Lueskelin tuossa alempana ketjua, jossa itse ei- toivottuna narkkariäidille syntynyt kirjoittaja kertoo riipaisevasta elämästään hyväksikäytettynä, alistettuna, huonostikohdeltuna, useita itsemurhia aikuisiällä yrittäneenä, masentuneena, psykiatriesen osaston asukkaana ja paljon muuta. Kertoo myös tehneensä abortin perustellen ettei voinut ajatella omaan henkisesti rikkinäiseen elämään vauvaa, eikä hänellä ollut vahvuutta ja resursseja huolehtia lapsesta huonossa henkisessä tilassaan. Adoptio ei tullut kysymykseen koska hän itse oli ollut sijaisperhessä väärinkäytetty ja tästäkin siis karmaisevat kokemukset.
Sitten alempana on vastaus abortin vstustajalta;
" Et edes yrittänyt huolehtia lapsestasi. Se olisi nostanut elämäsi tasoa ja hyvinvointiasi. Olisit lopultakin saanut elämäsi raiteilleen. Nyt saarnaat täällä aboritta... "
Oikeasti ihmettelen aivan suunnattomasti vastaajan ajatuksen kulkua. Kysynkin, että millainen ihminen luettuaan ap. kertomuksen vastaa näin kylmästi ja mustavalkoisesti ja syyllistäen ihmiselle, joka on elämässään jäänyt vaille kaikkea sitä mitä jokaiselle lapselle, ihmiselle, tulee turvata ja antaa.
Osoittaa aivan täydellistä kylmyyttä ja empatiakyvyn puutetta mennä syyllistämään ihmistä, joka on aivan mahdottomien tapahtumien ja elämänolojen seuruksena päätynyt aborttiin. Tässä oikein korotetaan ja alleviivataan sitä kuinka lyötyä saa abortinvastustajien toimesta lyödä lisää!!
Abortinvastustajan älyllisestä alamittaisuudesta kertoo sekin että hän väittää että lapsen synnyttäminen "
olisi nostanut elämäsi tasoa ja hyvinvointiasi. Olisit lopultakin saanut elämäsi raiteilleen".
Näin hän sanoo ihmiselle joka on juuri kertonut ettei ole viimeisen vuoden aikana vielä yrittänyt itsemurhaa, ja joka on 18 asti vuotiaasta psyksiatrian asiakkaana jatkuvassa terapiassa. Siis ihmielle jota ei ole koskaan tavannut josta ei tiedä mitään vastustava saarnamies lupaa kuitenkin elämän korjaantumisen suitasit kuntoon kun synnyttää ei-toivotun lapsen!?
Millainen maailmankuva ja ihmisekuva oikeasti on abortinvastustajalla joka tällasia päättömyyksiä laukoo ja tuottaa infantiilista ajatusoksennusta?
Onko tunnetasolla jotain vajavuutta, empatiakyvyn puutetta, narsismia, vai onko kyseessä puhtaasti ajattelemattomuus, esim nuoresta iästä ja elämän kokemattomuudesta johtuen.?
En kirjoita riidanhaluisena vaan toivon asiallisia vastauksia.
Sitten alempana on vastaus abortin vstustajalta;
" Et edes yrittänyt huolehtia lapsestasi. Se olisi nostanut elämäsi tasoa ja hyvinvointiasi. Olisit lopultakin saanut elämäsi raiteilleen. Nyt saarnaat täällä aboritta... "
Oikeasti ihmettelen aivan suunnattomasti vastaajan ajatuksen kulkua. Kysynkin, että millainen ihminen luettuaan ap. kertomuksen vastaa näin kylmästi ja mustavalkoisesti ja syyllistäen ihmiselle, joka on elämässään jäänyt vaille kaikkea sitä mitä jokaiselle lapselle, ihmiselle, tulee turvata ja antaa.
Osoittaa aivan täydellistä kylmyyttä ja empatiakyvyn puutetta mennä syyllistämään ihmistä, joka on aivan mahdottomien tapahtumien ja elämänolojen seuruksena päätynyt aborttiin. Tässä oikein korotetaan ja alleviivataan sitä kuinka lyötyä saa abortinvastustajien toimesta lyödä lisää!!
