Miten te isovanhempina suhtaudutte tilanteeseen, jossa esim. poikanne entisestä liitosta on lapsi ja olette silti hyvissä väleissä poikanne entisen puolison kanssa ja lapsenlapsi on usein yökylässä mummolassa. Jos tämä entinen saa uusia lapsia uudesta liitosta, otattaisitteko te vain tätä yhtä biologista lapsenlastanne luokse vain olisiko lapsenlapsenne sisarpuoli myös tervetullut?
Tiedän asian olevan tapauskohtainen, mutta kertokaapa miten te suhtautuisitte asiaan?
Tiedän asian olevan tapauskohtainen, mutta kertokaapa miten te suhtautuisitte asiaan?
Vastaukset 19
Vanhimmat
Menkööt ne muut uusien mummojensa luokse.
Sinne paremman mummon luokse...
En pidä rajaa lapsien kohtelussa muutoinkaan, olivatpa omia tai toisten tekemiä, joten meille ovat tervetulleita niin entisten kuin entisten entisten ja nykyistenkin lapset. Lasten kanssa ei rajaisia vedetä.
Sydämessä kuitenkin tärkein paikka on aina sillä omalla lapsenlapsella olipa heitä sitten miten monta tahansa. Sen vain ei tarvitse näkyä aina päällepäin.
nimim. oikea mummo kahdelle, varamummo kaikille
Jos porukasta pääsee yksi,miksei voisi ottaa muitakin.
Jokaisessa uusioperheessä ongelmat pitää ratkaista tilanteiden mukaan. Ei voi tehdä mitään sääntöä omista ja ei-omista lapsista ja lapsenlapsista.
Moni lapsi asuu viikot esim. äidin luona ja menee sitten isän luo viikonlopuksi. Sinnekään ei oteta "uusia" lapsia. Miksi sitten isän sukulaisiinkaan, joista yksi on se isoäiti.
Toisaalta, jos hyvin tullaan toimeen, niin ei ole mitään järkeä erotella sukulaisuussuhteiden mukaan kyläilyjä.
Joka perheessä omat käytäntönsä.
Pitäisi hyväksyä vaikkapa omaa lastansa kohdanneet pettämiset ja ilkeilyt kuin
mitään ei olisi tapahtunut.
Katkaisin välini x-miniään heti,kun sain
varmuuden hänen uudesta miesystävästään.
Hittoako minä siellä istua napottaisin kylässä,
ronskisti huonoksi todetun pojan äiti!
entäpä jos se onkin se äitin oma kullannuppu joka on pettänyt ja ilkeillyt?
Eron syitä on vaikea käsittää, kun kumpikin kertoo asiat omalta kantiltaan.
Äitivanhojen syytä erot eivät kuitenkaan ole, ainakaan, jos on joku kolmas pyörä kuvioissa mukana.
Lapsista kai tässä oli kysymys, ja se asia on joka uusioperheessä varmasti erilainen. Niin ovat lapsetkin.
Lapset eivät ehkä noin vain suostu johonkin varamummuun. Mielipiteensä on heilläkin.
Mutta onpahan virikkeitä lasten elämässä!
oli tilanne, että hänellä yksi lapsenlapsi ja kun tämän äiti sai lisää lapsia toisen miehen kanssa, otti hän myös kaksi muuta lasta hoitoonsa silloin tällöin.
Nämä "vieraat" lapset olivat niin kovia ystävättäreni perään, että halusivat mieluummin varamummolle, kuin omilleen.
Itku oli kova, jos eivät päässeet.
Itse mietin tota juttua ja vaikka en ole tehnyt koskaan eroa omien ja toisten lasten välillä, koska niitä toisten lapsia on tullut hoidettua ihan tarpeeksi, niin nyt tuntuisi siltä, etten haluaisi enää ruveta toisten pienille lapsen piiaksi.
Se johtunee pelkästään siitä, että oolen sen verran jo väsähtänyt toisten lasten hoitamiseen ja koen, että olen yhteiskunnalle siinä suhteessa oman osani tehnyt.
Vielä kun pitää säästää mahd. oman tyttärenkin tulevaa lasta varten voimia.
Uskon, että jos en todella tätä vieraiden lasten hoitourakkaa olisi tehnyt niin pitkään, niin ajattelisin aivan toisin.
Saattaisin siis hyvinkin tarjoutua ihan lapsenhoitoavuksi, mutta näin ollen nämä ikiomat riittävät.
En tähän kuitenkaan 100%:sesti osaa vastata, koska en ole sellaista tilannetta, enkä poikani avioeroa joutunut kokemaan.
En usko, että miniäni minulle siinä tapauksessa edes lastaan toisi, koska hänellä on omatkin vanhemmat.
Niinkuin sanottu, asiassa on niin monta puolta, että se olisi harkittava sitten, jos sellainen eteen tulisi.
Täytyy myös ottaa huomioon, ettei niiden lasten yökylässä pitäminen pelkkää huvia ole. Kyllä se aiheuttaa monenlaista työtä ja usein ylimääräistä rahanmenoakin.
Tätä samaa asiaa voisi tietenkin kysyä vastaavasti myös miniän vanhemmilta.
Vaikka tuskinpa se entisen vävyn uusi vaimo, hätätapausta ehkä lukuunottamatta, kuitenkaan olisi halukas antamaan lastaan yökylään miehensä ex-appivanhemmille.
Kun joillakin on tehnyt juukelisti mieli bilettämään uusien miesten/naisten kanssa.
Voihan lapset tipauttaa pihamaalle ja odotella heitä poppelipensaitten katveessa...
Eli ensi asiaa olisi mietittävä monelta kannalta.
