Ajettalin vähän kertoa omakohtaisesta tuntemuksista rauhanyhdistyksen sosiaalisesta toiminnasta. Eli siitä ristiriidasta mitä saarnamiehet puheissaan puhuu ja siitä mitä iltakylissä ja ym. puheen jälkeisissä pihaporinoissa ym... veljien ja sisarten välisissä kanssakäymisissä olen huomannut. Aihe on arka ja usein ongelmaa ei tunnusteta. Helsingissä sinkut pääasiassa etsivät itselleen puolisoa, ja etenkin hyvännäköistä puolisoa vaikka raamattu nimenomaan opettaa että jumala antaa ihastumisen/rakastumisen tunteen. Eikä raamatussa puhuta sanallakaan ulkonäöstä. Voiko todellakin olla niin että rumat jää ulkopuolelle?? Itse olen huomannut että kun minulla on leveyttä hartioissa eikä ulkonäössä ole muutenkaan valittamista niin naiset on aina "kimpussa" ihan rasitteeksi asti, vaikka olen juuri lopettanut pitkän seurustelusuhteen niin silti ei ymmärretä antaa toipumisaikaa. Välillä pistää niin vihaksi tuo kaksinaamaisuus että suorastaan vit...taa. Tämän takia olen jättännyt kuuden seurat usein väliin ja kuunnellut netistä. Silti hyvät, sosiaaliset ja muutenki ihmisinä huipputyypit mutta RUMAT joutuvat olemaan yksinään yrkällä. Puheissaan toki jokainen uskovainen kieltää tämän tosiasinan ja puhuu kauniita korulauseita tyyliin - Jumala ei ole nähnyt hyväksi osoittaa puolisoa. ym muuta vastaavaa mielistelyä. Sosiaalinen paine on niin kova että sen takia (oma arvio) tuhannet uskovaiset ovat kieltäneet uskonsa/luulonsa. itsekään en aina tiedä kumpi. Eli lähinnä uskotellaan sisarta tai veljeä ja ns. valetaan uskoa mutta karu totuus käytännön elämässä on toinen. Ja usein kuulen sanottavan että joku on hyvä nainen tai mies mutta kun se on sen ja sen näköinen. Sosiaalisesta paineesta vielä että vähänkään poikkeava yksilö, puheet, vaatetus, harrastukset,ulkonäkö mikä vaan mikä poikkeaa yleisen saarnan opetuksesta,vanhan kansan periaatteista,jack&jones vaatetuksesta, vanhempien sanoista tai jstn vastaavasta leimataan käytännössä täysin. Tai alkoholiin sortunut mutta joka on tehnyt parannusta asiasta eli on siis sujut jumalan kanssa silti ihmiset muistaa ja kulkee käytännössä juopon leima otsassa. Vahvat hallitsee ,heikot sortuu. Ei rauhanyhdistyksellä käytännössä kukaan jaksa iankaiken yksinään kulkea vaikka ei siellä kavereiden takia kuljetakaan. Ei tämä ainut epäkohta rauhanyhdistyksen toimnnassa, seurapuheissa, ja siitä miten asioden pitäisi olla , versus käytännön elämä. Jos rumasti sanotaan niin piireissä liikkuu mielipidehuoraamista eli puhutaan "fiksuja" jotta oma kuva näyttäisi paremmalta. käytäntön elämä ja kehon kieli puhuu toista kieltä. Kohta joku tulee vastaamaan että olet vain katkeroitunut kun ei haluta nähdä tosiasioita. Ja kun piirit "päättää" että katkeroitunut niin silloin olet sitä.
Meikäläisten välinen "rakkaus"
todellisuus on toinen
232775
0Äänestä
Muut lukivat myös
Odottaa vastausta
Näihin keskusteluihin ei ole vielä vastattu. Ole ensimmäinen.
Vastaukset 23
Vanhimmat
Ihan mielenkiintoinen kirjoitus, mutta muista ensi kerralla eräs tärkeä asia: kappalejako.
Niin oliko se niin, että sä olit se hyvännäköinen?
Että ulkonäön ympärillä tuntus toi homma pyörivän....Onhan se tietysti sääli jos olet nelikymppinen, mutta jos oot 17-v. sitten asia on ok.
Kyllähän se ois tietty ok jos tässä "uskomisessa" olis jotain muutakin sisältöä kun tämä puolison etsintä ja ulkonäön ympärillä sählääminen.
Olen mä silti nähnyt vaatimattomannäköisiäkin vl-pariskuntia, itseasiassa olen sitä mieltä että harva siellä nyt mikään glamourkuningatar on, että voisit kyllä vähän laajentaa tota perspektiiviäsi.