Abortinvastustajan älyllisestä alamittaisuudesta kertoo sekin että hän väittää että lapsen synnyttäminen "
olisi nostanut elämäsi tasoa ja hyvinvointiasi. Olisit lopultakin saanut elämäsi raiteilleen".
Näin hän sanoo ihmiselle joka on juuri kertonut ettei ole viimeisen vuoden aikana vielä yrittänyt itsemurhaa, ja joka on 18 asti vuotiaasta psyksiatrian asiakkaana jatkuvassa terapiassa. Siis ihmielle jota ei ole koskaan tavannut josta ei tiedä mitään vastustava saarnamies lupaa kuitenkin elämän korjaantumisen suitasit kuntoon kun synnyttää ei-toivotun lapsen!?
Millainen maailmankuva ja ihmisekuva oikeasti on abortinvastustajalla joka tällasia päättömyyksiä laukoo ja tuottaa infantiilista ajatusoksennusta?
Onko tunnetasolla jotain vajavuutta, empatiakyvyn puutetta, narsismia, vai onko kyseessä puhtaasti ajattelemattomuus, esim nuoresta iästä ja elämän kokemattomuudesta johtuen.?
En kirjoita riidanhaluisena vaan toivon asiallisia vastauksia.
Vastaukset 20
Vanhimmat
Vaikea tietää, mutta epäilen hyvin vahvasti, että hän on ihminen, jolle lapset ovat kaikki kaikessa. Hänen omaa elämän laatuaan lapset ovat nostaneet ja sitä empatia kykyä puuttuu sen verran, että ei voi edes kuvitella, että kaikki eivät ajattele aivan kuten hän. Vaan hän on nostanut lapset yleisesti elämän laatua parantavaksi tekijäksi kaikkien kohdalla.
eivät todellakaan ole kaikki kaikessa, mutta ne omat pakkaavat olemaan.. ainakin normaaleille naisille.. :)
yleensä normaaleille ihmisille joilla lapsia on ne ole kaikki kaikessa?! Ainakin pitäis olla..
Niin. Ihmettelenkin suuresti miten vastustajalle on kaikkien lapset, tai siis alkiot, niin tärkeitä. Ymmärrän että jokainen keskittyy omansa ja pitää siitä huolen, mutta tässä abortinvastustajat tuppaavat ottamaan koko rykmentin murheet. Näinöhän sitä riittää enää energiaa omiin asioihin ollenkaan?
Aborttiahan ei ole pakko koskaan tehdä! Siis vastustajat voivat olla aivan huoleti, heiltä ei sitä kukaan koskaan tule vaatimaan. Kaikki luotamme siihen että ihminen sanoo haluavansa synnyttää lapsen ja selviää siitä.
Samaa logiikkaa käyttäsi mielellään siihen, että kukaan ei koskaan tulisi määräämään pakkosynnytystä kenellekään. Luottaisimme myös siihen kun joku sanoo ettei lasta missään nimessä halua/voi/ aio synnyttää, että hän ei sitten todellakaan koe selviävänsä siitä.
Suomen laki sallii abortin tietyille raskausviikoille, joten siinäkin mielessä asiasta riitely ja soimaaminen on turhaa, se on siis täysin laillista.
Jos abortteja vastustaa, voisiko sitä vastustaa jotenkin enemmän teoilla ja toiminnalla? Nyt ainoa vastustus johon törmaa on tämä palsta, jossa on täysi sota välillä päällä. Täällä ei kuitenkaan mitään asiassa todellisuudessa edistetä tai auteta. Tuntuu ennemin monen osalta aggression purku paikalta.
Miksi ette järjestä enemmän mielenosoituksen tyylisiä ilmaisuja kaupungeissa. Tai abortti-informaatiopäiviä luento/kysely tyylisesesti. Minä ainakaan en missään koskaan ole nähnyt mitään aktiivista toimintaa asian eteen, vain tämän riitelyfoorumin.
Juuri siinä se empatiakyky puuttuu, että ei uskota, että sen vain pitäisi olla. Normaali on vain tilastollinen keskiarvo ja lapset ovat normaaleille ihmisille tärkeitä. Keskiarvoiset ihmiset eivät kuitenkaan poista sitä, että maailmassa on myös tilastoista poikkeavia ihmisiä.
ollut vaikea lapsuus, voi silti itse yrittää tehdä omasta elämästään paremman ja yrittää antaa omille lapsilleen hyvän elämän. Jos säälii itseään ja jää koko iäkseen uhrin asemaan, ei koskaan pääse eroon kamalasta lapsuudestaan.