-minkä ikäinen lapsi
-minkä ikäinen mummu
-onko mummu vielä palkkatyössä
-mikä mummun terveys jaksaako hoitaa omankotinsa ja ottaa vastaan uutta työtä. (lapsista jää sotkua, ruuanlaittoa, vaippa jne. kuluja jos oletetaan myös ruokkivan ja eläke on pieni)
-minkä kokoinen asunto mummolla on
Minulta katkesi nilkasta se ohuempi luu. Nilkka kipsiin ja kipsi oli 12 viikkoa. Sisareni mielestä oli oiva koiran päiväkoto koska olin kotona kokoajan. Asun kerrostalossa 3 kerros ei hissiä ;)
Eniten on kyse omasta vastuusta luistamisesta ja lasten rahtaamisesta "mummolle" hoitoon. Ilmaisen hoitopaikan mukavuuteen ja auvoisuuteen voi jopa kasvattaa.
Mummu on sitten ilkeä suvaitsematon ja laiska, kun ei ehkä hoida.
Netti kyselyllä ei asiaa saa ratkaista, joka tilanne on syineen seurauksineen ja mahdollisuuksineen tapauskohtainen.
Meitä on moneen junaa. Kysyjä jäi varmaan jo asemalle, hakien täältä vahvistusta ja tukea mummon käskyttämiseen.
Tuttavani suvussa tapahtui, että narsistinen mies piti toista vaimoa ja asuntoa vuosikaudet, ja lopuksi "toinen nainen" sai tarpeekseen ja soitti vaimo I:lle ja kertoi asian, vaati eroa ja kertoi odottavansa perheenlisäystä.
Vaimo I ei ollut arvannut mitään, mutta nöyrästi hän suostui eroon ja halusi pitää välit miehen kanssa kunnossa vastaisuudessakin. Itsellään hänellä oli jo aikuistuvat lapset.
Loppujen lopuksi kävi niin, että hänestä tuli mummi miehen uusille lapsille. Sinne ne kiikutettiin hoitoon, kun uusi pari meni omiin rientoihinsa. Vaimo I oli suorastaan kiitollinen lapsista, ja hoiti heitä antaumuksella.
Käsittämätön tilanne kaikille muille, omille lapsillekin. Mutta on olemassa varmaan aina niitä ihmisiä, joita voi manipuloida mihin tahansa.
jos se vaimo 1 ihan oikeesti nautti niistä lapsista.
Jospa hän vain pitää lapsista, mutta ei enää olisi omia jaksanut tehdä, tai saanut.
Kyllä toistenkin tekemistä lapsista voi nauttia, jos muuten elämän tilanne sen sallii.
Ainakin minun lapsillani pienenä oli eräs itse lapseton avovaimo-en tiedä omasta tahdostaanko vai miksi,mutta hän toi tyttärelleni ihania röyhelömekkoja sun muita hepeneitä.
Varmaankin äitivietti pisti sen tekemään.-Minua
oikein kouraisi nähdä ne tuneet.
Onko joku sitä mieltä todellakin, että uusi perhe sai käyttää hyväntahtoista, hylättyä aviovaimoa lapsiensa hoitamiseen? Mies, joka oli hänet toisen takia jättänyt, ja pitänyt jo avioliiton aikana puilla paljailla, koska ylläpiti kahta kotia, kehtasi hyödyntää vaimoa vielä uuden liiton lapsien hoitajana!
Erikoisia ajatuksia. Ikäihmiset eivät enää ehkä muista, miten raskasta oli joutua hylätyksi, nöyryytetyksi, todeta joutuneensa petetyksi ja huomata eläneensä valehtelevan miehen manipuloimana.
Vaimo I oli helppo tapaus, sillä hän uskoi ja rakasti miestä, samoin sitten uutta perhettäkin, ja lapset olivat hänelle läheisiä, ei siitä ole kysymys. Minusta hän vain oli niin hyväksikäytetty, kuin ikinä olla voi.
kuka ketäkin hyväksi käytti.
En ymmärrä mitään syytä miksi vaimo 1 olisi voitu painostaa hoitamaan miehen uusia lapsia, vasten tahtoisesti.
Kuka tietää, vaikka hän olisi ollut tosi onnellinen saadessaan mahdollisuuden vielä hoitaa pieniä.
Toivon ainakin, että hän tyydytti omaa tarvettaan olla vielä äiti pinille ja sai siitä itselleen paljon ja varmasti lapset myös häneltä aitoa välittämistä.
näin meidät on siis asetettu.
Jos olet mieleni mukainen olet suvaitsevainen, jos olet eri mieltä olet suvaitsematon.
Miniä unelma "Kiltti anoppi-mummu"
Kiltti on toisen mielen mukainen.
Suvaitsevainen kiltti mummu hyvä lastenhoitaja ja lapsi parkki, kilttinä ihmisenä ymmärtää kuinka muilla ON elämä.
jos tässäkin olisi se kultainen keskitie.Mummo ottaa lapsenlapsensa ja ehkä muitakin lapsia,jos se hänelle sopii.Pitäisi olla kunnioitus molemmin puolin ja sellainen keskusteluyhteys,että kieltäytyminenkin ymmärretään.Silloin on jokaisella hyvä mieli.Meillä on perhepiirissä aika rentoa omien,muiden lasten hoidossa.Olen ottanut joskus hoitoon ex-miehen vaimon lapset,kun on ollut hätätilanne(muuta lapsenvahtia ei saanut),oma lapsi on välillä avomiehen exällä,kun ovat avomiehen lapsen kanssa hyviä ystäviä.Ihmisiä on niin monenlaisia,mikä sopii toiselle,ei välttämättä sovi toisen ajatusmaailmaan.