Pahuus (2003)

Nuoruuden angstista ja epävarmuudesta, sekä aikakautta leimaavasta "ihansika" epäoikeudenmukaisuudesta energiansa ammentava nuorisodraama kosiskelee yleisöä niin läpinäkyvällä ja naivilla tavalla, että allekirjoittaneen oli paikoitellen vaikea pitää pokkaa elokuvan aikana.

Erik, tuo teinityttöjen uusi päiväunien kohde, taistelee epistä maailmaa vastaan kuin Rocky tai lannistamaton Luke konsanaan.

Nuorukaista potkitaan joka käänteessä päähän ja yleisö toivoo hartaasti Erikin kostavan kaiken kärsimänsä vääryyden, jokaisen päähän potkitun ja väärin ymmärretyn nuoren puolesta.
Ja ah, lopussa Erik, joka sanojensa mukaan osaa tapella pelottavan hyvin, iskee kanveesiin niin kiusaajat (kolme yhdellä kertaa - kyllä se on kova kaveri!), kuin pahan isäpuolensakin.
Isäpuolen kuritusta edeltää niin korni ja naurettava esipuhe, että olin pudota sohvalta.:D

Eikä romantiikan nälkäisen teiniyleisön tarvitse pettyä siltäkään osin, että kyllä romantiikkaakin on tarjolla Erikin rakastuttua suomalaiseen siivoojatyttöön, mutta ihan sikaepisaikuiset taas tekevät parhaansa nuorten elämän pilaamiseksi.
Joten Erikin on taas turvauduttava käsiinsä.:DD

No, puolustukseks(en)i täytyy vielä muistuttaa, ettei allekirjoittanut kuulu kolmikymppisenä tämän elokuvan kohdeyleisöön.
Ja ah, kyllä se Andreas Wilson on sitten komea nahkarotsissaan.

elokuva
*½

Kornius
****

Naivius
****½

Laskelmoivuus
***½

Oikeudenmukaisuus
*****