Sinulla itselläsi taitaa olla tunnetasolla vajavuutta ja empatiakyvyttömyyttä, kun noin haukut toista kirjoittajaa. Toisten kirjoittajien solvaaminen on keskustelussa kiellettyä. Eivätkä keskustelijat ole täällä keskustelun aiheena, vaan abortti -ja sen välttäminen.
Tuo vastaajahan yritti tarjota rakentavaa vaihtoehtoa, kuoleman sijaan elämää. Sinusta se on väärin, mutta monista muista ei. Monille naisille lapsen syntyminen merkitsee käännettä parempaan. Olen nähnyt alkoholistien ja narkomaanien raitistuvan, laiskurien muuttuvan ahkeriksi perheenäideiksi ja kouluttamattomien hankkivan itselleen ammattikoulutuksen. Tämän elämänmuutoksen on aiheuttanut lapsen/lasten syntymä ja se, että heidän äitiyttään on tuettu.
Minusta meidän kaikkien pitää tukea vaikeissa oloissa eläviä äitejä eikä tarjota heille ainoana vaihtoehtona aborttia. Säälittely ei ketään auta, eikä vie eteenpäin. Itsesäälin hylkääminen sen sijaan on kaiken paranemisen alku.
Yhtenä esimerkkinä (ei todellakaan ainoa- villin ja menevän nuoruuteni ansiosta on tullut nähtyä ja tutustuttua monenlaisiin/-seen...) löytyy tuttavapiiristäni nainen, jonka lapsuus, nuoruus ja pätkä aikuisuuttakin oli yhtä helvettiä alkoholistivanhempien ja menneisyydessä tapahtuneen hyväksikäytön vuoksi. Nainen itsenäistyi omaan elämään, mutta jäi junnaamaan paikoilleen, jauhaen lapsuuttaan ja surkeaa kohtaloaan, pitäen niitä syynä sille, 'ettei voi elää hyvää elämää'. Hän kärsi vaikeista mielenterveysongelmista ja elämä oli yhtä ongelmavyyhtiä. Itsemurhayrityksiä oli useampia.
Kun tämä nainen sitten tuli ei-suunnitellusti raskaaksi, hänestä tuntui, että ainoa vaihtoehto on abortti. Sattuipa kuitenkin niin onnellisesti, että eräs vanhempi ja elämää todella pohjia myöten nähnyt nainen, piti tälle em. naiselle kunnon puhuttelun itsesäälistä ja menneen elämän jauhamisesta ja sen varjolla aidan alitse menemisestä. Tämä nainen kertoi myöhemmin, että se oli potku hänen persuuksilleen- nimenomaan onnenpotku. Pitkällisen pohdinnan ja itsensä kanssaan käymänsä painin jälkeen hän päätti pitää lapsensa ja alkoi rakentaa omaa elämää. Tänä päivänä tuo entinen mielenterveyspotilas ja itsesäälinen surkuttelija on neljän suloisen lapsen äiti, ja toimii muiden luusereiksi jäämässä olevien eteenpäinpotkijana. Itse hän sanoo, että ilman myöhemmin onnelliseksi muuttunutta vahinkoaan, häntä tuskin enää olisi, tai hän olisi jossakin lukkojen takana.
Sanoit juuri sen mitä perään kuulutan; jokainen on vastuussa omasta elämästään!!
Siihen vastuuseen kuuluu sekin että päättää olla synnyttämättä lapsen. Se on nimenomaan sitä vastuunottoa, jos omat olosuhteet ovat heikot.
Se että jollain asiat kohenevat synnyttämisen jälkeen, ei tarkoita että kaikille käy automaattisesti niin. Kyllä kovan elämän kokenut nainen tietää mihin hänen rahkeensa riitävä. Mielsetäni tässä ei ole säälistä itsesäälistä kysymys vaan yksinkaertaiseta realismista ja itsetuntemuksesta.
Käsitän että toisille abortti on kauistus, mutta eihän heidän tarvitse sitä koskaan tehdäkkään!!