Hengellisyydestä et sinäkään kirjoittanut sanaakaan. :-( Tällaiseksi teillä on se siionin "talostelu" nykyisin mennyt... Ennen haisteltiin henkiä ja kaiveltiin omiatuntoja että jos naapurin sielu saataisiin irti Kristuksen lunastustyöstä ... leimattiin saatanan lapseksi. Nykyisin katsellaan vain ulkokuorta. Kummassakaan menettelyssä ei ole rahtuakaan yhteyttä Vapahtajaamme ristillä.
"Hengellisyydestä et sinäkään kirjoittanut sanaakaan. :-("
Ite tavallaan ymmärrän aloittajaa siinä mielessä että tuo vl:suus on vaan elämäntapa ja vielä vähän väkisin tuputettu sellainen.
Monelle ex-vl-ihmiselle hengellisyys voi tarkoittaa juuri sitä, että lähtee irtautumaan tästä elämäntavasta ja tavallaan etsimään totuutta ja rehellisyyttä.
Kyllähän tästä vl-ajattelusta irtaantuminen ottaa aikansa. Mutta olen kanssasi samaa mieltä, on surullista seurata millaista "talostelu" nykyään on.
Olen joskus käynyt katsomassa kirjoittelua mopin palstalla ja vl-foorumilla. Mielenkiintoista oli se, että tuolla mopin palstalla keskustelu näytti elävältä ja vilkkaalta ja siellä keskusteltiin nimenomaan uskonasioista kun sen sijaan tuolla vl-foorumilla keskustelu oli äkkiseltään katsottuna keskittynyt ihan muihin asioihin ja keskustelu lähinnä sellaista "hyvää päivää kirvesvartta tyylistä".
Hieman yllättävä paljastus: seuroissa käydään jotta läydetään elämänkumppani.
Ai niin, te vl:t ette saa avioitua muiden kuin vain vl-uskoisten kesken. Hengellisten kokousten varsinaiseksi sisällöksi muodostuu tietysti tällöin se kaverin haku.
..suvunjatkamiseeen.
Kerroitpa selkeää totuutta. Olen kokenut vl:den juuri tällä tavalla!
Luulenpa että kaikki kyräily ja kyttääminen johtuu heidän raukasta elämäntavastaan. Säännöt ovat liian tiukat. Jos ihmiset saisivat vapaasti valita menettämättä kasvojaan tavallisista arkipäivän asioista niin häviäisi paljon tuollaisia ongelmia. Ongelma johtunee myös siksi että ovat liian sisäänpäin kääntyneitä.
Mutta minkäs teet, toiset vain haluavat tuota ja toiset eivät halua yrittääkkään mitään muuta ja luulevat kaikkea muuta vielä pahemmaksi.
Antaa heidän elää omalla tavallaan jos niin haluavat.
Minä päätin lähteä pois, ei tarvitse enää olla pinnallisten seurassa, voin tehdä omat valintani arkipäivässä, ei tarvitse kuunnella paskan jauhamista toisista ihmisistä.
Ehkä minulla on käynyt tuuri että olen löytänyt täältä "maailmasta" ;) sellaisia ihmisiä joiden seurassa minulla on hyvä olla ja rauhallinen mieli.
Etsivä löytää, niinhän se menee.
miksi sitten roikut täällä jos nyt on hyvä olla???
minkä näköinen on ruma ihminen?
Eikö se, että kiinnittää huomion ihmisen ulkonäköön, tarkoita sitä, että ihminen on jäänyt kehitykseltään teini-ikäisen ja vielä tyhmän sellaisen tasolle?
Eihän aikuinen ihminen arvostele toista pelkän ulkonäön perusteella? Vai arvosteleeko?
Kauneus on katsojan silmissä.
Kauniinkin ihmisen tekee rumaksi tyytymätön ilme kasvoilla. Ja sammakot, jotka hyppivät suusta. Rumankin ihmisen hymy tekee kauniiksi. Ja ystävällisyys. Paitsi että en kyllä ymmärrä sanaa ruma, kun puhutaan ihmisen ulkonäöstä. Käytös voi olla rumaa.
Ulkonäöllisesti kauniita ihmisiä toki on, ei voi kieltää, mutta onko se heille etu vai haitta?
Vanhempien on syytä kiinnittää huomiota omiin puheisiinsa ja siihen, miten he lapsiaan opettavat ihmisen ulkonäön hyväksymisen suhteen. Sanoisimpa, että vl-yhteisö on maailmallistunut tämän asian suhteen. He eivät ole yhtään parempia kuin me ei-vl-tyypit kauneuden palvonnan ja nimenomaan kaupallisen kauneuden palvonnan suhteen. Eikö kauneuden palvonta ole epäjumalan palvontaa?
