan tietoisuus, että kohta saan taas ottaa, antoi puhtia.
Hyvää kesän odotusta sinulle ja muillekin :)
apua löytyy suomesta monesta paikasta. itse sain apua aikanaan kokonaisvaltaisesta hoidosta joka hoiti kohdallani muutakin kun päihdeongelmaa, mm. sosiaalista puolta, mieltä ja henkeä.. oli todella tärkeä vaihe elämässäni.
tässä joitain hyviä hoitopaikka vaihtoehtoja sekä linkkejä :
www.turvaverkko.fi
www.suomenaa.fi
www.mikkeliyhteiso.com
www.recoveryissexy.com
www.hazelden.org
hei enzian.
kyselet tuossa alkoholismin hoitomuodoista.
- ekaks, oletko alkoholisti ? kyllä tai ei.
- millainen on hyvä elämä alkavana kesänä, syksynä ja siitä eteen päin juuri sinun mielestäsi ?
- mieti asiaa ja kirjoita se niin pitkästi kuin tulee mieleen ja tuntuu hyvältä.
- sitten mieti mitä sinä olisit valmis tekemään, jotta tuo mielestäsi hyvä elämä tulee kohdallasi todeksi.
- entä onko asioita, joita et olisi valmis tekemään ?
- jos on niin mitä ? ja miksi ei ?
kirjoita. pohditaan sitten asiaa.
Oma apu - paras apu.
Olen kertonut ennenkin sinulle agentti, että jokainen juoppo alkoholisti tässä maailmassa (myös USA:ssa) yrittää epätoivoisesti hallita juomistaan ihan itse, ja kun se ei onnistu, niin yrittää jopa lopettaa juomisensa ihan itse.
Onnistumiset vaan ovat hyvin, hyvin harvassa.
Eräs (sinun täysin ohittama) syy tähän SAATTAA olla se, että alkoholismi onkin jotain vallan muuta kuin vain viinan kaatamista suuhun.
Alkoholismiin liittyy kaiken muun lisäksi aina voimakas oman tilan kieltäminen, jonka takia suosittamaasi "omaa apua" yritetään liian pitkään, ja todella huonoin seurauksin.
Olet itse kertonut, että runsaasti alkoholia käyttävistä ihmisistä vain noin viisi prosenttia kykenee itse lopettamaan juomisensa. Eli 95 % juo kunnes henki lähtee tai joutuvat laitoksiin.
Olisi mukava tietää, miten näiden viiden prosentin alkoholismin sitten käy, kun juominen nyt kuitenkin on vain alkoholismi-sairauden oire ja tapa lääkitä tätä tappavaa sairautta. Eli pelkkä juomisen lopettaminen ei vielä vaikuta itse sairauteen mitenkään.
Alkoholi (alkoholismi) tappaa kehittyneemmissä maissa jatkuvasti eniten työikäistä väestöä.
Suurin syy tähän on liian pitkään jatkettu "itsehoito", eli oman tilan kieltäminen, ja sitä kautta itsepetoksellinen suhtautuminen omaan sairauteen ja juomiseen.
Sinä olet edelleen markkinoimassa tätä tappavaa itsehoito-muotoa ihmisille maassa, jossa on jo olemassa paljon kehittyneempiäkin hoitomuotoja alkoholismiin. Tiedät kyllä ihan hyvin mitä laitoksia tarkoitan.
Mielestäni sinä olet röyhkeä tappaja-agentti ja kuvittelet, että sinulla on lupa tappaa.
"Onnistumiset vaan ovat hyvin, hyvin harvassa."
Tuo on monesti esitetty argumentti. Se vain ei pidä paikkaansa. 50 - 80 % kaikista lopettaneista lopettaa onim voimin.
"Olet itse kertonut, että runsaasti alkoholia käyttävistä ihmisistä vain noin viisi prosenttia kykenee itse lopettamaan juomisensa."
Viisi prosenttia per VUOSI on oikein. Esim AA ei tuo tuohon lukemaan yhtään lisää. Myös AA:ssa raitistuu n. 5% p.a. Sen tuoma lisäarvo on siis nolla.
Tappamissyytökset ovat tuulesta temmattuja ja vailla perusteita. Minä voisin sanoa, että sen tiedostamisen estäminen, että alkoholisti voi raitistua omalla päätöksellä, tappaa.
lääkkeillä. Alkoholismi-sairauteen ei kuitenkaan ole kehitetty pätevää lääkitsevää kemikaalia.
Oman kokemukseni perusteella voin kertoa, että AA-palavereissa käynti ja ohjelmaan tutustuminen auttoi hyvään alkuun. Hävetä ei tarvitse, AA-palavereissa käy niitä alkoholisteja, jotka haluavat pysyä raittiina. Palavereista voit myös ostaa AA-kirjallisuutta. Perusteoksemme on Nimettömät Alkoholistit. Ja halutessasi voit pyytää sopivalta tuntuvalta henkilöltä hänen puhelinnumeronsa. Suomessa toimii monta naisten AA-ryhmää ja niihin meno voi olla helpompaa kuin tavallisiin. Tervetuloa Suomeen!
kaikille vastauksista ja linkeistä.
vee-e: hyviä kysymyksiä laitoit pohdittavaksi. Ainakin ensimmäiseen osaan voi vastata nyt helposti. Selvin päin on hyvä elämä. Olen taas tarmoa täynnä ja hyvällä mielellä, ulkona on kaunista ja vapaata tänään. Iloitsen jo lomasta Suomessa ja saattaa kyllä jäädä alkoholi sielläkin juomatta. Tosin Suomessa ei kyllä lomallakaan ole koskaan homma karannut käsistä. Kerran pari baariin kavereiden kanssa ja seuraava päivänä on taas normaali päiväjärjestys.
Meillä alkoholiongelmaisilla vaan tuppaa tämä hyvä olo ja toisaalta viinanjuonnin tuoma huono olo jossain vaiheessa unohtumaan, meni siihen sitten kuukausia tai viikkoja! Jossain vaiheessa haluaa nauttia terassilla ne "yhdet" ja sitten lähtee ralli päälle.
sulle.
minä tyhmänä en löytäny tuota sinun helppoa vastausta kysymykseeni ?
ehkä niin olikin tarkoitettu ?
se kun on semmonen vedenjakajakysymys, entisen ja uuden mahdollisuuden välillä.
tai tarkemmin, vastaus on sitä.