Ja muiden abortit eivät taas kuulu heille.
täällä vain seli-selitellä omaa tekoasi ja hakea sille epätoivosesti hyväksyntää niinkun niin moni muukin.. säälittävää porukkaa.
Aborteissa surmataan pieniä ihmisiä ja kyllä se kuuluu koko yhteiskunnalle millaisiin moraalittomuuksiin yhteisiä varoja hassataan! Olkoonkin kuinka laillista, niin kaunista, oikeutettua ja ylevää tuosta teosta ei saa mitenkään päin kiertelemälläkään.
Kenenkään 'oma ja henkilökohtainen' asia ei voi olla sellanen joka koskee toistakin ja jonka seurauksena on jopa toisen kuolema!
Lisäksi se on epäoikeudenmukasta ja siinä rikotaan tärkeintä ihmisoikeutta jollain toisen toissijasella mielivallalla. Tälläistä tulee itsestäänselvästi vastustaa.
kenenkään elämää parantaa. Lapsen saaminen on aina suuri lahja ja tilaisuus parempaan elämään. Jos tätä lahjaa halveksii ja heittää sen pois, ei voi koskaan olla todella onnellinen myöhemmässä elämässäänkään.
Minusta vastuullinen ihminen karttaa seksisuhteita, jos ei voi juuri sillä hetkellä saada lasta. Lapsen abortoiminen taas ei todista vastuullisuutta, vaan mitä suurinta raukkamaisuutta ja vastuuttomuutta. Abortissa nainen rikkoo hyvin pahasti omaa naisellisuuttaan vastaan. Sellainen jättää aina jälkensä ihmiseen.
Muiden abortit kuuluvat kaikille meille muille niin kauan kuin abortteja tehdään verovaroin yleisissä sairaaloissa. Jos abortit siirrettäisiin yksityissairaaloihin ja ne, joille abortit tehtäisiin, maksaisivat itse kaikki abortin kustannukset, niin silloin voisi tietysti ajatella, että abortti on yksityisasia, joka ei kuulu muille.
Ymmärrän tuon kyseisen abortinvastustajan vastauksen, koska on aivan totta, että abortti ei välttämättä suinkaan ole se oikea/parempi vaihtoehto. Itsellänikin on tuttavapiirissä esimerkkejä ihmisistä, joilla elämä on mennyt vuosikausia alamäkeä; on ollut mielenterveysongelmaa, alkoholiongelmaa, jopa hyväksikäyttöä yms. mutta kun he ovat sitten ei-suunnitellusti raskaaksi tultuaan, yhä yhtä onnettomassa elämäntilanteessa, vastoin kaikkia ennakko-odotuksia (olisi siis voinut ajatella, että ei lasta tuollaiseen elämään...), pitäneetkin lapsensa, on elämä kääntynytkin nousuun- pysyvästi (hyvin mennyt jo vuosia)!
Abortti aiheuttaa muutenkin ongelmaisille hyvin usein lisää mielenterveysongelmia ja moninkertaistaa itsemurhariskin! Ei-suunnitellun lapsen pitäminen taas saattaa parantaa elämänlaatua, ja laittaa asiat täysin uusille urille! Abortista harvemmin seuraa sen parempaa, kuin ennenkään... En silti sano, etteikö toisinkin voisi käydä, mutta ei abortti ole kyseisenkaltaisessakaan tilanteessa välttämättä se parempi vaihtoehto! Se parempi VOI olla lapsen pitäminenkin, mutta koska emme tiedä etukäteen, miten päin asiat kunkin kohdalla tulevat menemään, soisin abortin tuollaisille moniongelmaisille, vaikka sen syntymättömän lapsen kannalta se on yhtä surullista, kuin kevyemminkin perustein tehdyssä abortissa... Asiat on vain laitettava vaakakuppeihin ja joskus- hyvin painavien perusteiden alla- vaaka kallistuu abortin puolelle.
Turhia, omaan mukavuuteen ja yhä suurempaan omaan hyvään tähtääviä abortteja en hyväksy. Minusta toisen ihmisen- oman lapsen- elämän riistäminen tuollaisista syistä on mieletöntä itsekkyyttä ja todella törkeän itsekäs teko!
kuinka hienosti ja paremmin tämän elämä ois menny jos olisi antanut lapsen elää? Kenties itsemurhien yrityksetkin ois jääny väliin kun on joku kenen vuoksi on motiivia sinnitellä!