Adonis ja Afrodite olivat kauneuden jumalia. Palautuuko uskonto takaisin vanhoihin mytologioihin?
Kauneudesta nauttimisessa ei ole mitään pahaa, olis se kauneus sitten mitä tahansa. Kumma, että tästäkin halutaan tehdä epäjumalanpalvontaa ja kytätään missä menee liiallisuuden rajat.
En nyt usko, että kukaan toista sanoo tahallaan rumaksi, mutta kyllä íhmisiä tulee määriteltyä ihan sen mukaan, miltä he näyttävät. Jollakin voi olla klassisen kauniit piirteet ja sitä voidaan ihanilla, toisilla taas klassisista ihanteista poikkeavat, nekin kauniit. Jos on ns. harmaa hiirulainen, rasvainen tukka, kauheesti finnejä jne....niin ei kovin usein kauniiksi kehuta, vaikka luonne olis mahtava.
Meidän ry:llä useat hoikat nuoret seurustelevat, pullukat ovat ilman paria. Kauniita ovat ja luonteeltaan ihannia kaikki, mut mistähän johtuu, että pullukat ei seurustele?
Myös varakkailla on usein seuraa ja hovia ympärillä.
Kauneudestahan voisi väitellä loputtomiin, kyse kuitenkin on aina mielipiteistä. Mitä väliä onko joku kaunis ulkoisesti vai ei. Aina on joku jonka mielestä joku ei ole kaunis kun se taas toisen mielestä on. Etsin mieluummin sisäisesti kauneutta ihmistä, mutta minunkin sisäisen kauneuden ihanne saattaa olla ihan muuta kuin sinun.
Miksi siis väitellä moisesta asiasta.
Se nyt on rumaa (mielestäni) jota olen vl:n keskuudessa liiankin usein kuullut että ai, onko se alkanut seurustelemaan tai onko se mennyt naimisiin, ei olisi uskonut, sehän on vanhanpiian näköinen. Ja näissä tarkoitetaan ihmistä joka ei ole sen yleisen ulkoisen kauneusmittarin täyttävä ihminen. Kaikenlisäksi näitä kuulee aikuisten ihmisten suista. Sammokoitahan meillä kaikilla joskus pääsee....
määritellä ihminen ulkonäön perusteella.
Ihmiset saavat olla kaikessa rauhassa lihavia ja laihoja. MUTTA, riskit sairastua lisääntyvät sekä liian lihavilla että liian laihoilla.
Olenkin huomannut, että vl-lahkolaiset eivät hevin hyväksy erilaisuutta ja karttavat heitä, jotka ovat erilaisia. Tiedättekö, että erilaisuus on elämän rikkautta?
Eivätkö varakkaat huomaa, että ympäröivä hovi voi olla pelkkiä hyväksikäyttäjiä?
ajattelevat noin, mutta tässä ketjussa on kyse pariutumisikäisistä nuorista, jotka ovat vielä melko kypsymättömiä.
Heille ulkonäkö merkitsee paljon, ja näin on ollut maailman sivu.
Tavallisessa maailmassa ne "rumatkin" löytävät yleensä ennemmin tai myöhemmin kumppanin itselleen, koska voivat ehostaa itseään ja koska mahdollisuudet ja valinnanvara ovat kaikille niin suuret. Muutkin ominaisuudet kuin ulkonäkö pääsevät silloin vaikuttamaan.
Mutta vl-nuoret elävät niin ahtaissa ympyröissä...
Kyllä on nyt veljellä tainnu unohtua valvominen
omakohtaisessa uskossa, ja valvomispaikka on muiden vioissa. Kun uskon asiat ei ole kunnossa, eikä enää pyhähenki sydämessä, on Jumalan valtakuntakin äkkiä vioilla ja virheillä peitetty. Tärkeintä ei ole pariutuminen, vaan omakohtainen usko, siis silloin kun tärkeysjärjestys ei ole oikea. Etkö usko, että aviopuolison on Jumala valinnut ja antanut, olipa se ruma tai kaunis. "En rakasta sinua siksi, että olet kaunis, vaan olet kaunis, koska rakastan sinua." Tuossa tuommoinen viisas lause, eli kauneus on katsojan silmässä.
Osoittaako aloittaja merkkejä "nukahtamisesta" siksi, että näkee vikoja seurakunnassa? Elikkä rauhanyhdistyksellä käyvässä porukassa, jota sinä nimität jumalan valtakunnaksi.
Hän puhuu nimenomaan rauhanyhdistyksen pihalla tapahtuvasta toiminnasta ja arvostelee sitä ja sinä arvostelet häntä siitä että hän näkee "jumalan valtakunnan vioilla ja virheillä peitetyksi". Onko siis ry jumalan valtakunta?