Itseläkin meni turhan lujaa nuorempana ja kaikki oli menossa tiukasti alamäkeen viinan ja huumehuurujenkin sävyttämänä, kunnes tulin raskaaksi ja päätin valita sittenkin elämän! Oli tavallaan "pakko" ryhdistäytyä ja jättää kaikki se epäterve taakse kun siihem oli oikea ja riittävä syykin! Sitten vielä opiskelin kaksikin koulutusta, kun aiemmin koulut ei ollu kiinnostanu.
Varmaan jos vielä aborttiinkin olisin sillon menny niin ois nyt pari metriä multaa päällä!!
tästä tapauksesta on nyt aikaa jo pitkälti yli kymmenen vuotta.. tapahtui lähipiirissäni ja siksi koskettaa yhä...
huumekoukussa oleva narkomaani äiti tuli raskaaksi -ja päätti pitää lapsensa. päätti ryhdistäytyä ja ottaa otteen elämästään. kaikki meni hyvin, oma katto pään päälle ja lapsen kanssa asiat hyvin. lapsi meni päivä hoitoon 1,5v ikäisenä ja äiti töihin.
jonain tavallisena arki päivänä suihkun jälkeen äiti huomasi lapsensa takapuolen punoittavan, ja päätti ripotella siihen talkkia. talkki oli se mitä hän ei kestänytkään. siitä paikasta lapsi jäi yksin kotiin ja äiti hakemaan huumeita. sosiaali viranomaiset löysivät lapsen seuraavana päivänä, kun naapurit soittivat lapsen jatkuvasta itkusta. äiti ei koskaan enää ehtinyt nähdä lastaan, vaan otti yliannostuksen ja menehtyi. lapsi sai uuden kodin, mutta myöhemmin tutustui alkoholiin, ja on päätyi lastenkotiin. toivon nyt, että lapsi osaa joskus otteen otteen elämästään eikä jatka äitinsä tietä.
tarkoitukseni siis oli sanoa, että vaikka alussa kaikki menisi hyvin, niin joki yllättävä este voi sattua eteen ja siitä kaikki suistuukin alamäkeen.
itse hyväksyn abortin jos naisen terveys, tai lapsen terveys on vaarassa. jos kyse on raiskauksesta alkunsa saaneesta lapsesta tai jos naisen elämän tilanne on liian vaikea.
Kyllä lapsentulo muutti elämäni parempaan suuntaan. Sinne jäi turhanpäiväiset haihatukset ja masennus. :)
kenenkään katuvan lapsen synnyttämistä, aborttia kylläkin...
synnyttämistä.
Yhden raskauden olen keskeyttänyt ja sitä en kadu. Se ratkaisu vain on ja oli parempi minulle. Synnyttäminen ei. Harmi ettei asiaa voi jälkeenpäin enää muuttaa ja aikaa taaksepäin kääntää. Mutta valinnat on valintoja, tulin tehneeksi väärän ja sillä sipuli. Ensi kerralla viisaammin.
Ajattelit sitten tulla vielä kolmannenkin kerran tahtomattasi raskaaksi.. Joo, ensi kerralla tosiaan viisaammin... :D
ei ole olemassa muunlaisia äitejä, kuin onnellisia ja lapsiaan rakastavia ja palvovia.
Miksiköhän Suomessakin saa lähes joka viikko lukea uutisista, miten äidit tappavat pieniä vauvojaan ja kouluikäisiä tai sen alle olevia lapsia.
Se on sitä onnen huumaa..
(Ja vastaukseksi: En ole tullut kertaakaan tahtomattani raskaaksi. Olen vain muuttanut mieleni.)
provoilu paranee!! :D
Ja ne (onneksi ääriharvinaiset) vauvanmurhatapaukset onkin ihan terveitä, eikös?
"(Ja vastaukseksi: En ole tullut kertaakaan tahtomattani raskaaksi. Olen vain muuttanut mieleni.)"
Siinä meni loppukin uskottavuus!!! :D:D:D Eihän kukaan voi oikeesti olla tollanen idiootti....???
silti vastustan abottia. Jeesus Kristus voi auttaa!