Näinhän te opetatte, mutta raamattu opettaa nimenomaan toisin.
Löytyykö Raamatusta mainintaa "vioilla ja virheillä peitetty Jumalan valtakunta" ja mistä sieltä?
Kiitos
Ihan samoja kokemuksia ry:ltä, etenkin Helsingin ja myös ympäri Suomen. Puheet ja todellisuus ovat erilaisia. Kauniita korulauseita, mutta ne eivät kohtaa elävässä elämässä.
Itse "kärsin" vl-piireissä kauneudesta, niin oudolta kuin se kuulostaakin. Minulle ja kavereilleni oltiin kateellisia ja puhuttiin selän takana, ei haluttu iltakyliin koska mm. vein kuulemma kaikki jätkät. Minulla oli oma kaveripiiri, mutta kuitenkin olisi halunnut olla välillä isommissa porukoissa jne. Seurat ovat pariutumismarkinnoita nuorille, joissa vallitsee ikävä kyllä kateus, ennakkoluulot ja liian usein muu kuin rakkaus.
Ja lähisukulaisellani on ollut päihdeongelma. Hän on tehnyt parannuksen, mutta leima pysyy otsassa, ei pidetä "niin" uskovaisena, mikä on minusta järkyttävää! Synnit pitäisi antaa anteeksi ja eikä tarvitse tuomita maan päällä.
Vl-nuoret kasvavat kuvainnollisesti niin ahtaassa elintilassa, eikä vapaalle ajattelulle anneta sijaa niin ei ihme että tietty suvaitsevaisuus ja aivojen elastisuus ei toteudu...
"""Vl-nuoret kasvavat kuvainnollisesti niin ahtaassa elintilassa, eikä vapaalle ajattelulle anneta sijaa niin ei ihme että tietty suvaitsevaisuus ja aivojen elastisuus ei toteudu... """
http://keskustelu.suomi24.fi/show.fcgi?category=1000000000000003&conference=4500000000000490&posting=22000000025836273
Rumat ovat monesti myös hyvin ilkeitä!
Uutislehti 100 Yleisöpalstalta lainattua
"Läskistä pääsee eroon halutessaan, mut rumaa pärstää / ilkeää sydäntä kantaa läpi elämän! Ilkeä ihminen ei ole koskaan kaunis!"
..kun en ole itse VL ja mies jota rakastan on tai haluaa olla (takana nuoruus vuosien kokeilut ja haihahtelut).Mitenköhän muut VL:t suhtautuvat tähän meidän yhdessä oloon?
[Vaikka olenkin uskovainen, mutta kuitenkin ns.ei uskossa vl:ien mukaan(?).]
En pidä itse kuitenkaan mahdottomuutena miksen voisi kuulua samaan hmmm sanotaanko"ryhmään".
Olisikohan jollain jakaa hyviä neuvoja tulevaisuuden kannalta.
"Älkää tuomitko, ettei teitä tuomittaisi, sillä millä tuomiolla te tuomitsette, sillä teidät tuomitaan; ja millä mitalla te mittaatte, sillä teille mitataan." (Matt. 7:1-2)
kun olet vaan rehellisesti sellainen kuin olet.
pojasta parantunut. Jo 20 vuotta sitten, kun itse ravasin ry:n lauantain riuuseuroissa ja kaiket iltaa iltakylissä, sama oli suuntaus. Varsinkin tytöillä oli monesti tosi agressiivinen miehenmetästys päällä jo 17-vuotiaana. Nyt jälkeenpäin vain ihmettelen, että olipa kiire lapsia suoltamaan.
Ja hyvin lyhyessä ajassa tuli aina uudesta ikäpolvesta naimahimoisten klikkejä ja vanhapiikatyylisten klikkejä. Naimattomat vanhemmat poikamiehet olivat jotenkin surkuteltuja ja vähän eihaluttujakin, pakkohan heissä oli olla jotain vikaa, kun ei sellaisissa sembaloissa akkaa saaneet jo nuorena.
Ja vaikka minullekin "parannuksessa" selitettiin luettelo uskovan tuntomerkeistä (se luettelo siis ON totta), ei sitä suurin osa nuorista näyttänyt edes noudattavan ja vielä vähemmän aikuiset työssäkäyvät sinkut. Muotivaatteet oli ihan yhtä tärkeä sosiaaliselle hyväksynnälle kuin "maailmassakin".
Ja mitä tuli itse "uskomiseen", kyllä se oli tärkeintä, että kulki mukana, ei se oma usko ja sen syventyminen, PAITSI jos aikoi pyrkiä papiksi opiskelemaan.
Tässä muutamia esimerkkejä vain...